Tuhat sanaa

Kollegani Pirkka Aunola, YLEn Uusien palvelujen strategi, on tänään ollut puhumassa akavalaisten koulutuspäivässä sosiaalisen median toimijuudesta hyvin henkilökohtaisesta näkökulmasta. Kalvosarjan kolmannella sivulla on kaavio, jota jokaisen kannattaa pohtia omalta osaltaan: yksityisen minän ja työroolin rinnalla on tilaa asiantuntijatason roolille, yksityiselle työminälle.

Sosiaalisessa mediassa asiantuntija tekee työtään omalla persoonallaan. On pitkällä tähtäimellä hyvin tärkeää pitää yllä omaa verkkoidentiteettiä sen rinnalla, että työn puolesta esiintyy työpaikkansa nimissä verkossa.

Tilanteet muuttuvat, työpaikka ja -tehtävät voivat vaihtua. Pitkällä tähtäimellä järkevintä on toimia systemaattisesti yhdellä ja samalla verkkoidentiteetillä. Näin omalla ajalla tapahtuva verkostotoiminta on investointi omaan sosiaaliseen pääomaan.

Monet asiat, kuten verkostojen joukkoälyn valjastaminen jotain tehtävää ratkomaan, vaativat hyvää verkkomainetta ja olemassa olevia luottamussuhteita. Olisi työn hukkaan heittämistä joutua rakentamaan verkostonsa työpaikkaa vaihtaessaan uudelleen.

Kun haluat tarkistaa, keitä kavereita tai mitä sovelluksia olet piilottanut näkyvistä uutisvirrassasi, valitse sivun alareunasta linkki "muokkaa asetuksia".

Saat esiin laatikon, jossa on kaksi näkymää: kaverit ja sovellukset. Klikkaa "lisää uutisiin" sen kaverin / sovelluksen rivillä, jonka haluat palauttaa uutisiisi.

Foursquare on paikka- ja sijaintitietoa hyödyntävä verkkopalvelu, jonka avulla voit jättää digitaalisia jalanjälkiäsi kaupungilla kulkiessa ja nuuskia muiden eri paikkoihin kiinnittämiä viestejä.

Älypuhelimeen (iPhone, Android, Blackberry) asennettava sovellus seuraa, missä liikut, kun olet antanut sille luvan paikantaa itsesi, ja antaa halutessasi ilmoituksia, jos kaveri liikkuu lähistöllä tai jos kaverit ovat antaneet vinkkejä lähistöllä olevista palveluista.

Paikkoihin ilmoittaudutaan klikkaamalla "Check in" silloin, kun halutaan jättää jälki. Paikka joko valitaan listalta tai ellei sitä vielä ole kukaan lisännyt, ilmoitetaan itse.

Kavereita etsitään joko sähköpostiosoitteen perusteella tai Twitter- ja Facebook-kytkennöillä. Eri paikoissa kulkiessaan voi myös seurata puhelimestaan, keitä niillä kulmilla kulkee.

New York Times ja kahvilaketju Starbucks ovat ensimmäisten Foursquaren kaupallisten hyödyntäjien joukossa. Lehti laatii listoja kiinnostavista paikoista, joihin sen lukijat voivat poiketa, ja kahvila tarjoaa erikoiskohtelua vakkareilleen. Foursquare tarjoaa yrityksille uuden tavan kerätä asiakastietoa fyysisen ja digitaalisen ympäristön yhtymäkohdassa.

Fast Companyn mukaan palvelu yhdistää geotägäyksen, sosiaalisen pelaamisen, hyperpaikallisen mainonnan ja lisätyn todellisuuden.

Samoja teemoja kaupunkiympäristön jäsentämisestä ja "urbaanista infrastruktuurista" on Nordkappin Urban Screens -esityksessä. Heidän ajattelunsa lähtee liikkeelle kaupunkiympäristöön sijoitetuista kosketusnäytöistä, joille julkinen sektori tuottaa tietoa palveluna kansalaisilleen. Lisäksi kansalaiset itse liikkuessaan paikasta toiseen tuottavat lisää tietoa, joka voidaan näyttää reaalikaisesesti näytöllä, esimerkiksi missä liikkuu eniten väkeä jne.

GPS älypuhelimissa ei ole mikään nouseva trendi, vaan olennainen ominaisuus, jota monet arkiset palvelut hyödyntävät, kirjoittaa CNET.

Sosiaalinen ja mobiili netin käyttö on vähintäänkin tuloillaan. Eikähän idea kaveripaikannuksesta uusi ole - kuka muistaa Elisan Zirclen? Tai Brightkiten, tai Jaikun, Latituden, Buzzin...

Facebookin profiilin erottaa blogeista tai esimerkiksi Twitteristä seuraamisen kaksisuuntaisuus: siinä missä monia avoimia internetin tietovirtoja voi vain ryhtyä seuraamaan, Facebook-kaverisuhde vaatii molemminpuolisen hyväksymisen.

Facebookin ominaisuudet muuttuvat jatkuvasti. Niin muuttuvat myös omat tarpeet ja toimintatavat. Voi olla käynyt niin, että on joskus tullut hyväksyttyä kaveriksi sellainen henkilö, jonka kanssa nykytilanteessa ei oikeastaan ole missään tekemisissä ja jonka kanssa ei ehkä nyt ryhtyisikään Facebook-kaveriksi. Mikä neuvoksi?

Milloin kaverisuhteen katkaiseminen on tarpeen?

Facebookissa on kaksi tapaa raivata enemmän palstatilaa omille läheisille ihmisille, joiden päivityksistä haluaa pysyä kärryillä.

Kaverisuhteen lopettaminen on selkeä, muttei kovin diplomaattinen keino. Ennen kuin poistaa kaverin verkostostaan, on syytä selittää teko tähän yksityisellä viestillä.

Ihmisellä on oikeus tarkistaa viestintätapojaan aika ajoin, eikä kenenkään pitäisi suuttua, jos selität ystävällisesti, että tilanne on muuttunut ja ettei kyse ole reaktiosta mihinkään, mitä hän on tehnyt tai sanonut.

Ensimmäinen reaktio poistettavalla voi nimittäin olla sama kuin jätetyksi tullessa: mitä minä tein väärin? Tee siis selväksi, että kyse on sinusta, ei hänestä.

Vaikka kaverin poistaminen ei näykään uutisvirrassa samalla tavalla kuin kaverin lisääminen, on todennäköistä että kaverisuhteen purkaminen huomataan. Tällä toimenpiteellä on sosiaalista merkitystä: poistettu voi kokea tulleensa nolatuksi oman kaveripiirinsä silmissä.

Omasta turvallisuudestaan kannattaa myös pitää vaarin. Häpeä ja kunnian menettäminen, suhteen katkaisemien sosiaalisessa verkostossa, on mahdollisesti jo johtanut ensimmäisiin Facebook-kunniamurhiin.

Piilottaminen poistaa kaverin päivitykset uutisvirrastasi

Mikäli sinua ei haittaa, että kyseinen ihminen edelleen näkee päivityksesi ja pysyy verkostossasi, voit turvautua myös henkilön päivitysten piilottamiseen. Pysytte edelleen muodollisesti kavereina, mutta hänen tilapäivityksiään ei enää näytetä uutisissasi.

Jos yksittäisen henkilön julkaisemissa sisällöissä on jotakin, mikä ärsyttää sinua, esimerkiksi jonkin sovelluksen tiheät päivitykset, voit piilottaa vain ne: vie hiiri kyseisen päivityksen kohdalle, valitse "piilota" ja klikkaa henkilön sijasta sovelluksen kohdalla.

Sama mekanismi toimii Facebookin sivuillakin: kuvan esimerkki on YLE Turun fanisivulta.

Nettielämää -sosiaalisen median maailmat -kirjassa kirjoitimme aiheesta näin:

"Verkon yhteisöpalvelussa kuten Facebookissa käytetty termi "friend", ystävä, saattaa hieman venyttää puhekielessä käyttämämme termin merkitystä. Joissakin palveluissa on tapana "frendata" eli lisätä kaveriksi uusia tuttuja hyvinkin kevein perustein: jos tapasitte sattumalta, oli mukava jutella, etkä panisi pahaksesi juttutuokion uusimista, eikä profiilisi sisällä mitään niin yksityistä, että olisi riski päästää joku tuntematon lähipiiriin, niin frendaa pois. Hahmon voi aina tipauttaa ystävälistalta myöhemminkin."

Facebook on massiivisilla käyttäjämäärillään noussut internetpalvelujen valtavirtaan.

Sopivin toimintatapa riippuu siitä, millaiset odotukset sinulla itselläsi ja verkostoillasi on viestinnän sisällöstä ja käytännöistä. Hankaluuden tunne syntyy yleensä siitä, jos kaveripiirissä on kovin erilaista väkeä työkavereista työkontakteihin ja omasta perheestä tosielämän ystäviin ja satunnaisiin nettituttaviin.

Sivu avuksi laajempaan verkostoitumiseen?

Uusi tapa olla sekä yksityisesti että laajemmin tavoitettavissa Facebookissa on tehdä itselleen sivu ("fan page"). Ominaisuuden käyttöön ottaminen vaatii jonkun verran pokkaa, sillä perisuomalaiseen mentaliteettiin ei kovin helposti sovi vertaisten "fanittaminen". Sivun avulla voi kuitenkin päästä mukaan Facebookin pöhinään ilman, että joutuu tinkimään piiruakaan yksityisyydestään.

Esimerkiksi Juha Kreus kertoo pari viikkoa sitten perustetulla sivullaan näin:

"Juha Kreus - Risk Hunter sivu edustaa nyt minun ammatillista profiiliani. Kyse ei ole narsismista, vaan sosiaalisen median sisällön jakamisesta enemmän ammatillisuuden ja yksityisyyden välillä. Sivu on "fanisivusto", koska siinä ei ole tarkoitus laajemmin ajaa mitään teemaa, vaan toimia omana kotisivunani. Jos siis haluat seurata työtäni, niin liity "faniksi"."

Oma sivuni löytyy osoitteesta facebook.com/aaltotuija.

"Tiedonvälityksen mahdollisuudet ovat nyt paremmat kuin koskaan. Lehtien tekeminen ei silti ole muuttunut juuri mitenkään. Miksei lukijoiden osaamista ja innostusta hyödynnetä, kun siihen kerran on niin hienot välineet?" Näin pohtii Tietoviikon toimittaja Jouni Junkkaala, jonka Avoin juttu on julkaistu tänään.

Kommenttipuheenvuorossaan (kuva) Junkkaala pitää hanketta onnistuneena prosessina, ja jättää lopputuloksen laadun lukijan arvioitavaksi.

Ks. Tuhat sanaa 16.2.2010: Jouni Junkkaala organisoi avointa jutuntekoa verkossa