Alakulttuurin popularisointi kiittämätöntä työtä



Kuva Ylen "Toimittaja 2012" -työpajasta

City-lehden toimittaja Maria Pettersson lähti mukaan nörttityttöjen taidenäyttelyreissulle ja teki jutun Geek-tytöt (jossa allekirjoittanut pääsi fanitettujen listalle, mikä on ihan ylisiistiä, muttei tämän kirjoituksen aihe)

Palaute jutusta on - tietenkin - eri sävyistä eri foorumeilla.

City-lehden omilla sivuilla kohderyhmän reaktio vaihtelee ihastuksesta vihastukseen: "Vähän ihana artikkeli, tunnistin tosta kyllä itseni täysin." "Oikeasti? Naiset on tehneet tätä jo pidemmän aikaa, ehkä vähemmän kuin miehet, mutta mikä todistelemisen tarve heillä on, että ovat tässäkin asiassa taas "tasa-arvoisia" taikka jopa jotenkin parempia kuin miehet?"

Nörttityttöjen Facebook-sivun palauterepliikki " Olipahan järkyttävän p*ska artikkeli! =DD Tosin, mitäpä nyt voi City-lehdeltä odottaa... ô___O listaa asiavirheitä.

"No esim. se, ettei käsittääkseni tähän ryhmään liittymiselle ollut mitään ulkonäkövaatimuksia, kun taas artikkeli antaa täysin toisenlaisen kuvan. Ja mulla ainakin on samat "geek-standardit" ihmisille ihan sukupuolesta riippumatta. "IIK, tyttö blogaa, vähänkö se on geek!", voi OLOLOL!! "

Qaikussa päästiin nopeasti analyyttiseen ja taustoittavaan moodiin sen ansioista, että jutun teossa mukana ollut Suvi Korhonen osallistui keskusteluun: "Katos, toimittajat on sellaisia otuksia, jotka kirjoittaa ilmiöistä ja asiat esitellään trendeinä tai ilmiöinä jutuissa. "

Korhonen kertoo, että hän oli ehdottanut Facebookissa naisnörttiryhmän seinäkeskustelussa Ylisöpö!-näyttelyvierailua ja City-lehden toimittaja Maria Pettersson oli pyytänyt päästä mukaan haastattelemaan lähtijöitä tyttönörtteilystä.

"Mulla oli ekana mielessä, että "tästä tulee vielä vittuilua ja itkua joiltan nörttipojilta irkissä, että 'miksi naisten pitää korostaa itseään nörtteinä, eiks ne voi olla vaan samoi nörttei ku pojat', Korhonen sanoo Qaikussa, mutta kertoi suostuneensa juttuun, koska hänestä valtavirtalehdissä pitäisi enemmän olla juttuja nörttiaiheista.

Minua journalismin tuotekehittäjänä kiinnostaa, olisiko nörttityttöjoukko kirjoittanut talkoilla paremman jutun?

Toimittajien pitäisi mielestäni tehdä enemmän sellaisia juttuja, jossa otettaisi asiasta eniten tietäviä mukaan juttua kirjoittamaan ja kertomaan omasta alakulttuuristaan laajalle yleisölle. Mutta voiko se oikeasti toimia? Olisiko nörttityttöjutusta esimerkiksi voinut tulla parempi, jos sen kirjoittamiseen olisi talkoistettu vapaaehtoisille esim. geek-tyttöjen Facebook-sivulla? (vrt. Jouni Junkkaala ja Tietoviikon Avoin juttu-projekti 16.1. - 5.3.)?

Vai olisiko homma mennyt vain kinaamiseksi ilman että mitään juttua olisi saatu koskaan aikaiseksi?

Olisiko ollut mahdollista säilyttää City-lehden journalistinen ote ja tyyli vai olisiko jouduttu keskimääräistämään ja neutralisoimaan kaikki ilmaisut tylsimpään Wikipediatyyliin? Jos jutut tehdään avoimesti, voiko niissä silti olla särmää? Millaisia taitoja journalisti tarvitsee innostaakseen eri alojen ihmisiä mukaan tällaiseen toimintaan?

Kommentit

Jos juttu tehdään kohteiden

Jos juttu tehdään kohteiden kanssa, voiko se koskaan olla kriittinen?

Vrt. Journalistin ohjeiden 2 § ("2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.")

Niklas erittäin relevantti

Niklas erittäin relevantti kysymys. Onko kiinnostavan ja laadukkaan journalismin tae aina ulkopuolisuus ja sitä kautta syntyvä jännite? Vai voisiko sisällä olevakin osallistua ilman että journalistinen ote vaarantuu?

Ehkä olisivat, mutta

Ehkä olisivat, mutta tuskin.

Uskon, että journalismi on enemmän kuin tarkistettuja faktoja. Epäilen hieman, tuottaisiko talkootyö säännönmukaisesti kovin timanttia jälkeä.

Yleisesti ottaen, itselle kauhean läheisistä asioista on vaikea tehdä hyvää journalismia, monestakin syystä. Lopputulos on usein hampaaton ja vaikeaselkoinen, kun on pitänyt olla hirveän varovainen ettei loukkaa ketään ja olettaa, että itselle tutut asiat ovat muillekin itsestäänselviä. Tämä pätee myös journalismin ammattilaisiin.

Mutta jos kysymyksen asettaa "koskaan"/"aina"-muotoon, niin ainoa oikea vastaushan on, että kyllä tarlkoistamisessa voi joskus onnistua eikä ulkopuolinen ammattitoimittaja tee aina parempaa juttua.

Teppo kiitos tuosta

Teppo kiitos tuosta näkökulmasta. Bloggaamisessa tuntuu joskus siltä kuin olisi helpoin kirjoittaa asioista joista tietää vähiten. Silloin voi suruttomasti ohittaa tarinaa mutkistavat nyanssit ja karrikoida esille vain itseä kiinnostavia piirteitä.

Tässä pyöritään tosi laveilla yleistyksillä, eihän todellakaan ole mitään yhtä journalismia, joka toimii tai ei toimi talkoilla. Mikäköhän olisi hedelmällinen kysymyksenasettelu, josta olisi mielekästä jatkaa kokeiluja.

Qaikussa touqo arvioi, että tietoviikon toteuttaman Avoimen jutun onnistumista ei voisi sellaisenaan kopioida. Hän veikkaa, että kuvio ei toimisi sellaisenaan kerrasta toiseen, eikä kaikissa muissa medioissa.

Hänestä merkittävä ero open source -liikkeen ja crowdsourcingin välillä on se, että edellinen hyödyntää ihmisten halua olla guruja ja toisaalta helpottaa omaa elämäänsä koodeillaan, kun taas talkoistamisessa voi joutua turvautumaan aineellisiin korvauksiin yleisön tekemistä hyvistä töistä.

Onko mahdollista muodostaa sellaista ideaalitoimittajapersoonaa, joka osaisi olla avomesti verkossa yhteyksissä oman erikoisalueensa osaajiiin ja asiantuntijoihin ja hyödyntää heidän osaamistaan avoimessa journalistisessa prosessissa kuitenkaan joutumatta liian syvälle sisälle alan erikoisuuksiin ja kemioihin ja kiemuroihin? Yleistoimittajalta vaatisi melkoisen laajaa verkostoitumista, jotta pystyisi kulloinkin tekeillä olevaan juttuun värväämään ja löytämään aina oikeat osaajat apuun.

Onko kummastaakaan karkeasta tyypistä esimerkkejä olemassa?

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö näkyy ainoastaan sinulle ja ylläpidolle
  • Allowed HTML tags: <img> <a> <style> <div> <br> <p> <caption> <span>
  • Automaattinen rivin/kappaleen katkaisu.

Lisätietoa sisällön esitysmuodosta

Syndicate content Syndicate content