Main menu
Tuija Aalto
Juuri nyt
- Digitaalinen täydentää tilannekuvan - tämän vuoksi lisätty todellisuus innostaa
- Ministerit ja kanisterit tasapainoilevat Twitterissä
- Pebble-älykello pettymys - kehittäjäpaketti puuttuu
- Yhteisömanagerit kokoontuivat taas Tampereella
- Asiantuntijat esiin yrityksen sivuilla - seitsemän syytä puolesta ja vastaan
- Yritysvideossa on nyt fiilistä
- Puettavat sensorit kietoutuvat otsalle, ranteeseen
Palaute ja kommentit
Jos haluat antaa palautetta yksityisesti, voit käyttää palautelomaketta.
You are here
Facebook vauhdittaa mobiilikasvuaan ostamalla Instagramin
Verkkoyhteisö kuhisee kuultuaan uutisen, jonka mukaan Facebook ja Instagram panevat hynttyyt yhteen. Ensi kuussa pörssiin listautumista valmisteleva Facebook maksaa rahana ja osakkeina noin miljardin tämän hetken kuumimmasta kännykkäkuvapalvelusta.
Yritysosto on kirvoittanut niin vitsejä kuin ankaraa spekulointia Zuckerbergin motiiveista.
Juuso Myllyrinne Twiittasi, että FB ja Instagram ovat nyt "parisuhteessa" ja se on "monimutkaista". Väärä Stephen Elop huomautti, että Nokian Ovi Sharen olisi saanut halvemmalla.
Instagram is now in a relationship and it's complicated.
— Juuso Myllyrinne (@juuuso) April 9, 2012
Facebook could have paid a lot less for Ovi Share.
— Fake Stephen Elop (@fakeselop) April 9, 2012
Planetifyn perustaja Pasi Ilola ei ymmärrä yrityskauppaa. Hän huomauttaa, että Facebookhan on jo maailman suurin kuvanjakopalvelu.
GigaOM: Facebook ei ole Mobile First -yritys
GigaOm näkee yrityshankinnassa Facebookin tarpeen boostata mobiilipalveluaan (Here is why Facebook bought Instagram): Facebookin mobiilisovellus on parhaimmillaan keskinkertainen. Facebook on pöytätietokoneajan palvelu, kun taas Instagram on käyttäjiensä intohimoisesti rakastama kokemusten jakamisen työkalu, Om Malik vertaa.
Techcrunch on havainnut monen 30 miljoonasta Intragram-käyttäjästä pahoittaneen mielensä ostoksesta ja poistaneen tilejään.
Sofanaticsin perustaja Toni Laturi veikkaa, että Instragramin tarina itsenäisenä tuotteena jää lyhyeksi. Hän huomautti, että Facebook hyötyi suuresti Friendfeedin ostamisesta aikanaan. Friendfeed ei hyötynyt.
Hae tästä blogista
Julkaisut
Kuinka olla avoin - työelämän uudet viestintätaidot. Finn Lectura 2012. ISBN: 978-951-792-549-5
Artikkeli Suomalaiset verkossa -tutkimus: Netin käyttömotiivit Yle Internetin asiakasymmärryksen tukena Päivi Almgrenin ja Päivi Jokitalon toimittamassa Kirjasto 2012 Asiakkaan asialla -kirjassa.
Löydy - Brändää itsesi verkossa Avain 2010 ISBN on 978-951-692-807-7
Nettielämää - sosiaalisen media maailmat BTJ Kustannus 2009 ISBN 978-951-692-742-1
Kommentit
Myös Insinööri Järvinen
Myös P.Järvinen tiedottaa omassa blogissaan, että hän ei ymmärrä, miksi Facebook maksaa naurettavan summan kuvia huonontavasta palvelusta: http://pjarvinen.blogspot.com/2012/04/instagram-hullut-vuodet-ovat-taall...
Twitterissä hän perustelee ymmärtämättömyyttään kuvia huonontavan palvelun hullulle hinnalle sillä, kun kuvien muokkaamiseen käytettävät "Softafiltterit ovat lähes ilmaisia".
Mutta ilmeisesti teknisesti lähes mitättömän arvoisen palvelun hauskuudelle ja helppokäyttöisyydellekin on nyt löytynyt arvo. Tässä tapauksessa se näyttäisi olevan miljardi dollaria.
(30 miljoonan käyttäjän userbasen arvoa satojen miljoonien käyttäjien userbasen omaavalle Facebookille voi jokainen pohtia omassa mielessään)
Loistavaa, kiitos linkistä,
Loistavaa, kiitos linkistä, kiihkeä keskusteluhan heti käynnissä siellä!
En ole lainkaan varma
En ole lainkaan varma liittyykö Instagram-ostos "mobiilikasvuun", Facebookhan on jo kova mobiilitekijä. IG-käyttäjäthän tuottavat sisältöä ja Facebookillahan on jo tilastot siitä, mikä tämän arvo jo nykyisellään on FB:lle.
Siteeraan itseäni Järvisen blogin kommenteista:
Viime vuonna Facebook taisi tehdä tulosta n. miljardi taalaa, siitä valtaosan mainonnalla. Käyttäjien jakamien kuvien välittömässä yhteydessä esitettävät mainokset tulivat käyttöön helmikuussa 2012, joten kuvien merkitys lisämainostulojen lähteenä korostuu.
IG-käyttäjiä on 30M (ja määrä kasvaa koko ajan). Kuvia voidaan jakaa vain IG-yleisöille tai moneen ulkopuoliseen palveluun niiden APIen kautta. FB tietää siis täsmälleen kuinka moni IG-käyttäjä jakaa kuvia Facebookiin.
Facebook tietää myös jakajien verkostojen koot (FB-käyttäjillä keskimäärin 150, IG-käyttäjillä ehkä suurempia?), joten he tietävät kuinka suuren kuvia katselevan yleisön IG jo nykyisellään luo.
FB tietää myös kuinka paljon IG-kuvat keräävät katselukertoja/-aikaa suhteessa muihin kuviin, eli kuinka paljon ne kasvattavat FB:ssa vietettyä aikaa. FB tietää myös kuinka paljon IG-kuvat tuottavat mainostuloja ja FB pystyy myös arvioimaan kuinka paljon kasvava käyttöaika lisää ylipäätään mainostuloja.
Siitä voi laskea kuinka arvokas Instagram nykyisellään on Facebookille.
Ja kasvupotentiaaliakin voitaneen arvioida: IG-käyttäjiä on nyt about 3,5% FB-käyttäjien määrästä. Tuo luku kasvaa ja kasvua voidaan tukea. Samaten FB-jakoa tehostaa (esim. käyttämällä FB-tunnareita kirjautumiseen ja säilömällä IG-kuvat automaattisesti Facebookiin).
Voihan olla, että IG:n jo antaman todistuksen perusteella se on ihan oikeasti miljardin arvoinen ennen kuin sen viehätys mahdollisesti hiipuu.
Koska IG:n suosion salaisuus ei ole vain filtterit, vaan pitkälle viilattu käyttökokemus, voi olla, että FB oikeasti pitää lupauksensa ja säilyttää Instagramin erillisenä applikaationa, jonka käyttö (kuvien ottaminen ja jakaminen IG-käyttäjille) ei tuota suoraan tuloja, mutta sivuvaikutukset (kuvien jakaminen monta kertaa suuremmille FB-yleisöille) tuottavat.
Toki jos ne onnistuvat siirtämään IG:n tuottaman kuvausinnostuksen oman softansa yhteyteen, niin rönsyjen karsimisessa voi olla sitten itua.
Ylittämätön käyttökokemus
Ylittämätön käyttökokemus intiimissä välineessä, ja sen kautta syntyvä tunneside tuotteeseen, on ilmeisesti Instagramin vahvuus. Jos FB pystyy kanavoimaan ja rahastamaan sen kuvaamallasi tavalla, yhtälö saattaa olla looginen. Ajan mittaanhan tuo nähdään kuinka käy.
Turo Uskali esitti eilen Facebookissa Innovaatiot ja journalismi -ryhmässä paniikkikuplateorian linkittäessään Businessweekin juttuun:
"Google ei ymmärtänyt ajoissa sosiaalista verkostomediaa (ihmisten välisiä viestinnällisiä tarpeita), Nokia ei tajunnut olevansa sijainti- ja älypalvelubisneksessä ja Facebook melkein missasi mobiilin. Silloin palaa helposti miljardeja taaloja - YouTube (1,65), Navteq (8,1) ja Instagram (1,0). Onko jossain jo tutkimuskirjallisuutta teknologiayhtiöiden paniikkikuplista (panic bubbles)?"
Kommentoi