Main menu
Tuija Aalto
Juuri nyt
- Digitaalinen täydentää tilannekuvan - tämän vuoksi lisätty todellisuus innostaa
- Ministerit ja kanisterit tasapainoilevat Twitterissä
- Pebble-älykello pettymys - kehittäjäpaketti puuttuu
- Yhteisömanagerit kokoontuivat taas Tampereella
- Asiantuntijat esiin yrityksen sivuilla - seitsemän syytä puolesta ja vastaan
- Yritysvideossa on nyt fiilistä
- Puettavat sensorit kietoutuvat otsalle, ranteeseen
Palaute ja kommentit
Jos haluat antaa palautetta yksityisesti, voit käyttää palautelomaketta.
You are here
Ammatillinen verkkoidentiteetti henkilökohtaisen ja työroolin välimaastossa
Yksityisen minän ja työminän erottaminen sosiaalisessa mediassa askarruttaa monia. Mikä on kullekin yksityistä, saattaa vaihdella.
Kolmiossa on esimerkkihenkilö, jolla on vankka henkilökohtainen verkkoidentiteetti, sen päälle rakentuva edelleen henkilökohtainen ammatillinen verkkoidentiteetti, profiili oman alansa osaajana, ja vielä rajattu työrooli verkossa kärkenä. Tällaisena näen monet digimedia-alan kollegat, jotka esiintyvät verkossa niin työnantajansa lukuun kuin omaansa.
Välikerros on olemassa niillä, jotka osallistuvat verkossa oman alansa kehittämiseen ja osaamisensa jakamiseen omaan lukuunsa, ilman työnantajan toimeksiantoa.
Verkkoidentiteetin eri ulottuvuuksia voi hahmottaa vielä tarkemmin sisällöllisesti seuraavalla 360 asteen verkkoidentiteetti-kuviolla.
Näistä teemoista syksyllä ilmestyvässä Löydy-kirjassamme lisää.
Tunnistatko kolmen kerroksen jaottelua omassa nettielämässäsi? Tosielämässä rajat on vaikea piirtää, yksinkertaisia ne voivat olla vain teoriassa, kaaviokuvissa.
EDIT: (Kuvat päivitetty 24.ja 25.8.2010)
Aiheesta aiemmin
Hae tästä blogista
Julkaisut
Kuinka olla avoin - työelämän uudet viestintätaidot. Finn Lectura 2012. ISBN: 978-951-792-549-5
Artikkeli Suomalaiset verkossa -tutkimus: Netin käyttömotiivit Yle Internetin asiakasymmärryksen tukena Päivi Almgrenin ja Päivi Jokitalon toimittamassa Kirjasto 2012 Asiakkaan asialla -kirjassa.
Löydy - Brändää itsesi verkossa Avain 2010 ISBN on 978-951-692-807-7
Nettielämää - sosiaalisen media maailmat BTJ Kustannus 2009 ISBN 978-951-692-742-1
Kommentit
Tunnistan rajat ja tällä
Tunnistan rajat ja tällä hetkellä sotken kaikkia rajoja. Minulla ei ole erillistä roolia ja rajoja. Toistaiseksi homma on ainakin omasta mielestäni toimunut, mutta kovasti askarruttaa, kun kavereita, kolleegoja ja asiakkaita seuraa nettiprofiileitani enemmän. Mitä sitten teen?
Piiloudunko yritysprofiilin taakse?
Kenet voin hyväksyä kaverikseni facebookissa?
Mitä näytän ja kenelle?
Tunnistan myöskin nämä rajat,
Tunnistan myöskin nämä rajat, mutta yritän olla välittämättä siistä. Suhtaudun verkossa toimimiseen kuin ennen vanhaan Hesarin yleisönosastokirjoitukseen: teen kaiken omalla nimelläni ja ajattelen kaiken olevan julkista ja arkistoituvaa.
Oman henkilökohtaisen datan julkaisun suhteen en myöskään ole kovin jyrkkä, uskoisin, että kun tietoa on koko ajan yhä enemmän ja enemmän saatavilla ei yhden Veikkolaisen tieto olekaan enää niin kiinnostavaa. Henkilökohtaisen tiedon arvo pienenee.
Toisaalta jos minusta sattuisi tulemaan yllättäen julkkis niin tilanne muuttuisi ja olisinkin kiinnostava. Aika epätodennäköistä ja toisaalta jos suhtaudun tekemiseeni kuin yleisönosastoon kirjoittamiseen (nimellä jne) niin ei kai siinä mitään kummempaa ole...
Kolmio on toimiva! Juuri
Kolmio on toimiva!
Juuri pohdin omaa some-kehitystäni sitä vasten, mitä olen aalloilla oppinut: Se taitaa olla juuri tuo henkilökohtainen pikantti säväys, joka tekee ammattipersoonasta moniulotteisemman, mielenkiintoisemman. Ja vastaavasti kaiken henkilökohtaisen puute tekee nimettömästä viranomaisesta tylsän. Siis valinta kannattaa tehdä sen perusteella, mitä haluaa saavuttaa?
Saman identiteettipohdinnan ääressä opettajat, päivän YLE-uutisessa.
Kolmio kuvastaa yhdenlaista
Kolmio kuvastaa yhdenlaista (ehkä piirtäjänsä mielestä ideaalia) tilannetta, jossa muun verkkotoiminnan perustana ja tukena on laaja henkilökohtainen verkkoidentiteetti. On kuitenkin sellaisia toimijoita, joilla ei työidentiteetin lisäksi ole kovin tukevaa omaa perustaa ollenkaan, ja on varmaankin yleisempää että yksityisen ja työn verkkotoiminnan välimaastosta puuttuu ammatillinen alue kokonaan.
Se on minusta aika huolestuttavaa ja toivonkin ajan mittaan tilanteen korjautuvan. Ihmisen pitäisi voida ottaa oma tilansa oman alansa ammattilaisena sen ohi, yli ja ulkopuolelta, mitä työnantajan lukuun verkossa tekee. Hämmentävän moni tuntuu tänä päivänä ajattelevan, että jos on omalla nimellä verkossa eikä salaa, minkä alan ihminen on, se olisi heti työnantajan edustamista. Omaa itseäänkin pitää voida edustaa, jos haluaa.
Tuo 360-asteen nelikenttä on
Tuo 360-asteen nelikenttä on oikein toimiva ja oivalluttava. Kannattaa kuitenkin huomioida, että toiminta ja motiivit eroavat varsin paljon, jos on vaikkapa työsuhteisena asiantuntija isossa kotimaisessa tai kansainvälisessä organisaatiossa, tai jos toimii yrittäjänä.
Toisaalta, ihmisen pitäisi myös jättää liikkumavaraa omaan verkkoidentiteettiin siten, että voi tarvittaessa vaihtaa roolia yrittäjästä työntekijäksi. Olisiko se sitten strategista ammatillisen verkkoidentiteetin johtamista?
Tarkoittaako kolmio sitä, että valtaosa verkkoidentiteetistä on henkilökohtainen vapaa-ajan persoona? Ehkä joku toinen haluaisi määrittää sen juuri toisin päin - hän haluaa näkyä verkossa vain työroolinsa kautta?
Yksi asia mitä olen ihmetellyt, on henkilökohtaisen kuntoiludatan jakaminen. Sehän on tavallaan ei-julkinen yksityinen osastoon kuuluvaa. Näkisin että riskinä tässä alkaa olla ihmisen pirstaloituminen lukuisiin eri kanaviin, vain sen vuoksi että vaihtoehtoja on paljon. Siksi painottaisin yksilön omaa strategiaa: millainen verkkoläsnäolo vastaa tavoitteita, ja mihin on aikaa. Vai voiko some-presenssin ulkoistaa? Milloin se olisi tarpeellista tai ajankohtaista?
Tärkeä ja hyvä pointti oli tuo, että ihmisen pitää voida puhua omasta ammatistaan julkisesti, ilman että se heti tulkitaan mainostamiseksi. Olisiko kenelläkään ehdotuksia, miten sen voisi tehdä tahdikkaasti?
Täällähän on mielenkiintoista
Täällähän on mielenkiintoista tänään ja hyviä kommentteja! 360 asteen verkkoidentiteetti vaikuttaa hyvältä, kolmioon en oikein osaa sijoittaa itseäni, koska sujuvasti sotken eri elämänalueita. Tosin tämä ei nyt tarkoita sitä, että kaikki on jaossa ja ettei mitään rajaviivoja ole. Itse pidän esim. feibussa kahta sivua, joista toisella työhön liittyvät asiat jäävät taka-alalle ja toisella taas en julkaise mitään muuta. Tänään olen seurannut yhtä ulkoistamiskeskustelua ja ainakin nyt ajattelen niin, että mikroyrittäjän yksi vahvuus on hänen persoonansa, juuri se työminän ja työn ulkopuolisen minän tasapaino. Tuon tasapainon sopivaa sekoitussuhdetta ei voi ulkoistaa vaikka some-näkyvyys kuinka söisikin aikaa "tuottoisammalta" työltä.
Se mikä joskus hämmentää Facebookissa on se, että sama henkilö on siellä selvästikin useassa eri roolissa (on kaverisivu ja myös yrityssivu). Kuitenkin molemmilta kanavilta tulee identtistä tavaraa - miksi vaivautua ylläpitämään kahta profiilia ellei mitenkään erottele sisältöä?
Helin kanssa olen samaa mieltä henkilökohtaisen kuntoiludatan jakamisesta; en ole ymmärtänyt sen mielekkyyttä ollenkaan. Voi olla hyvinkin valaisevaa lukea vaikka kaverin hyvistä kokemuksista jonkin tietyn kuntosalin asiakkaana, mutta hänen puurtamisensa mainitussa paikassa ei voisi säännöllisenä tietona vähempää kiinnostaa.
Outi, kiitos noista
Outi, kiitos noista havainnoista. Mikä tahansa kaavio on tuomittu olemaan teoreettinen, koska käytännön elämä on todellakin monimutkaisempaa.
Itselläni esimerkiksi on kuvaamasi kaltainen tilanne Facebookissa ihan tutkimus- ja kokeilusyistä. On henkilökohtainen profiili, jolla olen laajahkosti verkostoitunut, ja jossa olen tehnyt eri tasoisia kaverilistoja, joista lähimmille päivitän enemmän tilapäivityksiä kuin kaukaisemmille tutuille näkyy.
Ja sitten on julkinen sivu, jolle lähinnä ohjautuvat Twitterfeedin kautta syötteet blogeista ja jossa keskustelua ja kommentointia syntyy vain tilapäisesti. Tämä tarjoaa tilaisuuden myös tutkia, mikä synnyttää läsnäolon tuntua. Jälkimmäisen kaltainen "kylmäasema" ei juuri niin tee. Sen olemassaolo voi silti olla perusteltu oman nettipersoonan tavoitettavuuden vuoksi. Itselläni se toimii eri blogeja kokoavana "esittäytymis"paikkana.
Kommentoi