MTV3:n Kolme varttia - ohjelma kertoi tarhakameroista (45min 8.10. Tarhakamera - katsele lastasi netissä). Blogissa ohjelman tuottaja moitti palvelua tarpeettomaksi: "Tarhalapset potevat eri tauteja tutkimusten mukaan jopa sata päivää vuodessa, kun tiukoille vedetyt hoitopaikat eivät pysty pitämään yllä edes perushygieniaa. Satojen päiväkotien seinät tihkuvat kosteusvaurioista - ja kunnat virittelevät tarhakameroita vanhempien työpäivän ratoksi." (Tarhakameroita lasten etäkatseluun). Innokkainkaan teknofiili ei voi todeta muuta kuin että kyllä, hygienia ensin.
Mediakasvatuksen teesien mukaan jo pienellekin lapselle oman kuvan näkeminen on voimauttava kokemus. Kuvassa esiintyminen ja kuvan katselu yhdessä rakkaiden läheisten kanssa voi siis kasvattaa itsetuntoa ja saada lapsen tuntemaan itsensä tärkeäksi ja hyväksytyksi.
Ohjelman blogiin on viidessä päivässä tullut 77 kommenttia, joista valtaosa tyrmää palvelun tarpeettomana tai jopa vahingollisena seuraavin perustein:
Kuvaaminen ja kuvien julkaisu kuvapankkiin on varmasti oma askareensa, joka vie tottuneeltakin hetkisen. Jos työvoimakysymys voidaan järjestää niin, että touhu ei ole pois lasten hoitopäivän vuorovaikutuksesta päiväkodissa, minä kannatan sitä lämpimästi.
Äitikaverit, joilta asiaa kyselin, suhtautuvat huomattavasti varauksellisemmin:
Ajankohtaisohjelman blogin kommenteissa moni ihmetteli, mihin tarvitaan kallis vuokralaite. Järjestelmän (kamerakännykkä ja kuvapankki) käyttömaksu kaupungille on 100€/kk /laite. MTV3:n mukaan Helsingissä kännyköitä kokeillaan seuraavan kahden vuoden ajan noin 30 päiväkodissa runsaan 60 puhelimen turvin. Kokeilu maksaa kaupungille noin 158 000 euroa.
Minni Niemelä jäi miettimään yhteisöllisempää ja halvempaa toteutusta lasten kuvaamiselle. Hän toteuttaisi asian esimerkiksi niin, että päiväkodin vanhempainyhdistys tms. hoitaa päiväkotiin kamerat, joko lainaan tai omaksi ja joku siirtää kuvat nettiin tai kuvat lähetetään suoraan puhelimesta esim. blogiin, jonne pääsee vain salasanalla.
Itse olen kotona päivittäin kuvannut vuoden päivät tyttäreni askareita etäämmällä asuvien isovanhempien iloksi. He ovat kokeneet kuva- ja videoblogia seuraamalla olevansa läsnä lapsenlapsen elämässä joka päivä. Uskon, että arjen dokumentoiminen kuviksi ja videoiksi on tärkeää ja arvokasta, kunhan toteutustapa ei käy rasitteeksi. Tekniikan ja palvelujen on syytä kehittyä vielä hieman nykyisiä vaivattomammiksi käyttää.
Connectedday -palvelu on kehitetty alun perin Forum Viriumin, Helsingin kaupungin rahoittaman innovaatiokehittämön projektina. Kirjoitin aiheesta Tuija täällä hei - blogissa 19.6.2006: Kuvapäiväkirjapalvelu avaa vanhemmille ikkunan päiväkodin arkeen.
Katso myös Tuhat sanaa - blogissa aiemmin:
Kommentit
Päiväkotien käytössä on jo
Päiväkotien käytössä on jo pitkään ollut ratkaisuja, jota on ehditty tutkiakin paljon, mm. www.kasvunkansio.fi. Päiväkodin ja kodin välisestä kasvatuskumppanuudesta ja verkkovälineiden vaikutuksista on kirjoitettu useita graduja ja kokemuksiin voidaan näin tutustua ihan tutkimusmenetelmienkin avulla. Tavoitteena ei ole ollut pelkästään ottaa kuvia lapsista, vaan koota lapsen päiväkotielämästä digitaalista portfoliota ja siten edesauttaa lapsen itsearviointiprosessin kehittymistä positiivisella tavalla.
Tuo Digitaalinen kasvunkansio -palvelu on muuten yleisesti saatavilla käyttöön ja hinta on 12 EUR/kk, mikä on edullisempi kuin useat webhotellit ja taustalla kuitenkin jyrää kunnallistason järeä tietotekniikka, joka on suunniteltu hieman vaativampienkin asioiden pyörittämiseen. Tällä hetkellä palvelu on käytössä n. 150 päiväkotiryhmässä ympäri Suomen.
Nettikamerat
Niinpä sitä itsekin tavallaan nyökkää ja tavallaan ravistaa päätään.
Toisaalta olemme liiaksi jo koneidemme äärellä.
Toisaalta tuo päiväkotikamera olisi pätevä.'
Ja entäpä kotonaan asuvat yksinäiset vanhukset?
Kumpa heillekin saisi netin ja kameran ja heidän
lähellään voisi virtuaalisesti olla enemmän kuin oikeasti voi ja kykenee...
Tero Tolonen, kiitos
Tero Tolonen, kiitos lisätiedoista, tuohon täytyy perehtyä!
Hallatar, naulan kantaan.
Digitaalinen reissuvihko
Jäi kaivelemaan, että perheen tiedonkulkua on pohdittu ennenkin. Tässä se taisi olla.
Vähän erilailla toteutettu
Meillä Nopola Newsissä jo päiväkotilapset pääsevät osallistumaan sisällöntuotantoon opettajiensa ja ohjaajiensa välityksellä ja siitä se sitten jatkuu esikouluun ja peruskoulun loppuun saakka. Alkusyksystä sovittiin, että 8. ja 9. luokat ovat lisäksi Kyyjärven Mediamyllärit ry:n kummiluokkia ja sitä toimintaa viritellään parhaillaan käyntiin. Parhaat kommentit saadaan ehdottomasti lapsilta, esim julkaisuarkisto 3/2008 - Lapset ja nuoret - Lasten suusta -juttu.
Hyvin yleistä on, että etenkin nuoremmat oppilaat vanhempiensa kanssa yhdessä illalla lukevat juttuja ja katsovat kuvia. Innokkaasti lapset odottavat juttujen ilmestymistä ja selittävät mitä lisäkuvissa tapahtuu, kenen puolukkaämpäri kaatui tuossa kohtaa, kuka kompastui tähän oksaan jne.
Tarhakännykät auttoivat
Tarhakännykät auttoivat lapsia kertomaan tarhapäivästä kotona, eikä kuvien katselu illalla kotona ollut vanhempien ja lapsen vuorovaikutuksesta pois. Tämä käy ilmi Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin tutkimuksesta, jossa 3-6-vuotiaille päiväkotilapsille annettiin kamerakännykkä, jolla otetut kuvat siirtyivät suoraan ja ainoastaan vanhempien ja opettajien katsottavaksi erityisessä verkkopalvelussa. Tarhapäivän jälkeen vanhemmat katselivat kuvia yhdessä lasten kanssa, jolloin lapset pystyivät paremmin kertomaan päivän tapahtumista (Digibusiness.fi, www.hiit.fi/tarhakannykat).
Kommentoi