Vapaaehtoiset ovat lukeneet jo tuhat teosta vapaiksi äänikirjoiksi LibriVoxissa. Tuhannes teos oli Edgar Allan Poen "The Murders in the Rue Morgue". LibriVox.org käynnistyi elokuussa 2005 tavoitteenaan saattaa kaikki vapaat teokset äänikirjamuotoon. Ensimmäinen projekti oli 13 hengen yhteistyönä lukema Joseph Conradin "Secret Agent." Nyt kaksi vuotta myöhemmin LibriVoxissa on jo tuhat teosta ja julkaisutahti on 60-70 kirjaa viikossa. Mukana on ollut 1500 vapaaehtoista ja teoksia on luettu 21 eri kielellä. Noin puolet äänityksistä on yhden hengen sooloprojekteja, toinen puoli useamman lukijan yhteistyön tulosta. Suomen kielellä löytyvät mm. meikäläisen lukemat Juhani Ahon teokset Helsinkiin ja Rautatie.
Tietokirjailija ja netin vertaistukikonkari Minni Niemelä osoittaa olevansa myös kelpo radioääni: suosittelen lämpimästi kuuntelemaan vasta julkaistun ensimmäisen jakson Hernekeppi - podcastia, jossa Niemelä kertoo kirjamessuilta löytämistään kahdesta äiti-ihmistä kiinnostavasta teoksesta ja pohtii, sopiiko musiikkivideokanavan katselu alle kouluikäisille.
Vastasyntyneen Hernekeppiradion formaatti on heti valmiin oloinen: puolituntiseen lähetykseen mahtuu kaksi aihetta ja musiikkia. Ohjelman tekninen toteutus on moitteeton: alkutunnarit, haastatteluosuudet ja musiikit tekevät kokonaisuudesta luontevan. Musiikit lähetykseen Niemelä valitsee Podsafe Music Networkistä.
Minni Niemelä verkossa:
Nick Wilson Metaversed - blogista yrittää laatia virtuaalimaailman määritelmää ja sen perusteella listaa nyt olemassa olevista maailmoista. Hän ehdottaa, että virtuaalimaailman ominaisuuksiin kuuluisi, että se on pelin kaltainen, uppouttava (immersiivinen) yhteisöllinen viestin ilman pelimäistä tavoitteellisuutta ja että keskeistä on läsnäolon tunne yhtaikaa muiden kanssa samassa paikassa ("A Virtual World has game-like immersion and social media functionality without game-like goals. At its heart is a sense of presence with others at the same time and place" (The Problem with Virtual Worlds). Tällä kriteeristöllä Wilson listaa seuraavat 19 toimivaa tai jonkinlaisessa suljetussa testausvaiheessa olevaa virtuaalimaailmaa: Second Life, ActiveWorlds, Croquet, Kaneva, vSide, vLES, Entropia, Eve Online, Vastpark, HiPiHi, Novoking, Ogoglio, Qwaq, Sims Online, There.com, MTV's Worlds, Metaplace, Project Wonderland, Twinity.
Kommenttien ja keskustelun perusteella hän jatkojalostaa sosiaalisen virtuaalisen maailman määritelmäksi, että sosiaalinen virtuaalimailma on pelimäisen uppouttava, juoneton ja tavoitteeton yhteisöllinen viestin/väline .. ja että keskeistä on läsnäolon tunne yhtaikaa muiden kanssa samassa paikassa ("A Social Virtual World has game-like immersion and social media functionality without narrative driven goals. At its core is a sense of presence with others at the same time and place.") Raakattu lista sosiaalisista virtuaalisista maailmoista olisi lyhyempi: Second Life, ActiveWorlds, Kaneva, vSide, Entropia, Ogoglio City, There.com, MTV's Worlds (Social Virtual Worlds, A Revised List).
Wilsonin määritelmä on varsin kaukana tällä hetkellä Wikipediassa julkaistusta: wikipediakirjoittajien mukaan virtuaalimaailma on "tietokoneperustainen simuloitu ympäristö, jota sen käyttäjät voivat asuttaa ja olla keskenään vuorovaikutuksessa avatareina. Tämä oleminen on yleensä esitetty kaksi- tai kolmiulotteisen tai grafiikan avulla tai tekstinä." Edelleen Wikipediassa todetaan, että "jotkut, mutteivät kaikki, virtuaalimaailmat, mahdollistavat useita eri käyttäjiä". ("A virtual world is a computer-based simulated environment intended for its users to inhabit and interact via avatars. This habitation usually is represented in the form of two or three-dimensional graphical representations of humanoids (or other graphical or text-based avatars). Some, but not all, virtual worlds allow for multiple users. ) Määritteleminen ei ole helppoa, totesimme myös Yoen kanssa Sula Pinta - podcastin ensimäisen tuotantokauden päätösjaksossa syyskuussa. Suomenkielistä wikipediaentryä ei kukaan ole vielä laatinut.
Wilson jättää pois laskuista Habbo Hotellin ja muut alaikäisten yhteisöt, jotka taas ovat mukana esimerkiksi tuoreella GigaOM - teknologiablogin listalla.
Wilson puuhaa virtuaalimaailmoille yhtenäistä aktiivisten käyttäjien ja talouden tunnuslukujen mittaristoa, Metaverse Market Indexiä.
Kuvassa yllä Chaos Machine Metaversal Arts Factoryssä Second Lifessa (SLurl).
GigaOM listaa kymmenen suosituinta moninpelattavaa virtuaalimaailmaa (GigaOM Top 10 Most Popular MMOs), kiitos linkistä matrixx2.01):
Blogin mukaan suosituimmat maailmat vastaavat noin puolesta - kolmesta neljäsosasta koko MMO - markkinaa: "For all intents and purposes, the most popular MMOs represent an estimated 50-75% of the total MMO market (30-60 million active users.)" GigaOM kehottaa seuraamaan myös näitä: Bots, Neopets, Final Fantasy XI, City of Heroes, Virtual Magic Kingdom, Lord of The Rings Online.
Kommenttiketjussa kritisoidaan listausta vahvasti ja vaaditaan lähteitä pelimaailmojen käyttäjätilastoille. Kinastelulta ei voida välttyä, kunnes ala saa aikaan yhteiset mittaristot. Yritystä tähän suuntaan on jo ilmassa, ks. Metaverse Market Indexistä tässä blogissa aiemmin: Yhteiset mittausjärjestelmät virtuaalimaailmoille?
Noteerasin Habbo Hotellin menestyksen listalla myös Vierityspalkkki - blogissa.
"Liian paljon ideoita ja toteutettavaa, liian vähän itsekuria ja aikaa. Itsekuri löystyy, mitä enemmän on ideoita, koska tekisi mieli tehdä vähän kaikkea." (Minni Kirjoituspöytä ilman laatikoita - blogissa)
Luin Wiredista kiinnostavan henkilökuvan David Allenista, jonka missiona on opettaa stressitöntä tehokkuutta (Getting Things Done Guru David Allen and His Cult of Hyperefficiency)
Ilmeisesti kaiken avain on purkaa epämääräiset "tarttis tehrä toikin" - tuntemukset mahdollisimman konkreettisiksi osatehtäviksi.
Joskus aikaisemmin kokiessani kiirettä ja stressiä olen yrittänyt pitää mottona "yksi asia kerrallaan". (Aivotyön asiantuntijakin sitä suosittelee.) Multitasking - paineiden keskellä ongelmaksi vain muodostui, mikä on "kerrallaan".
Allenin tehokkuusajattelun ytimessä on "jos se vie alle kaksi minuuttia, tee se heti". Ehkä "kerrallaan" on noin kaksi minuuttia?
Se ainakin on fakta, että jos pitäisi tehdä jotakin työlästä ja tylsää, kuten pakata muuttolaatikoita, alkaa bloggaus kummasti maistua.
Merkintöjä toisaalla
Jos on tuomittu elämään tai työskentelemään ympäristössä, jossa syvään keskittymiseen ja sitä kautta syntyvään flow-kokemukseen ei ole mahdollisuuksia, kannattaa tehdä pätkäkeskittymisestä taidetta. Asiat halki poikki ja pinoon alle kahdessa minuutissa. Millekäs sitten alettais?
(Huomautus: Tämän blogimerkinnän kirjoittamiseen kului useampia kaksiminuuttisia.)
Joukkovoiman ammentaminen journalistisiin tarkoituksiin voi tuottaa laajan määrän sisältöä ja näkemyksiä ja se voi olla ainoa tapa hankkia tietynlaista tietoa, mutta suin päin siihen ei kannata ryhtyä - projektin johtamisessa on omat niksinsä. Jay Rosen on vetänyt yhteen kokemukset keväisestä NewAssignment.net - joukkovoima-reportaasi-kokeilusta PressThink-blogissa (What I Learned from Assignment Zero): Työnjaon on oltava hallussa, osallistujien motivaatio on oivallettava ja sitä on ruokittava näyttämällä projektin aikana, miten yksittäiset kontribuutiot hyödyntävät laajempaa kokonaisuutta. Crowdsourssattu jutunteko ei ole ilmaista - mitä enemmän vapaaehtoisia mukana, sitä kovempi homma projektin johdolla koordinoimisessa.
Rosenin muistilista crowdsourcing - hankkeisiin:
Joukkovoiman hyödyntäminen on osa Rosenin menestyvän uutispalvelun reseptiä (Okay, Ready? My Coordinates for a Successful News Site): Crowdsourcing projects that gather information that’s impossible to get any other way. (Like WNYC’s efforts, or the News & Observer’s speeding investigation.)
Sukhbataar - aukio, Ulan Bator, alkuillan hämärissä heinäkuussa 2004.
Valokuvatorstain saaste - haaste pakottaa katsomaan peiliin. Lomalentokilometrejä on takana kohtuullinen määrä. Yhä useampi ajattelee kuten RaivoRiina: "Mielestäni kenenkään ei pitäisi lentää. Lentomatkustaminen pitäisi kieltää lailla, sillä ei noin tärkeitä asioista (ilmastonmuutos ym.) voi jättää ihmisten vapaan valinnan varaan, ja on reilua, että sitten kukaan ei lennä. Tuollakin reissulla oli suomalaisia, jotka lentävät vähintään kerran vuodessa ulkomaille! Harva tajuaa edes maksaa lentoveroa, vaikka eipä senkään pitäisi omaatuntoa puhdistaa." (Aktivistin mietteitä)
Radiohead antaa yleisönsä päättää, minkä arvoinen tuorein In Rainbows - albumi on. Fyysinen levy ilmestyy vasta joulukuussa, mutta nettilatauksena levyn saa heti - itse määriteltävään hintaan. Wikinomics julkaisi väliaikatietoa lokakuun saldosta tähän mennessä: Forbesin mukaan luvallisia nettilatauksia bändin omalta sivulta 1,2 miljoonaa, luvattomia torrent - latauksia 500 000 (ei 500 miljoonaa, kuten aluksi virheellisesti kirjoitin) (Forbes: Free? Steal It Anyway, Wikinomics: An update on Radiohead downloads). Johtopäätös? Musiikin kuluttajan tottumuksia on vaikea muuttaa. Kun musa on totuttu hakemaan vertaisverkosta, ei uudenlainen mahdollisuus välttämättä muuta käyttäytymistä.
Latasin albumin itse punnalla, päälle tuli käsittelymaksu 0,45. Saitille piti rekisteröityä ja antaa luottokortin numero. Jo tämä muodostaa ylittämättämän kynnyksen isolle osalle asiakaskuntaa - kuinka monella teinillä on sellainen kortti, joka kelpaa kansainvälisissä verkkomaksuissa?
Viime päivinä on ollut kovasti puhetta siitä, että IBM ja Second Lifen taustalla oleva yritys Linden Lab ovat sopineet ryhtyvänsä yhdessä kehittämään standardeja, joiden avulla virtuaalihahmot eli avatarit voisivat aikanaan sulavasti siirtyä virtuaalimaailmasta toiseen (ks. esim. The Latest at Second Life: Portable Avatars, Digitoday: IBM hyppyyttää avatareja 3d-internetissä, Tietoviikko: Teknojätit yhdistävät Second Lifea ja World of Warcraftia). Hienoahan se olisi, jos naapurin WoW - hahmo voisi poiketa morjestamaan alter egoani Oxygen Richiä Tuhat Sanaa Seasidessa omissa varusteissaan ja koko komeudessaan, mutta saavat siinä kyllä Linden Labilla ja IBM:llä ja muissa maailmoissa koko lailla koodata ennenkuin kaikki eri maailmojen avatarien liikkumisen ja ulkonäön speksit on yhdenmukaisesti kuvattu. En aio pidättää hengitystäni sitä odotellessa. Sen sijaan, jos minulla juuri nyt olisi aikaa ja kykyä omaksua uusi taito, opettelisin animoimaan SL-avatareja. Animaatiot istutetaan esineisiin kuten huonekaluihin tai tilaan esim. lattialle ns. poseerauspalloihin (poseballs). Kun sellaisen päälle istuu, ("Sit"), antaa animaatiolle luvan liikuttaa avatariaan. Kuvassa avatarini harjaa hiuksiaan Yolanda Hirven Metaversal Arts - kaupasta (SLurl: Metaversal ArtsDesigns By Yolanda Hirvi) hankitun ruusupuisen pukeutumispöydän ääressä. Pöytä, joka on uusi versio Hirven ensimmäisestä myyntituotteesta, maksoi 50 Lindeniä ja turkisverhoiltu tuoli hiustenharjaus-animaatioineen 200 Lindeniä (yhteensä noin 70 senttiä) .
Oletko jo katsonut YouTubesta Yoen kuvaaman ja koostaman taltion Yoen Kievarissa 1.9. pidetystä Laiskan Miehen konsertista? Soittajien soitto- ja laulueleet ja konserttiyleisön hienot tanssiliikkeet ovat animaatioita nekin.
Esineiden ja tilojen rakentaminen on tarpeellinen taito sinänsä ja antaa mahdollisuuksia luoda hienoja ympäristöjä, mutta vasta animaatiot, se, miten ympäristöissä toimitaan, herättävät virtuaalimaailmat eloon. Uskon, että luovista ja kekseliästä animaatiototeutuksista tullaan maksamaan hyvin. Ellei halua jäädä odottelemaan, että joku ostaa omaa osaamista ja kerää katteet välistä, kannattaa kokeilla, olisiko animoimisesta omaksi bisnekseksi.
Kommentteja
1 tunti 35 minuuttia sitten
22 tuntia 53 minuuttia sitten
1 päivä 50 minuuttia sitten
1 päivä 11 tuntia sitten
2 päivää 3 minuuttia sitten
2 päivää 1 tunti sitten
2 päivää 23 tuntia sitten
2 päivää 23 tuntia sitten
3 päivää 9 minuuttia sitten
3 päivää 39 minuuttia sitten