Lokakuu, 2006

Luvattomien viraalivideoiden aika ohi?

Muutama päivä sitten kotimainen iltapäivälehti linkitti nettiuutisessaan YouTubeen julkaistuun klippiin, jossa Kimi Räikkönen paistatteli kyseenalaisessa maineessa brittitelevision suorassa lähetyksessä ("Olin paskalla" - tapaus). Nyt kyseistä klippiä etsiessä saa ilmoituksen siitä, että video on poistettu luvattomana. No, hakemalla löytyy toinenkin kopio, joten jonkinlaista kissa ja hiiri -leikkiä toki käydään.

Oikeuksien haltijat näyttävät nyt panneen toimeksi ja aluksi kesyttämättömältä vaikuttaneen luvattoman julkaisemisen tsunami voi sittenkin talttua.

Tämä antaa koko yrityskaupan tolkkua alun perinkin epäilleille enemmän pontta kysyä, mitä Google oikeastaan osti, kun se maksoi käsittämättömät 1,65 miljardia dollaria YouTube - videoportaalista.

Viimeksi kuultiin Viacomin saaneen tarpeekseen sisältöjensä kierrätyksestä:

"Viacom's corporate office asked YouTube to remove some copyrighted content from a variety of Viacom's cable networks, including BET and MTV" --

"Actually, said Jim Nail, chief marketing and strategy officer for the word-of-mouth-analytics firm Cymfony, Viacom is smart to try to make a business out of its copyrighted content rather than just letting it be sliced and diced for use on YouTube.

"There is a good market for consumer-paid and legitimately acquired video," he said, pointing out how successful ABC has been putting "Lost" and "Desperate Housewives" on iTunes. "We've clearly seen there's an economic and business model and a consumer desire to get the content they want how they want it, and they're willing to pay for that, sometimes with attention to ads, sometimes with cash." (Viacom's Copyrighted Content Yanked Off YouTube)

Sitä ennen YouTubesta heivattiin yksi jos toinenkin Jon Stewartin Daily Show -klippi (YouTube Removes Comedy Central Clips).

Ehkä nyt kun broadcast - brändien vetovoima lakkaa kannattelemasta tuubia ansiotta, siellä pääsevät paremmin esille uudet, originaalit lahjakkuudet. Samaan aikaan netin markkinointivoima nostaa esiin uusia tähtiä, kuten Rocketboom - videopodcastista ponnistaneen Amanda Congdonin, kertoo Businessweek (Don't I Know You from the Internet?).

LISÄYS ke ip:

News Corp.'s MySpace.com said Monday that it had licensed a technology to stop users from posting unauthorized copyrighted music on the social networking website and oust frequent violators of its policy. LATimes: MySpace takes steps against copyright infringement

:

Paperilehdillä pudotusta USAssa

Useiden lehtien levikkiluvut näyttävät rajua pudotusta USAssa. Vuoden vanha lehtitulokas Wall Street Journalin Weekend Edition menetti 6,7% levikkiään vuodessa, samoin The Boston Globe. Los Angeles Timesilta lähti 8 pinnaa.

"Newspaper circulation has been in a long, slow decline for decades. But the pace of loss seems accelerated now, as the industry tries to adjust to the steady migration of readers and advertisers to the Internet." (New York Times: Circulation Plunges at Major Newspapers)

The New York Post kasvatti levikkiään 5.3% (nyt 704 000 kpl) ja väittää syyksi asiakkaan tarpeiden tuntemisen:

"This is a joyous occasion for the paper and its readers," said Post editor-in-chief Col Allan. "The first question we ask every morning is what do our readers - our bosses - want to see in tomorrow's paper. And then we get it for them - the best sports in town, great gossip and features, hard-hitting news, and opinion that shapes the debate." (POST BEATS NEWS - NOW 5TH LARGEST NEWSPAPER IN U.S.)

Menestyksekäs nykiläistabloidi kuuluu Murdochin News Corporation - mediaimperiumiin, joka heinäkuussa 2005 osti suositun MySpace - nettiyhteisöpalvelun.

Verkkoidentiteettiä luomaan? Miksi vaivautua?



Ensilumi Tampereella, originally uploaded by tuija.

Viime syksynä koettiin suomalaisessa mediajulkisuudessa pienoinen valtamedian pyrähdys blogijulkaisuuteen. Mediatalot halusivat jalansijaa uudessa keskustelevassa julkisuudessa ja sitä osa on saanutkin. Yleisösuhteestaan kiinnostuneiden mediabrändien motivaation olla entistä kaksisuuntaisempia ymmärtää, mutta mikä motivoi yksittäistä, omaan piikkiinsä bloggaavaa toimittajaa?

Toimittajalle motivaatio saattaa olla vaikkapa kontaktien lisääntyminen:

"Minusta toimittajan kannattaa bloggailla siksi, että tekee nimeään tunnetuksi ja rakentaa brändiä. Se tuntuu nykyisin olevan tarpeen," kirjoittaa Tero Lehto Media=blogiin jättämässään kommentissa. "Olen ainakin ollut huomaavinani, että esmes meidän blogiemme myötä minuun lähestytään paljon usein suoraan henkilötasolla. Useimmitenhan tavalliset lukijat tai välttämättä edes kaikki sidosryhmät eivät paina yksittäisten toimittajien nimiä mieleen."

Myös mahdollisuus vuorovaikutukseen motivoi. Matias Pietilä eli bloggaaja PA kertoo bloggaamisestaan Kotapora-lehden jutussa:

"En kirjoita siksi, että olisin itsekeskeinen narsisti, vaan koska nautin vuorovaikutuksesta. Aikoinaan pidin henkilökohtaista päiväkirjaa, mutta tuntui hölmöltä kirjoittaa tekstiä, jota ei voinut näyttää toisille, sillä jutut olivat kuitenkin ajoittain aika hyviä. Blogaaminen sopii mielenlaatuuni kaikkiaan oivasti, sillä teen mieluusti jotain nopeasti varsin hyvin. Nysväämällä saamani suhteellinen hyöty tapaa jäädä vähäisemmäksi kuin mitä saisin aloittamalla sillä aikaa jo jonkin kokonaan toisen jutun. (Kotapora, pdf, s. 8-9, via).

Tuotteliaisuuteen uskoo myös Pohdiskeleva liftari Teppo Moisio kommentoidessaan aiemmin tässä blogissa: "Eikös vanha viisaus sano, että on parempi olla hiljaa ja vaikuttaa tyhmältä kuin avata suunsa ja poistaa epäilykset? Aktiivisuus on siitä jännä juttu, että se tuottaa lähes väistämättä paljon hyvän lisäksi huomattavasti huonoa. Itse olen valinnut aktiivisemman linjan siltä pohjalta, että se uskoakseni tuottaa määrällisesti enemmän helmiä kuin pidempi fundeeraaminen. Toisaalta, jos sitä päästäisi julkisuuteen vain ihan kaikista parhaimmat oivalluksensa pitkän sulattelun jälkeen, saattaisi vaikuttaa vähän fiksummalta ihmiseltä."

Kaikki bloggaajat eivät kuitenkaan löydä ajankäytön ja palkitsevuuden tasapainoa. Useamman ammattikirjoittajan kimppablogi Apinalaatikko sammutti valonsa perjantaina:

"Vuosi Apinalaatikkoa oli hauska kokeilu. Meillä oli nastaa. Opimme myös, että kuusi ihmistä pystyy olemaan bloggaamatta siinä missä yksikin." (Jari Lindholm, Viimeinen sammuttaa valot)

Mielikuvani on, että myös yhä useampi opiskelija ja eri alojen asiantuntija avaa oman äänensä verkossa. Tuntuma perustuu verkossa tehtyihin omiin havaintoihin, mitään blogosfäärin kattavaa tilastoa suomalaisesta mediaekosysteemistä en ole vielä nähnyt.

Pitkä matka on kuitenkin vielä siihen, että erilaisissa asiantuntijahakemistoissa listattaisi systemaattisesti henkilön oma blogi. Liekö bloggaamattomien empimiseen syynä ennakoitujen ajankäytön ongelmien lisäksi perisuomalainen "ei tehrä tästä ny numeroo" - ajattelu?

Jere Majava on pyytänyt puhumaan Konfabulaariin asiantuntijuuden ja verkkoidentiteettien tiimoilta. Kenties saisimme yhdessä aikaan jonkinlaisen tsekkauslistan, jolla jokainen bloggaamista harkitseva voisi itsekseen punnita, onko verkkoidentiteetin luominen ja vaaliminen vaivan arvoista.

Blogosfäärissä käydään jatkuvasti metakeskustelua bloggaamisen motiiveista (kerään aiheeseen liittyviä linkkejä talteen del.icio.usissa). Oletko itse viime aikoina pohtinut bloggaamisen ja verkkoidentiteetin ylläpitämisen hyviä ja huonoja puolia blogissasi? Laita linkki mielellään laittaa vaikka tähän kommentiksi!

PS: Mitä muita relevantteja tapoja luoda verkkoidentiteettiä on kuin bloggaaminen? Jos virtuaalimaailmat ovat seuraava iso juttu, pitäisikö meidän verkkoidentiteeteistä kiinnostuneiden nyt alkaa panostaa avatareihin 3D-pelimaailmoissa?

Arkea tallentamassa

Asuuko jokaisessa kohta pieni dokumentaristi? Miksi kaivoin digipokkarin esiin ja pyysin luvan saada kuvata, kun nalkalalaisen baarin baarimikko alkoi edessäni valmistella illan juomia?

Olen asteittain ollut huomaavinani, että liikkuvan kuvan taltioiminen on milteipä vielä viehättävämpää kuin stillkuvien näpsiminen. Flickr - addiktiota seuraa askel YouTubeen, klassisen porttiteorian mukaan?

Ei kai arjen pienten videotarinoiden tallentamiseen sen kummempaa syytä tarvita. Sitä tekee siitä ilosta, että se on mahdollista. Ja voihan sitä omia triviaalivideoitaan tarkastella osana isompaa historiallista liikkuvan kuvan jatkumoa.

Jotakin, mikä on alkanut vaikkapa tähän tyyliin, on sadassa vuodessa muuuttunut... aika vähän?

Kuka rahastaa nuorten musakulutuksesta?

Ipodin käyttäjistä ja iTunesin asiakkaista 85 % on miehiä ja kaksi kolmasosaa 35-55 -vuotiaita.

35-55 -vuotiaat haluavat omistaa levynsä fyysisinä esineinä, mutta mitä tarjota 15-25 -vuotiaille, jotka ovat tottuneet löytämään musiikkinsa verkossa?

Sisällön tekeminen on investointibisnestä. Levy-yhtiöt ottavat riskin, mutta saavatko ne tulevaisuudessa rahansa pois?

Musiikki & Media - tapahtumassa Tampereella lauantaina järjestetyn Musiikkibisnes ei koskaan palaa entiselleen? -paneelin puheenjohtaja Epe Helenius virnisti, että hän on välillä ajatellut luopua leikistä ja alkaa tuottaa sisältöjä, jotka kiinnostaa vain yli 35-vuotiaita, jos kerran nuoremmat yleisöt eivät ole valmiita musiikista maksamaan.

Paavo Bäckman Merceedees Tuotanto & Indieco-yhtiöistä vakuutti paneelikeskustelussa luottavansa vahvasti mobiiliin, jossa kuluttajat ovat tottuneet maksamaan. Tosin monet asiantuntijat sanovat, että on vain yksi internet ja jos toimivaa bisnesmallia ei saa aikaan verkossa, ei sellaista ole mobiilissakaan.

Jari Muikku Teostosta selvitti paneelissa, että musiikin käyttötavat moninaistuvat ja levy-yhtiöt siirtyvät myymään lisenssejä, käyttöoikeuksia, tulee yhä haasteellisemmaksi se, miten oikeudet paketoidaan pirstaloituneessa digitaalisessa kulutusympäristössä ja keneltä niitä oikeuksia voi mahdollisimman kätevästi ostaa.

Kuka mullistaa musiikkibisneksen?



Kuka mullistaa musiikkibisneksen?, originally uploaded by tuija.

Nokia toimittaa tänä vuonna markkinoille 80 miljoonaa mp3 -soitinta ja 150 miljoonaa FM-radiovastaanotinta, mainitsi Nokia Multimedian Jonas Geust Musiikki&Median mobiilimusiikkiaiheisessa sessiossa tänään. Alex Nieminen tenttasi Geustia DRM -kannasta (annetaan kuluttajan valita), Loudeyen hankinnasta (halusimme ostaa valmiin end to end -jakeluratkaisun) ja siitä, mikä on mobiilioperaattorin rooli (bittiputki). 3 on esimerkki toimijasta, joka osaa tarjota myös lisäarvoa, Geust totesi. Wifi tulee multimedialaitteisiin, kiinteä kuukausitaksa hinnoittelussa ainoa järkevä ratkaisu.

Sisällön maksamisessa pätevät samat liiketoimintamallit kuin pöytäkoneiden käyttäjille tarjotuissa palveluissa, mitään erillistä "mobiilia internetiä" ei ole. Hänen mukaansa yhteisöllisyys ja musiikin suosittelu toimivat Nokian mukaan hyvin mobiilissa käytössäkin, ks.esim. tällä viikolla avattu musicrecommenders.com.

Igglo on ottanut kuudessa kuukaudessa 10% pk-seudun kiinteistömarkkinoista netin avulla. Joku tekee saman musiikille 18 kuukauden kuluessa, Geust ennusti.

Myydyn musiikin määrä on itse asiassa kasvanut prosentilla, Nieminen väläytti esimakuna tilastoista, joita lupasi kertoa lisää lauantain paneeliipuheenvuorossaan. Geust komppasi: musiikkimarkkinan arvo kasvaa, mutta toimiva ansaintalogiikka ei ole ottaa maksu 10 biisin paketista. Samaa viestiä tolkutti konsultti Gerd Leonhard omassa esityksessän.

Leonhard: Musiikki 2.0 tuntuu ilmaiselta

Musiikkifuturisti Gerd Leonhard ravisteli Musiikki & media -yleisöä Tampereella ennustamalla, että Google tulee musiikkibisnekseen vuoden sisällä ja että suuret levy-yhtiöt alkavat siirtyä avoimen jakelun ansaintalogiikkaan jo alle vuoden sisällä.

Musiikin pitäisi tuntua ilmaiselta, musiikkia pitäisi voida käyttää, levittää ja jakaa joutumatta maksamaan joka käänteessä. Tavoittelemalla täydellistä kontrollia levy-yhtiöt menettävät markkinat, Leonhard latasi. Rhapsody ei toimi, koska se käyttää DRM:ia, eivätkä ihmiset istu tietokoneillaan kuuntelemassa, hän totesi.

Media muuttuu, massamedian rinnalle on noussut elämäntapamedia. Valinnan vara kasvaa, hittien varaan ei kannata laskea, muistakaa niche-yleisöt ja valjastakaa blogosfääri sisältöjenne suosittelijaksi. Miehen oma firma, Sonific, tarjoaa työkalun tähän. Songspotin tarjoaa mm. kanadalaispumppu Barenaked ladies.

Avoin musiikki tuottaa eniten?



Avoin musiikki tuottaa eniten?, originally uploaded by tuija.

Lisensoikaa musiikkinne, hyödyntäkää viraalimarkkinointia, luottakaa avoimiin formaatteihin, niin teette enemmän rahaa, neuvoi musiikkifuturisti Gerd Leonhard Musiikki & media - tapahtumassa Tampereella.

Luovuuden ja yhteisöllisyyden jäljillä

YLE seuraa YouTubessa julkaistavaa suomenkielistä sisältöä ja etsii sieltä mahdollisesti uudelle Extra - kanavalle sopivia ohjelmatuotteita, vinkkasi toimitusjohtaja Mikael Jungner Musiikki & Media - tapahtuman keynote - puheenvuorossaan perjantaina. Sen lisäksi, että yhtiö aikoo käydä toimiin luvattomasti julkaistua sisältöä vastaan, se näkee myös videoportaalin voiman luovuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä ja uuden talentin löytämisessä.

Kuvassa mukana Extran päälliköt Tarmo Kivikallio ja Merete Manninen.

Paneeli avasi Musiikki & Median



Paneeli avasi Musiikki&Median, originally uploaded by tuija.

Wemppa Koivumäki EMI Music Finlandilta kertoi, että digitaalisuus ei ole vähentänyt suomalaista levymyyntiä läheskään niin paljon kuin Saksassa tai briteissä. Suomessa levymyynti putoaa muutaman prosenttiyksikön vuosivauhtia, muualla jopa 40-50%. Koivumäen mukaan Jupiter -tutkimuslaitos on korjannut ennustettaan niin, että se arvioi cd-levyjen edustavan 60% musiikin myynnistä vielä 2012.

Iso muutos musiikin ystävän arjessa on, että musiikin hankkimista ei tarvitse suunnitella: 3G:n ansiosta biisin voi ladata hetken mielijohteesta. MySpacessa fani voi jutella artistin kanssa samaan tapaan kuin keikan jälkeen. Juha Kyyrö Fullsteam Agencystä kertoi, että useiden bändien MySpace-sivu on jo suositumpi kuin yhtyeen omat sivut, juuri siksi että musiikkia pääsee heti kuuntelemaan.

YLEn Pekka Laine luotasi radion roolia suomalaisen musiikin esille tuomisessa toteamalla, että enää kukaan ei voi väittää, että yksi kanava olisi portinvartija, jota ilman uusi musiikki ei pääsisi julkisuuteen.

Musiikki & Media -tapahtuman avajaispaneelia puheenjohtanut Juhani Merimaa siteerasi tutkimustietoa, jonka mukaan nettifanit käyvät muita ahkerammin livekeikoilla. Keikkojen, oheistuotteiden ja tekijänoikeustulojen osuus kasvaa tulevaisuudessa, Musex-pomo Pauliina Ahokin vakuutti.