You are here

Auta laatimaan ohjeistus päätöksentekijöille tulevaisuusvaikutusten arviointiin

Kategoriat: 

Päätöksenteossa täytyy tehdä ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja sukupuolivaikutusten arviointia (SUVA). Jos kerran hallinnon päätöksenteon pitkäjänteisyyttä halutaan parantaa, otettakoon käyttöön myös tulevaisuusvaikutusten arviointi (TUVA). Idea ei ole uusi, (ks. Kaivo-oja, Rubin, Keskinen 1998), se on vain vielä toteuttamatta.

Mitä elementtejä TUVA-prosessissa olisi? (Vrt. STM:n 12 kohdan SUVA-ohje).

Pääministeri Jyrki Katainen ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies kertoivat tänään medialle, millä eväillä hallituksen vuoden 2013 syksyllä jätettävä tulevaisuusselonteko syntyy.

Paikalle oli kutsuttu myös bloggaajia ja ministerit haluavat blogosfääristä näkemyksiä erityisesti kahteen kysymykseen: miten luodaan välittämisen kulttuuria ja miten lisätään kestävää kasvua. Tulevaisuusselonteon teema on tällä kertaa kestävä kehitys ja ihmisen hyvinvointi.

Tulevaisuusselonteko on kerran neljässä vuodessa tehtävä katsaus, joka tuottaa aineksia seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.

Ensimmäisen tulevaisuusselonteon antoi Esko Ahon hallitus vuonna 1993 (ks. artikkeli Elävässä arkistossa). Myöhempien tulevaisuusselontekojen linkkejä kootaan talkoilla tässä muistiossa.

Kommentit

Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa tai muutosten tekemiseen? TUVA-prosessissa tulisi arvoida löytyykö Suomesta eritasoista osaamista (strategia, suunnittelu, toteutus, ...) eri toimialoilta (hallinto, IT, substanssiosaaminen...) tehdä tai muuttaa asioita?

Sori mutta tulevaisuusvaikutusten arvioiminen kuulostaa itsepetokselta. Itseänikin yllättäen lainaan Donald Rumsfeld:iä: "there are no knowns. There are things we know that we know. There are known unknowns. That is to say there are things that we now know we don't know. But there are also unknown unknowns. There are things we do not know we don't know."

Riskien hallinnaksi kutsuttu toiminta voisi auttaa tulevaisuusvaikutusten pohtimisessa. Silloin kuitenkin riski pitäisi suhteuttaa vaihtoehtokustannuksiin, eli suhteessa parhaaseen mahdolliseen toteutumatta jääneeseen vaihtoehtoon, joka digitaalisessa ympäristössä voi tarkoittaa vaikkapa uuden globaalisti menestyvän yrityksen syntymistä jonnekin muualle.

Ehkä jonkinlainen biologista ympäristöä laajemmin ymmärretty "ekosysteemisyystarkastelu" voisi auttaa. Avoimen datan tapauksessa on helppo nähdä miten suljetun, pelkästään speksatun hommansa hoitavan, järjestelmän toteuttaminen köyhdyttää toimijaekosysteemiä ja ehkäisee tuntemattomien mahdollisuuksien realisoitumista.

Toisentyyppinen ennakoitavissa oleva markkina/ekosysteemivaikutus olisi vaikkapa päätöksen vaikutus kansalaisten ja yritysten hallinnolliseen kuormaan tai rahoituksen etsimiseen menevään aikaan.

Kiitos ajatuksista - molemmat kyllä valideja pointtejeja. Ja jos nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä toimimista pitäisi edesauttaa, vielä yksi byrokraattinen askel tuntuu järjettömältä.

Hallinto toimii jähmeän hitaasti hyvästä syystä: poliittiset heilahtelut eivät pääse ihan arvaamattomaksi heilauttelemaan toimintaympäristöä, jonka pitäisi sentään olla jossakin määrin yhteiskunnan eri toimijoiden ennakoitavissa.

Osaamistarpeiden ennakointi istuu varmasti ekosysteemitarkastelun osaksi hyvin.

Muunnetaan siis tehtävänantoa: mitä muuttaisitte nykyisessä päätöksenteossa niin että päätökset olisivat vielä vankemmin kuin nyt pitkäjänteisesti ajateltuja?

Kommentoi

Subscribe to Comments for "Auta laatimaan ohjeistus päätöksentekijöille tulevaisuusvaikutusten arviointiin" Subscribe to Tuhat sanaa - All comments