Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
Data kuuluu kansalle - mutta mitä sillä voisi tehdä?
Ti, 2010-02-02 13:00 — Tuija
Suomi saa tässä kuussa oppaan siitä, miten viranomaisten tuottamaa tietoa voi jakaa avoimesti kaikille. Petri Kola, Kari A Hintikka ja Antti Poikola kertovat kirjoitustyön edistymisestä ja työn lähtökohdista dataopas-blogissa:
"Olemme sitä mieltä, että tietovarantojen avaaminen yhdistettynä sitä tukevaan toimintakulttuurin muutokseen on yksi merkittävimmistä asioista joita suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi voidaan tällä hetkellä tehdä. Sen lisäksi, että julkisten tietovarantojen avaaminen luo uusia toimintamahdollisuuksia ajankohtaisiin haasteisiin vastaamiseksi, on se mahdollisuus suomalaisille instituutioille uusiutua ja oppia verkostoaikauden yhteistoimintataitoja ja vetää perässään koko suomalainen yhteiskunta uudenlaiseen yhdessätekemisen kulttuuriin" (1.2.2010: Tosi kyseessä)
Yleistajuisen oppaan julkishallinnon datan avaamisesta on kirjoittajilta tilannut Liikenne- ja viestintäministeriö. Oppaan tarkoitus on palvella virkamiehiä ja päättäjiä, mutta siitä on epäilemättä iloa kaikille uusia tietolähteitä etsiville: journalisteille, tietotekniikka-alojen opiskelijoille, yritysideoita hautoville ja kaikenlaisille muille mashup-nikkareille.
Suomi on avoimen datan hankkeillaan ajan hermolla. Briteissä avattiin hallinnon tietovarannot verkossa pari viikkoa sitten osoitteessa data.gov.uk. USAssa vastaava palvelu, data.gov, näki päivänvalon toukokuussa 2009.
Sir Tim Berners-Lee kertoi The Guardian-Lehden haastattelussa, että avoimesti käytössä olevilla laajoilla tietovarannoilla voi tehdä erilaisia tiedonhakuja, analysoida trendejä, panna asioita kartalle ja niin edelleen.
Berners'Leen haastattelu on kuunneltavissa Guardian Tech Weekly -podcastissa.
Ohjelmassa Berners-Lee kertoo, että eräs brittiviranomaiset vaikuttanut esimerkki avoimen julkisen tiedon yhdistelymahdollisuuksista oli, kun tilastot polkupyöräilijöille sattuneista onnettomuuksista yhdistettiin karttaan, saaden aikaan työkalu, jolla polkupyöräilijät saattoivat suunnitella turvallisempia reittejä välttäen pahimmat onnettomuuskohdat.
Berners-Lee mainitsee mainiona kilkkeenä myös Mapumental-palvelun (linkki YouTube-videoon), jossa kiinteistöjen hintatietoja on yhdistetty liikenteen sujuvuuteen liittyvään tietoon siten, että on saatu aikaan työkalu, jolla voi arvioida, missä kannattaisi asua siihen nähden, kuinka paljon on varaa maksaa talostaan ja kuinka pitkän työmatkan sietää.
Muita avoimen datan käyttöesimerkkejä ks. myös BBC News magazine What can data.gov.uk do for me?.
Kotimaisia ideoita internetin tietovirtojen hyödyntämiseen haettiin viime syksynä MindTrekissä Kansalaisosallistujan Työkalut -kisassa.
(Kuvassa: Olaus Magnuksen pohjolan kartta 1500-luvulta -palapeli Kansallismuseon Vintillä 2006)
-täsmähaku
Kommentteja
- En olisi ihan valmis
29 sekuntia sitten - Tietysti tämä
4 tuntia 57 minuuttia sitten - Eila, Facebookin unohtuneen
3 päivää 21 tuntia sitten - Hei,
en pässyt facebookiin
4 päivää 8 tuntia sitten - Nyt on ehdottomasti
6 päivää 5 tuntia sitten - Onkin hyvin mielenkiintoista
6 päivää 7 tuntia sitten - Outi, kiitos noista
1 viikko 5 päivää sitten - Täällähän on mielenkiintoista
1 viikko 6 päivää sitten - Tuo 360-asteen nelikenttä on
1 viikko 6 päivää sitten - Kolmio kuvastaa yhdenlaista
1 viikko 6 päivää sitten
Jos haluat antaa palautetta yksityisesti, voit käyttää palautelomaketta.
Kommentit
Suurkiitos Tuija aiheesta
Suurkiitos Tuija aiheesta bloggaamisesta. Avoimen datan asia tuntuu nyt todella nostavan päätään Suomessa. Vaikuttaisi, että data.gov.uk on yllättävänkin laajasti huomattu. Asiasta ollaan nyt kiinnostuneita muissakin ministeriöissä, kuin LVM:ssä ja eilen soitteli suuren suomalaisen sanomalehden toimittaja.
Apps for Democracy 2010:n valmistelu alkaa maanantaina 8.2 klo 14-16 Helsingin Kaupungintalolla. Qaikussa lisätietoa.
Petri kiitos lisätiedoista ja
Petri kiitos lisätiedoista ja työn iloa kirjoitustyöhön, odottelen lopputulosta innolla!
Kiitos Tuija ajankohtaiseen
Kiitos Tuija ajankohtaiseen aiheeseen liittyvästä bloggauksesta!
Aihe on pinnalla myös Helsingin seudulla jossa Forum Virium Helsinki valmistelee Helsinki Region Infoshare -hanketta yhdessä Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Helsingin seudun kuntien kanssa.
Hankkeen tavoitteena on avata Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien käyttöön. Tarkoituksena on luoda palvelu jonka avulla Helsingin seutua ja sen osia kuvaava tieto olisi helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä.
Hankkeessa tullaan myös pilotoimaan ja seuraamaan sitä miten eri käyttäjäryhmät (esim. yritykset, oppilaitokset, kansalaiset) hyödyntävät tätä tietoa omiin tarpeisiinsa.
Lisätietoja Helsinki Region Infoshare -hankkeesta löytyy Forum Virum Helsingin uutiskirjeestä
Terveisin,
Ville Meloni
Forum Virium Helsinki
Projektipäällikkö
Helsinki Region Infoshare
Helsingin seudullinen tieto
Helsingin seudullinen tieto avoimeksi - wau!
"Projektin tarkoituksena on luoda palvelu, jonka avulla seudullinen tieto (Helsingin seutua tai sen osia kuvaava tieto) on helposti löydettävissä ja käytettävissä. Tiedon hyödyntämistapoja ei ole ajateltu rajoittaa. Käyttäjä voi vapaasti ladata tietoa omalle koneelleen, käyttää sitä sovelluksissaan tai rakentaa sen pohjalta uusia palveluita. Kaikki tieto on tarjolla maksutta."
Kiitos Ville linkistä ja onnea hankkeelle!
Tämä kirjoitus viittaa
Tämä kirjoitus viittaa pääasiassa verorahoilla tuotetun tiededatan avoimuuden ongelmiin, mutta monet asioista ovat oleellisia myös tämänlaisen julkisen datan avaamisen kohdalla: http://bit.ly/drG2J6
Hienoa! Mietin juuri eilen
Hienoa!
Mietin juuri eilen illalla mitä se oikestaan tarkoittaisi yksityisen ihmisen kannalta, jos olisi "maailmanrekisteri" esim. elinsiirtotilanteesta, veriryhmistä, ja verivarastotilanteista, rokotuksista, allergioista jne. Menin ajattelussa jopa niin pitkälle, että jos me saisimme tietoa toisistamme. Päädyin lyhyen ajatteluni perusteella siihen, että saataisiin todennäköisesti aikaan paljon enemmän hyvää kuin pahaa.
Ja tuota pahaa / rikollisuuttaa olen miettinyt myös tosi paljon ja kysellyt eri paikoissa mitä pahaa on tullut vastaan ja miten avoimuus on kääntynyt vastaan. Tässä siis en tarkoita sitä, että joku laittaa omia tietoja / kuvia, videoita (sellaisia joita sitten myöhemmin katuu) nettiin. Vaan tarkoitan laajemmassa määrin. Mikä on oikeasti salattavaa tietoa, mikä tieto vain helpottaa ja auttaa kehittämään. Mitäs jos meillä olisi myös rikollisrekisterikin..... avoinna.... Vastauksia / esimerkkejä en ole vielä juurikaan saanut.
No joo, joka tapauksessa omat kokemuksesi avoimesti toimimisesta yli 10 vuoden ajan ovat vain positiiivisia ja yhä positiivisimmiksi tulevat. Kun monesti vastalauseissa puhutaan tiedon varastamisesta ja väärinkäytöstä, mietin sitäkin ja vähän on tullut sellainen olo, että mitä enemmän tuotamme avoimesti, sitä enemmän suomalaisilla on työtä ja hyvinvointia. Hyvät ideat esille ja jalostettavaksi niin sitten ei tehdä kaikki samoja asioita yhä uudelleen ja uudelleen. Voisimmeko avoimiuuden avulla pärjätä kaikki paremmin tässä kovassa globaalissa kilpailussa?
Tietokantojen avaaminen,
Tietokantojen avaaminen, ylläpitäminen ja niiden olemassaolon tiettäväksi tekeminen maksaa rahaa, aikaa ja vaivaa, kiitti linkistä yoe, nuo on pointteja joita ei saa unohtaa avoimen datan puolesta liputtaessaan.
Eli olisko avuksi jos säädettäis, että jos kuka mikä firma tai viranomainen perustaa minkä tahansa tietorekisterin, sen on täytettävä tietyt vaatimukset tietojen siirrettävyydestä jne. , ja että tietorekisterillä on oltava elinkaariarvio ja sen perustajan on pantava vakuustilillle n. rahaa kasvamaan korkoa kannan ylläpitoa ja päivittämistä varten.
Tai että pitäisi tehda avoimuusvaikutusten arviointi eli "avaus" vähän samaan tapaan kuin takavuosina suvaus?
Joskushan voi olla vuosi nolla - ja sitten kun osaamista on ja standardit sovittu, voidaan joskus aikanaan historian ehjiinnyttämiseksi palata tänne kivikaudelle ja sen taakse kaivelemaan kansalaisten terveystietoa ynnä muuta vastaavaa talteen. Sehän on digitaalista arkeologiaa jo siinä kohtaa.
Kiitti blogiartsusta
Kiitti blogiartsusta Tuija,
Kirjan virallisen julkistuksen aikataulu on näillänäkymin maaliskuun 15, mutta posterouksessa laittelemme pätkiä avoimesti jakoon ja esilukijoiksi haeskelemme kiinnostuneita.
yoe kiitos linkistä, olin lukenut aiemmin Nat Torkingtonin artikkelin (Rethinking Open Data, Lessons learned from the Open Data front lines), johon linkittämäsi kirjoitus viittaa. http://radar.oreilly.com/2010/02/rethinking-open-data.html
Ongelmatonta ja ilmaista avoin data ei tosiaan ole, mutta lukuja niin kustannuksista, kuin hyödyistäkin on vielä kovin vähän saatavilla. Oppaassa pyrimme pohjustamaan iteratiivista mallia, jossa lähdetään liikkeelle kevyesti ja otetaan oppeja matkalta mukaan, ettei käy niin, että investoidaan runsaasti datanavausinfraan, mutta ei huomioida ylläpitoa ja muuta devaajayhteisön kanssa tehtävää yhteistyötä.
Kirjoita uusi kommentti