Helmikuu, 2007

Miltä kaupunki kuulostaa?



Tampere railway station, originally uploaded by tuija.

Osuin Aamulehden netissä Tampereen äänimaisema - kokonaisuuteen ja jäin hyväksi toviksi killumaan kuumailmapallon kyytiin. Sen puhaltelu rauhoitti.

Sanomalehden satsaus kaupungin äänimaisemaan yhteistyössä TAMKin Taiteen ja viestinnän osaston kanssa on hatun noston arvoinen. Urbaania äänimaisemaa ei liikaa tallenneta tänäpä. Sata suomalaista äänimaisemaa - projekti muistuu mieleen, muttei paljoa muuta.

Vaikka nyt tämän kaiken melun keskellä ei siltä tuntuisikaan, jonain päivänä kaipaamme muistumaa siitä, miltä espressokoneen suhahdus kahvilassa vuonna 2007 kuulostikaan, millaista oli kun liikennevalot piippasivat isossa risteyksessä ja bensamoottoriauto kiihdytti valoista vanhoilla vihreillä.

Valokuvatorstai: Vastakohdat



Kielletty - sallittu, originally uploaded by tuija.

Sininen - Oranssi | Kielletty ajosuunta - Pakollinen ajosuunta ... Eilen töistä lähtiessä YLEn pihalta napattu kuva. Liikennemerkit pitäisikin muuten kerrata. Ja kun kotimaiset on hallussa voi laajentaa yleissivistystään.

Valokuvatorstai: Vastakohdat.

Viacom panee tuotantonsa jakoon Joostin kautta

"Hundreds of hours of programming from Viacom's MTV Networks, Paramount Pictures movies studio and BET Networks will be available to Joost users for free" (New York Times: Viacom in Deal With YouTube Rival)

Valon kuvaaja

Elin Danielson-Gambogin Italiassa maalaamat teokset todellakin hohtavat omaa valoaan - keskipäivän aurinkoa, iltaruskon haikeaa vaaleanpunervaa, pyykinkuivatusta polttavassa auringossa ja viileää varjoa muurien suojassa.

"Elin Danielson-Gambogi on noussut tunnetuimpien naistaiteilijoiden joukkoon Suomen taiteessa, vaikka hän oli elinaikanaan unohdettu. Hänen rohkeutensa ja epäsovinnaisuutensa raivasi tietä tuleville naistaiteilijoiden sukupolville. Hän oli valon kuvajaana mestarillinen ja toi Suomen taiteeseen kiinnostavia ja omana aikanaan epäsovinnaisia naiskuvia." (YLEn Sininen laulu: Elin Danielson-Gambogi)

Minuun teki vaikutuksen Turun taidemuseon netistä löytyvä omakuva vuodelta 1903. Miksi taiteilija katsoo noin ylemmyydentuntoisesti? Kahvipöytäpsykologi päättelee ilmeen syyn näistä lauseista: "Danielson-Gambogien avioliitto joutui koetukselle, kun Raffaello Gambogi rakastui vaimonsa taiteilijaystävään Dora Wahlroosiin. Pariskunnan välit eivät enää korjautuneet, ja Elin Danielson-Gambogi pakeni Suomeen. Hän palasi kuitenkin Raffaellon luokse Italiaan 1903."

Näyttely Elin Danielson-Gambogi Italian valossa Didrichsenin taidemuseossa 19.6. asti.

Silmäpareja vai sitoutumista?

Yahoolla oli joulukuussa 110 miljoonaa eri käyttäjää, MySpacella vain puolet siitä. Tyypillinen Yahoon käyttäjä vietti joulukuun aikana palvelussa yli kolme tuntia, MySpacen vain vajaa kaksi tuntia. My Spacen käyttäjälle kertyi 500 sivulatausta, Yahoon vain 290. Yahoon asiakkaat selasivat keskimäärin 1,6 sivua minuutissa kun MySpacen käyttäjät viuhtoivat samassa ajassa 4,5 sivua (Adweek: The Ties That Bind: Connection Beats Page Views).

Mitä Yahoon ja MySpacen käyttäjien erilainen profiili tarkoittaa mainostajan näkökulmasta? Onko parempi tavoitella mahdollisimman monia silmäpareja vai olisiko yhteisöllisten verkkopalvelujen pienempi mutta sitoutuneempi yleisö potentiaalisesti hedelmällisempää maaperää markkinointiviestinnälle?

Yahoo näyttää mainostajien silmissä paremmalta paikalta ostaa mainostilaa. Verkkomainostajat ovat yhä kiinnostuneita siitä, kuinka moni eri kävijä näkee jonkun tietyn mainoksen kampanjan aikana. Tulevaisuudessa heidän kannattaisi pohtia myös sitä, kuinka hyödyntää yhteisöllisiä palveluita suusta suuhun -suosittelupotentiaaleineen, arvioi yleisötutkimusasiantuntija Judit Nagy Adweekissa: "if advertisers and social networks can get better at leveraging traffic to build deeper connections with users, page view numbers may lessen in importance. -- After all, what those numbers represent is the ultimate technological expression of word-of-mouth, where people make connections to other people, entertainment and services through the most massive chat rooms ever built. And most of the online ad industry's metrics don't really get at that. "What MySpace can really offer is the engagement value," says Nagy, who, previous to joining FIM, worked at Yahoo" (Adweek)

Mittaus on hiljattain askarruttanut Digikko-blogia ja sen lukijoita pitkän kommenttiketjun verran (Vääriä lukuja ja vääriä mittareita?). Pirkan keskustelunavaus ja asiantunteva keskustelu kommenttipalstalla ovat lukaisemisen arvoisia niille, joita kiinnostaa vaikuttaa siihen, miten verkkopalvelujen keskinäistä rankkausta pitäisi kehittää tulevaisuudessa.

Crowdsourssaus tavallistuu



Storgatan, Pietarsaari, originally uploaded by tuija.

Stephen Shankland pohtii blogissaan, millaisia haasteita Flickrille tulisi, jos se haluaisi mahdollistaa kuvien myymisen käyttäjilleen (Sell your photos via Flickr?). Jos kuvien ostajille kelpaisikin ammattimaisia kuvatoimistoja rosoisempi jälki ja sekalaisempi valikoima, jäljelle jäisi kysymys tekijänoikeuksista - voisiko ostaja luottaa siihen, että kuvan julkaisija-myyjä on kuvan oikeuksien haltija: "the bigger challenge is intellectual property. iStockphoto, for example, requires users to verify they hold copyright to the images they upload, prohibits visible logos or trademarks, and requires anyone whose face is visible to sign a model release form permitting iStockphoto to sell their likeness. And the company scrutinizes every photo it receives. What's the likelihood that Yahoo could afford to vet every image Flickr users upload with the option to sell? They could leave the initiative to intellectual property holders themselves, but that approach isn't as likely to sit well with those who want stronger assurances before buying images. "

Crowdsourcing eli sisällön tai palveluntuotannon ulkoistaminen innokkaiden amatöörien joukoille uhkaa monia perinteisiä ammattikuvia. Moni pitää moitittavana esimerkiksi sitä, että ilmaiskuvien ronkuminen nettialbumipalveluissa vie ammattikuvaajilta leivän pöydästä (ks. esim. Lightstalkers, Miguel Pereira: Advertisers and ad agencies fishing for free pictures in Flickr). Myös Editor B sai taannoin tiedustelun mainostoimistolta Flickr - kuvansa käyttämisestä Mastercardin kampanjasivuilla (Priceless). Hän olisi antanut kuvan ilmaiseksi linkkiä vastaan, mutta siihen kampanja ei taipunut. Kuvaaja kelpuutti 150$ shekin.

Osa Flickrin käyttäjistä on osittain luovuttanut kuviensa tekijänoikeudet Creative Commons - lisenssillä esimerkiksi sallimalla kuviensa ei-kaupallisen käytön. Radio Open Source on käyttänyt CC-lisensoituja Flickr - kuvia jutuissaan (ks. esim. Katrina and the Insurance Tsunami).

Lahjatalouden laajeneminen valtavirtaan ilahduttaa minua henkilökohtaisesti, mutta samalla on kiinnostavaa seurata, millaisia tulonhankinnan malleja osallistumistaloudesta aikanaan kehittyy.

Ilotulitus kännykkäkameralla?

Kiinalainen uudenvuodenjuhlailotulitus rätisi näyttävästi Töölönlahden yllä Helsingissä.

Sattumalta paikalle osuneena ei taskussa ollut kameraa saati jalustaa, joten oli tyytyminen N93-luurilla kuvaamiseen. Taivas on musta niinkuin pitääkin ja tulituksistakin näkyy jotakin. Äänet laite taltioi mielestäni odottamattomankin hyvin.

Blogisuomi 2006: vähävarainen, vihertävä ja utelias

Nicolas Fogelholm on julkistanut viime syyskuussa aloittamansa blogikyselyn (pdf). Huolimatta pitkähköstä vastausajasta vastauksia kertyi vaatimattomat 354. Kyselyn tekijä on hakukoneoptimointiin erikoistunut yrittäjä ylläpitää hakukoneoptimointia käsittelevää sivustoa, josta nyt julkaistu raportti löytyy: optimointi.com/raportit.

Kyselyllä on ruotsalainen esikuva. Toteuttaja itse tuo avoimesti esille kyselyn rajoitukset: "BlogiSuomi 2006 kysely on vastaavanlaisesta ruotsalaisesta kyselystä mukailtu suomalainen kysely. Kysely toteutettiin verkossa ja siihen vastasi 354 suomalaista bloggaajaa ja blogien lukijaa. BlogiSuomi 2006 kyselyn perusteella ei ehkä voida todentaa suomalaisen bloggaajan tai blogien lukijan profiilia. Varmuudella kysely kertoo vain jotain 350 henkilöstä jotka vastasivat kyselyyn."

Itse aloitin kyselyyn vastaamisen, mutta jätin kesken tulotasoa ja puoluekantaa tiedustelevissa kohdissa. Nämä kohdat tosin saattoi jättää väliinkin, kuten muutama kymmenen vastaajista oli tehnyt.

Saatujen tulosten perusteella blogikyselyyn vastasivat pienituloiset ja vihertävät bloggaajat: Kuukausitulosi verojen jälkeen -kysymykseen jätti vastaamatta seitsemän ja mitä puoluetta äänestäisit nyt, jos olisi eduskuntavaalit, 28.

Suurin osa (140 vastaajaa; 40%) ilmoittaa, että blogien lukeminen tai kirjoittaminen ei ole vähentänyt minkään muun median kulutusta. Jos on, niin eniten TV:n (113, 32%) tai netin käyttöä muihin tarpeisiin (109, 31%).

Oma blogi oli neljänneksellä vastaajista. RSS-lukijaa useimmiten tai joskus ilmoitti käyttävänsä 160, 45%, kun ilman pärjäsi 193 eli 55% ("en koskaan" 40%, "en tiedä" 15%).

Minkä tyyppisiä blogeja luet - kysymyksessä aihealueista nousevat esille IT ja bloggaaminen 207, 59% ja päiväkirjat ja arkipäiväjutut 205, 59% ja journalistiikka ja media 170, 49% sekä politiikka ja yhteiskunta, kirjallisuus ja kirjoittaminen ja valokuvaus ja taide.

Vapaa kysymys blogien lukemisen motiiveista on myös kiinnostavaa luettavaa: "Minua kiinnostaa blogikirjoittajien tarve ilmaista itseään." "Koska ne antavat näkökulmia erilaisten ihmisten elämiin."tai "blogit ovat hauskoja, luovuus ja leikki sekä inhimillinen osaaminen loistavat parhaissa blogeissa, blogit ovat ajan tasalla ja niiden kautta saa hyviä oivalluksia jaettavaksi eteenpäin"

Fogelholmin toteuttama blogikysely on mukava vilkaisu siihen vastanneiden joukkoon. Kiinnostavaa aikanaan verrata, eroaako tulos merkittävästi sellaisten tutkimusten tuloksista, joissa on huolehdittu otoksen edustavuudesta.

Sisältö on olemassa vain jos siihen voi linkittää

Sisältö, johon ei voi suoraan linkittää, menettää tavoittavuuttaan, huomauttaa Fons Tuistra PoynterOnlinessa (Unlinkable Media Lose Reach). GlobalVoices- sivuston perustajajäsen Rebecca MacKinnon kuvaa, miten länsimaisittain erittäin kiinnostava uutinen Kiinasta tuli englanninkielisen blogosfäärin tietoon mutkikkaasti, koska jutun alkuperäinen julkaisija South China Morning Post ei pidä juttuarkistoaan avoimena verkossa (Hong Kong bloggers, the SCMP, and influence on the Web).

Mielikuvani on, että meikäläisittäin taitaa olla suuntaus siihen, että lehdet pyrkivät tarjoamaan tärkeisiin aiheisiin avoimessa netissä linkin, vaikka painetun lehden varsinainen juttusisältö olisikin sitten maksullisen rekisteröitymisen takana. Näin tekemällä verkkolehdet sentään pysyvät jotenkin bloggaajaverkoston linkittämisen piirissä. Digilehdistä, noista linkitysvihamielisistä käytettävyyskammotuksista, en nyt sano mitään.

Tutkijat ehdottavat sosiaalista mediaa katastrofien varalle

Vanha media, uusi media - mitä eroa? Tässä ytikäs lista siltä varalta, että joudutte joskus pitämään hissiluennon aiheesta.

Naked Conversations - How Blogs are Changing the Way Businesses Talk with Customers - teoksen toinen kirjoittaja, entinen Microsoftin teknoevankelista Robert Scoble selvittää, mitä sosiaalinen media on:

  • että sisältöä voi muuttaa ja toimittaa tarvittaessa toisin kuin sanomalehteä tai romppua
  • että blogiin voi jättää kommentin toisin kuin painettuun lehteen
  • että blogin suosiosta voi saada jonkinlaisen kuvan paitsi seuraamalla siihen tulleiden kommenttien määrää, myös selvittämällä, paljonko verkossa on muita siihen linkittäviä sivuja
  • että verkkoon mahtuu määrättömästi sisältöä, jota voi loputtomasti syndikoida ja yhdistellä muuhun sisältöön (a propos oletteko muuten kokeilleet Yahoo Pipesia jo?)

Viikon vinhoin sosiaalisen median innovaatio/ehdotus tulee Yhdysvalloista: tutkijat Ben Shneiderman ja Jennifer Preece ehdottavat, että maahan perustetaan paikallisia 911 - verkkoyhteisöjä katastrofien varalle. Niihin pitäisi rekisteröityä ennalta ja sitten, kun pahin tapahtuu, niihin voisi päivittää tietoa tuhoista ja koordinoida apua ja avun tarvitsijoita. Vapaaehtoiset pyörittäisivät palveluja yhteistyössä reilun kuuden tuhannen paikallisen hätäkeskuksen kanssa.

"Citizen reporters would report to a centralised authority who will take care of emergency response coordination and allocate scarce resources of police fire and medical services," said Professor Shneiderman" (BBC: Digital neighbourhood watch plan)

"The emergence of the Internet as a social environment led us to come up with a service where people could first report the scope of a tsunami or a wildfire or even an E. coli attack," says Ben Shneiderman, a computer scientist at the University of Maryland and a coauthor of the report." (MIT Technology Review: Type 911.gov)