Tuhat sanaa

Japanista puuttuu internetin julkinen sfääri, väittää professori Shin Mizukoshi Tokion yliopistosta. Hänen tutkimusryhmänsä MoDe (Mobile / Design) tekee NTT DoCoMo Mobile Society Research Instituten rahoittamaa tutkimusta, jossa pyritään hakemaan keinoja, joilla maahan saataisiin synnytettyä julkinen piiri internetiin.

Bisnes kyllä toimii - teleoperaattorit tahkoavat rahaa monipuolisilla mobiilipalveluilla, joiden bisnesmalli usein nojaa kuukausimaksuihin. Mediatalot toisaalta eivät juurikaan vaivaudu ruokkimaan vuorovaikutusta yleisöjensä kanssa, Mizukoski kritisoi.

Yksityinen mobiili-internetviestintä kukoistaa. Japanilaiset käyttävät kännyköitään sähköpostiviestien lähettämiseen, chattailyyn ja Chaku-uta -palveluihin eli kokonaisten musiikkikappaleiden lataamiseen soittoääniksi. Kansalaisjournalismille ei näyttäisi olevan ole japanilaisessa netissä sijaa.

Mediataloilla velvollisuus moderoida kansalaiskeskustelua verkossa?

Japanilaisessa internetistä puuttuu laadukas kansalaista palveleva julkinen keskustelu, sanoo Mizukoshi, eikä se hänen mielestään synny ilman toimituksellista panostusta. "We need a facilitator, an editor for the public sphere", hän uskoo. Julkisen keskustelun johdattelu sopisi hänen mielestään paremmin mediataloille kuin IT- tai mobiilifirmoille, jotka internetjulkaisupalveluita tarjoavat.

Koreassa kansalaisjournalismilta haiskahtava blogisaitti OhMyNews, jossa kuka tahansa voi olla uutisreportteri, on nuorison ja muunkin väen suosiossa.

Ajanvietteen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tarpeita Koreassa täyttää Cyworld,

Akihabara Electronic District, Tokio. Huomaan, että minulta puuttuu yhtä ja toista tarpeellista kodin elektroniikkaa.

WC-pytyssä on totta tosiaan kahta sorttia vesihuuhtelua tarjolla. Joissakin yleisissä vessoissa saa lisäksi yhdestä napista kuuluviin pytyn huuhtelulta kuulostavan kamuflaas-äänen.

PICT3059, originally uploaded by tuija.

Akihabara, Tokio. MP3-soittimia riittämiin. Ovat kuin koruja tai karkkeja. Tämänpäiväisellä vimpainkauppa-kiertokävelyllä en nähnyt vielä niin paljon värillisiä isoja näyttöjä kuin IFAssa ja heinäkuussa Shangaissa.

VTT:n tutkija Sonja Kangas on uusi tulokas blogosfäärissä. Jos mediakäytön sosiaalisuus, yhteisöt ja yhteisöllisyys ja pelillisyys kiinnostavat, pankaa VTT news seurantaan.

Ensimmäisissä blogimerkinnöissään Sonja pohtii yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta ja uutisoi EXERGAME-hankkeesta, ensi vuoden loppuun jatkuvasta R&D-projektista, jolla haetaan digipelibisneksen kaksinkertaistamista:

"We see that the development of gaming industry has made it possible to open up new markets for novel types of digital games. EyeToy and dance pads are just some examples of current tools for physical gaming. But already now it has been clear that new interfaces and novel type of gameplay has interested wide age groups and one long-awaited group: girls. This means that digital games are no more just following the 80s style of gameplay but integrating also into other types of applications areas: communication, education, information, sharing and exercise into games. Instead of girly "girl games" this can really be a way to "double the digital games market".

Shibuya street, originally uploaded by Mil.

Shibuya on paikka, johon kannattaa hankkiutua, jos haluaa nähdä tulevaisuuteen, kirjoitti Howard Rheingold Smart Mobs - kirjassaan taannoin.

Tarkistetaan. Myös Flickrissä löytyy paljon tutkittavaa keitai - tagillä varustetuista valokuvista.

Keitai on japanilainen termi kännykälle, tai cellular phonelle, mobile:lle, niinkuin englanninkielisillä alueilla sanotaan. Sana keitai ei viittaa mihinkään tekniseen eikä liikkuvuuteen, vaan se tarkoittaa jotakin, mikä on kevyttä ja aina käsillä, kertoo Mizuko Iton, Daisuke Okaben ja Misa Matsudan toimittama tietoteos "Personal, Portable, Pedestrian - Mobile phones in japanese life" (MIT Press 2005). Mizuko Ito sattuu olemaan mobiilipiireissä tunnetun huippuverkostoituneen bloggaaja-CEO:n Joichi Iton tutkija-pikkusisko.

Hassu juttu. Kansalaisvaikuttamisesta ja yhteyden pitämisestä päättäjiin kyllä kohkataan silloin kun kansaa halutaan valtaistaa ja aktivoida ja lisätä kiinnostusta politiikkaan... mutta sitten kun sitä kiinnostusta ilmenee niin, että se huomataan, sitä onkin syyllistytty massalobbaukseen (Sekamediasoppa, via.)

Raili Nurvala kirjoittaa "me päättäjät" -henkisessä kolumnissa Iltalehdessä:

"Entä me, massalobbauksen kohteet - päättäjät, viranomaiset ja media - käännymmekö me laumana aina siihen suuntaan, mihin joku tietokoneruudun takana istuva massalobbari haluaa meitä juoksuttaa?"

Niin.

Pitäkää vain selkänne kansaan päin, älkää turhaan kuluttako tuolienne saranoita, te, "päättäjät, viranomaiset ja media".

Internetjulkaisemisen kynnyksen madalluttua yhä useampi taviskin viitsii äännähtää silloin, kun kokee äännähtämisen aiheelliseksi. Mutta sehän ei olekaan hyvä juttu, ei vaikka nuorison aktivointihankkeissa kuten hämeenlinnalaisessa Vaikuttamossa on niin jo vuosia opetettu: "Vain ottamalla yhteyttä päättäjiin ja pitämällä asiastasi meteliä voit saada aikaan tuloksia. Läheskään aina ei toki pelkkä innokkuuskaan takaa onnistumista. Älä silti lannistu. Vain vaikkaamalla voit voittaa!!!!" www.vaikuttamo.net, Vaikkaajan käsikirja.

Ehkä Nurvalan mielestä tietoyhteiskunnassakin vallankäyttö kuuluu vain harvoille vallan käytävillä asteleville. Kolumnin mukaan kansanedustajalle meilaamisesta näet "puuttui henkilökohtainen kontakti ja välitön vuorovaikutus".

Ei kun luokkaretkelle eduskuntaan ensi keväänä, tytöt ja pojat.

Businessweekin Olga Kharif kirjoittaa aiheesta, josta itsekin erään kaverin kanssa tässä syksyn mittaan jutellut: koska alamme nähdä palveluja, jossa äänituotannon ja esiitymisen ammattilainen tarjoaa firmalle podcast-palvelun toteutuksen firman haluamilla sisällöillä firman määrittelemälle kohderyhmälle? Siinähän olisi mielenkiintoiset bisnesnäkymät. Palveluna se kai sijoittuisi jonnekin journalistisesti kunnianhimoisten asiakaslehtien ja radiomainostuotannon välimaastoon.

AdAgen mukaan uusi radion kuuntelumittausjärjestelmä PPT (portable people meter) antaa päiväkirjatutkimusta tarkempaa tietoa radion todellisesta tavoittavuudesta. Kannettava kuuntelumittari tunnistaa tv/radio-audiosignaalissa kuulumattoman id-tägin, joten se rekisteröi myös ajansiirtokuuntelun. "About 9% of its PPM panelists lived in DVR households, and Arbitron found that about 7% of TV viewing by those panelists was time-shifted."

AdAgen artikkeli "Ppm data paints new picture of radio audience -
More stations listened to; morning drive ratings down 35%"" kertoo tutkimusfirma Arbitronin uskovan, että uusi tutkimusmenetelmä tulee vaikuttamaan siihen miten radiomainontaa suunnitellaan, myydään ja ostetaan.

Houstonissa toteutettu kokeilu oli toinen USAssa, ensimmäinen tehtiin Philadelphiassa. Aiemmin mittaria on testattu Kanadassa, Belgiassa ja Singaporessa.

YLEn TV-uutiset 24.9.: Suomessa säädetään nykyään kovin paljon lakeja. Jotkut niistä ovat niin huonoja, että pitää paikata ponnella. Esimerkkinä tällaisesta uusi tekijänoikeuslaki.

Media ei ole enää yksin vallan vahtikoirana. Masinoiduksi moitittu vaalikarja antaa mielipiteensä näkyä: olen rikollinen - nauha leviää blogeissa.