Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
Oma sivu Facebookissa on välttämätön sille, joka haluaa maksimoida löydettävyytensä verkossa. Siis sivu, ei käyttäjäprofiili.
Jos oma verkkoelämä on lähinnä sosiaalisen elämän jatke, riittää, että on siellä, missä kaveritkin ovat. Kavereille näkyvä mutta muilta suljettu yhteisöprofiili sopii tähän hyvin. Jos tunnistat itsesi tästä kategoriasta, jatka matkaasi, tämä kirjoitus ei ole sinulle.
Jos taas olet verkossa jollain tavalla tavoitteellisesti, pohdit luultavasti, miten parhaiten aikaasi käyttäisit. Missä pitäisi olla?
Oman verkkopersoonan perustaminen lähtee tavoitteiden tunnistamisesta: mihin pyrin? Haluanko blogilleni lukijoita, vai videoilleni tai valokuvilleni katselijoita, vai uusia bisneskontakteja? Jos omalle verkkoläsnäololle ei ole erityisiä tavoitteita, ei kannata vaivata päätään sillä, missä verkostoissa tai palveluissa toimimisella on paras panos-tuotos-hyötysuhde. Silloin voi uteliaisuuttaan kokeilla erilaisia ympäristöjä ja oppia niistä.
Oman kokemukseni ja tämän päivän ymmärrykseni mukaan asiantuntijan kannattaa perustaa verkkoidentiteettinsä hajautetun läsnäolon varaan.
Oma kotipesä on se paikka, jonne haluat ohjata ihmiset silloin, kun haluat heidän tulevan "sinun luoksesi". Tämä paikka ilmentää persoonaasi parhaiten, se viestii, mihin joukkoon sinä kuulut. Se voi olla kotisivu, tai blogi, tai yrityksesi sivu.
Oma verkkokotini on tämä kohta viisi vuotta täyttävä Tuhat sanaa -blogi. Sen lisäksi olen mukana erilaisissa netin verkostopalveluissa. Niistä juuri nyt eniten kiinnostaa Facebookin sivu (page). Alla joitain henkilökohtaisen Facebook-sivun perustamisen hyviä ja huonoja puolia. Jatka listaa!
Aiheesta muualla: Jere Majava: Kuka omistaa kotisivusi
Lopuksi: Ehkä tärkein syy Facebook-sivun perustamiselle on yksityisyyden säilyttäminen: tekemällä omalle asiantuntijaroolilleen erillisen sivun henkilö voi käyttää Facebookin profiiliaan huolettomasti yksityishenkilönä haluamallaan tavalla ilman, että tuntisi painetta hyväksyä kavereikseen tuntemattomia ihmisiä vain saadakseen Facebook-kontakteja. Tämä on ratkaisu monien julkisuuden henkilöiden, tai julkisissa ammateissa toimivien henkilöiden kuten vaikkapa toimittajien hankaluuteen suhtautua Facebookiin. Ilman julkista fanisivua tulee paineita hyväksyä kavereiksi ohjelmien katsojia ja kuuntelijoita, haastateltavia jne. Tekemällä oman julkisen sivun on löydettävissä, ja voi kuitenkin säätää oman yksityisen profiilinsa yksityisyysasetukset juuri niin tiukalle kuin haluaa.
Kommentit
Kiitos hyvästä
Kiitos hyvästä pohdinnasta.
Haluaisin ottaa esiin Facebookista saatavat hakukoneoptimointihyödyt, jotka ovat rajalliset. Linkit ovat rel=nofollow-linkkejä, jolloin niistä saatava "linkjuice" on varsin rajallinen. Tämän vuoksi keskittyisin FB:ssä muihin saataviin hyötyihin. Esimerkiksi tähän blogiin osoittaa 2 linkkiä facebook.comista (Yahoon mukaan).
Tiedon hajauttamisessa, tai hajautumisessa, on hyviäkin puolia. Jos jokin aktiivisesti käyttämäsi palvelu katoaa, on sisältöäsi saatavissa muissakin paikoissa.
Tuo loppukaneetti on muuten
Tuo loppukaneetti on muuten erittäin validi pointti ja mulle aivan uusi näkökulma. Erillisten roolien ja julkisuuksien hallinta on ollut soisaalisesti ehdottomasti FB:n suurin hankaluus, jonka fanisivu ratkaisee kätevästi.
SitePoint julkaisi muuten juuri äsken kahdentoista kohdan listan fanisivun eduista ja viisiovaiheisen ohjeen sellaisen perustamiselle: http://www.sitepoint.com/blogs/2010/02/25/why-you-need-facebook-fan-page/
Kirjoita uusi kommentti