Tuhat sanaa

Sushitarjotin. Kamakura, lokakuu 2005.

Miten opettaa lapsille energiaa säästävää käyttäytymistä?

Brittiläisellä Nick Mercerillä on havainnollinen lähestymistapa. Alunperin syklonaattoriksi nimitetyn fillaridynamon oli tarkoitus antaa virtaa musiikkitapahtumien PA -laitteisiin. Liekö röpöttely ollut festarivieraiden mielestä kuitenkin hauskempaa kuin polkeminen, joka tapauksessa Mercer jatkokehitti ideaa vähän virtaa vaativiin kodinkoneisiin. BBC World Servicen Go Digital - ohjelman jaksossa 8-2006 esitellään "pedal-powered Nintendo", joka on lapsista hauska ja opettavainen.

Käytännössä tuskin koskaan varteenotettava energiantuotantomuoto, mutta vinkeä demo!

Blogilistan kakkonen, blogi, jonka sen kirjoittaja on luokitellut luokkiin "Ampiaisvyötärö, Helmut, kansalaisjournalismi, Kasari, Katkarapukasari, Rytmimenetelmä, Vahaus ja Ylenpaltti" on helmikuun ajan puolustanut suomalaisen sananvapauden linnaketta siinä, missä maamme pääministeri on jo vilistänyt heiluttamaan valkoista lippua.

Mitvitille hatun nosto, rajansa kaikella. Supersankareita on vain elokuvissa. Hyvä pointti, mielummin linkitän sinuun kuin niihin sisutyyppeihin. Kiitos, että olet olemassa, tai jotain.

"Toisin kuin valtaosa suomalaisistakin tuntuu kuvittelevan, sanan-, ajatuksen- ja ilmaisunvapaus ei ole luonnonvoima, ei stabiili tila, ei taivaasta ojennettu koskematon kaanoni. Demokratia ei seiso omilla jaloillaan vaan kannattajiensa tuella."

Alkaako tästä nyt se kaivattu keskustelu sananvapaudesta, jota Jussi Vilkuna illan K-rapussa peräänkuulutti?

Vilkunan potkut on merkillinen episodi suomalaisessa kulttuuriskenessä. Hieno ja asian ytimeen iskevä sarjakuva maksoi miehelle työpaikan - toisaalta se oli melkoista peeärrää peräänantamattoman rohkealle journalistille. Kohta mies pulpahtaa esiin jossakin paljon merkittävämmässä roolissa.

Kulttuurilehti Kaltion hallituksen sarjakuvaepisodi asettaa merkilliseen valoon. Hallituksen arvomaailmaan on esimerkiksi toissa vuonna ilmeisesti ihan hyvin sopinut strippi, joka kuvaa nöyryyttävää ja alistavaa seksiä.

Sananvapaus on arveluttavan vahva voima. Ja kuten blogosfäärissäkin väsymiseen asti on toisteltu, rapistuu ja näivettyy käyttämättömänä.

Muiden perässä minäkin sitten. Toivotan tervetulleeksi tämän blogin lukijat arpomaan adjektiiveja.

Ja pannaan samaan syssyyn vielä vähän taitoluistelua. Pane äänet päälle, kakisteleva selostus on puoli huvia.

Linkki talteen: Businessweek online: The Future of the Blog:

"Six Apart's Mena Trott helped start the stampede by co-designing user-friendly software. But she thinks the blogging trend is only just beginning:

"I think blog tools can get easier to use. Putting together a blog should be as easy as sending an e-mail. I foresee the next versions of blog tools as focusing less on features that appeal to early adopters. They'll be easier for people to incorporate more media and maybe mobile capabilities. This will be important, because many more mainstream users will come to blogging. I believe the interest in blogging is just starting."

Blogit sellaisena kuin me nyt ne tunnemme ovat vasta alkua paljon laajemmalle henkilökohtaiselle julkaisemiselle.

Businessweekin jutussa Trott sanoo, että blogi-ilmiö on saanut valtamediakin viimein ymmärtämään, että on okei reportterin joskus sanoa "minä". "I think the biggest impact of blogs on mainstream journalism is the presence of a more personal voice. The popularity of the personal tone used by bloggers has caused traditional media to realize it's O.K. for some reporters to use "I.""

Persoonallisesta näkökulmasta puheen ollen, YLEn bloggaajien joukossa vieraili Torinon olympialaisten ajan armoitettu tarinaniskijä Mika Rahkonen. A-näyte -blogissaan Rahkonen seurasi olympiahuumaa talousnäkökulmasta. Viihdyttävää luettavaa näin kisakarkelojen jälkeenkin.

Linkki talteen: BBC:n Click teki juttua mobiililaitteiden jäljittämisestä (Mobile tracking devices on trial).

Perjantaina muuten avautui uusi kotimainen matkapuhelinblogi, asialla Nicolas Fogelholm & co. Eikun seurantaan.

[Kuva: Adam Curry @ Flickr CC: Some rights reserved]

Adam Curry kertoo haastaneensa hollantilaisen aikakauslehden oikeuteen valokuvia koskevan tekijänoikeuden loukkauksesta. Kanteesta saataneen mielenkiintoinen ennakkotapaus siihen, pitääkö Creative Commons - lisenssi tuomioistuimessa.

Curry suuttui juorulehdelle sekä luvattomasta nettikuvien julkaisemisesta lehdessä että lapsensa turvallisuuden vaarantamisesta.

Adam Curry on julkaissut Flickr -sivullaan kuvia perheestään Creative Commonsin "Attribution-NonCommmercial-ShareAlike" - lisenssillä.

Creative Commons -lisenssin suunnittelijat pyrkivät siihen, että teoksia verkossa julkaisevat henkilöt voivat luovuttaa muille niiden käyttöoikeuksia itse määräämillään ehdoilla.

Valitsemallaan CC-lisenssillä Curry oli ilmaissut sallivansa ottamiensa valokuvien julkaisemisen ei-kaupallisissa yhteyksissä, kunhan nimi mainitaan.

Lehti julkaisi Curryn kertoman mukaan kolme valokuvaa kokosivun kokoisina ja mainosti niillä juttua lehden kannessa, mitä Curry pitää erinomaisen kaupallisena toimintana.

Curryn mukaan lehti väittää, että Flickr-sivuilla jokaisen kuvan alla lukee "Public", minkä vuoksi kuvien käytön täytyi olla sallittua.

"Jos lehti pääsee pälkähästä väittämällä, että se tuolla perusteella voi ottaa ja julkaista kuvan lehdessään, Yahoolla, joka tätä nykyä omistaa Flickrin, on aika paljon selittämistä", Curry puhisi ohjelmassaan.

Samaa mieltä.

Käytän itse Flickriä valokuvien varastoimiseen ja julkaisemiseen ja olen ollut kahden vaiheilla sen suhteen, luovuttaisinko osan oikeuksista pois samalla lisenssillä kuin mistä nyt on kyse.

En ymmärrä, mikä lehdessä kuvien julkaisupäätöksen tehneiden henkilöiden logiikka oikein on ollut. Nimittäin jos nyt sattuisi olemaan niin, että he eivät olisi koskaan kuulleetkaan Creative Commonsista, niin ainakin heidän pitäisi olla selvillä tekijänoikeuden perinteisestä prinsiipistä: vain tekijällä on oikeus tehdä kopioita teoksistaan ja saattaa niitä julkisesti saataville, ja luovuttaa noita oikeuksia eteenpäin vastikkeella tai vastikkeetta, miten lystää. Eihän ennenkään se, että tekijä on kerran saattanut teoskappaleen julkisesti saataville, ole tehnyt siitä vapaata käyttää! Ihme moka lehdeltä joka suhteessa.

• Daily Source Code #341 (Curry puhuu aiheesta noin ajassa 9 minuuttia]
• Wikipedia: Flickr
• Wikipedia: Adam Curry

Librivoxin vapaiden äänikirjojen katalogissa vieraskielisellä osastolla on julkaistu uutuutena Jim Caldwellin lukemana Psalmi 22: Biblia Sacra Vulgata: Psalmi XXII.

Suomeksi Librivoxissa on tammikuussa lukemani Juhani Ahon Helsinkiin. Saksaksi löytyy jo kommunistisen manifestin lisäksi pari muuta teosta, uusimpana Goethea: Die Leiden des jungen Werthers.

Kulttuurilehti Kaltion nettisivut paistavat tätä kirjoittaessa tyhjää valkoista. Päätoimittaja ei suostunut poistamaan "lehden perusarvoja loukaavaa" sarjakuvaa nettisivuilta ja sai potkut. Oulun kaupunki säikähti kohua ja perui Muhammed-sarjakuvan piirtäjältä tilatun työn. "Muhammed-hysteria leviää", raportoi EFFI.

Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi kirjoittaa blogissaan: "Kaltion hallituksen puheenjohtaja Harri Kynnös kiisti ilmoittajien painostuksen vaikutuksen, kun haastattelin häntä tänään puhelimessa. Sen sijaan kyseinen sarjakuva on ristiriidassa lehden hallituksen jäsenten edustamien arvojen kanssa. "Emme halua horjuttaa suomalaista yhteiskuntaa, ymmärrät varmaan", hän sanoi.

"En suoraan sanoen ymmärrä, kirjoittaa Parnasson Jarmo Papinniemi.

Viis Muhammedista. Sarjakuvan sotamanaus se Kaltion hallituksen suututti, sieltä ne perusarvot juontavat. Kultti.net taustoittaa Kaltion syntyhistoriaa ja arvoja seuraavasti:

"Pohjoissuomalainen kulttuurilehti Kaltio ei voinut olla syntymättä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sitä oli ideoimassa kaksi nuorta sanomalehtimiestä, sanomalehti Kaiun toimittaja Atte Kalajoki (s. 1914) ja sanomalehti Kalevan toimittaja Reino Rinne (s. 1913). Pitkän ja uuvuttavan sodan aiheuttamassa ihmisyyden alennustilassa ja kulttuurityhjiössä kaivattiin uutta uskoa humanistisiin arvoihin ja elämään." -- "Historiatietoisuus on ollut Kaltion voimavarana, joka on pitänyt lehden hengissä. Tästä aiheesta on päätoimittaja Tuomo Jämsä sanonut sattuvasti Kaltion numerossa 5/85: Jotkut pitävät menneisyyteen suuntautumista rappion oireena, tietynlaisena seniiliytenä. Käsitys on kuitenkin yksipuolinen. Tradition painottaminen erottaa Kaltion useimmista muista kulttuurilehdistä ja antaa sille omaa ilmettä."

Olisivatko lehden hallituksen jäsenet voineet pahastua siitä, että sarjakuvapiirtäjä manaa Suomen ylle kauheaa kohtaloa: "Vittu tulispa sota eikä kukaan auttais Suomea (niinkuin viimeksi) niin saisivat, mitä ansaitsevat"?

[Yksityiskohta Ville Rannan Kaltio -lehdessä julkaistusta sarjakuvasta.]

Tuli & Savu -lehden päätoimittaja Miia Toivio kirjoittaa:

"Ville Rannan sarjakuva on asiallinen, huumorin avulla sananvapaus-uskonnonkunnioittaminen -akselia älykkäästi pohtiva teos. Miten tämä voidaan käsittää vaaralliseksi ja jotakuta loukkaavaksi? Millä ajattelukapasiteetilla ovat varustettuja ne ihmiset, jotka päätoimittajan erottamiseen ovat päätyneet? Eivätkö he ymmärrä, että meidän pitää suojella sitä arvoa, ettei tarvitse pelätä suunsa avaamista."

En tiedä, millä tämä suuttuneiden ja pahastuneiden ihmisten keskinäinen vihanpito oikein sammutettaisi, niin, että maailma voisi palata normaaliin päiväjärjestykseen tappamaan toisiaan ihan muista syistä, mutta siitä olen samaa mieltä sarjakuvapiirtäjän ja erotetun päätoimittajan kanssa, että anteeksipyytely on aika lohdutonta. Mihin se tie vie?

Nokian entinen toimitusjohtaja Kalle Isokallio pani toimeksi (HS: Helsingin ydinkeskustaan avataan ilmainen langaton yhteys | Tietokone: Helsingin keskustaan avoin wlan) ja kaupunkilaiset taputtavat käsiään.

Marko Ahtisaari on samalla asialla. Kalle aikoo maksaa Open Espan koko laskun, mutta Marko verkostoineen suunnittelee nyyttikestejä (Bringing FON to Finland).

Ketkä kaikki voivat tällaiseen Negroponten lummelammikkoon sitten pulahtaa, on itselleni vähän epäselvää - olen ollut siinä käsityksessä että useimmissa tavallisten kuluttajien "vähittäis"laajakaistasopimuksissa yhteyden jakaminen kielletään.