Tuhat sanaa

Joost lähetti tiedotteen, jossa se nostaa Duudsonit esimerkiksi uusista pohjoismaisista sisältökumppanuuksista. "NRK, Ekstra Bladet, Dagbladet, TV4, SVT - Joost now has agreements with some of the leading Nordic producers. " Hyvä heille. Alun kokeilujen jälkeen Joostin katselu ei ole jäänyt tavaksi eivätkä kotimaiset kovakallot tilannetta paranna. Itse katson netti-tv:ta varmaankin eniten blogeissa - en siis ohjelmia sinänsä vaan johonkin kontekstiin linkitettyjä videoklippejä.

YLE Areena aukesi reilu vuosi sitten (vasta! eikö tunnukin siltä kuin se olisi aina ollut olemassa?) ja YleX TV näyttää radiokanavaa on demand - videoin höystettynä.

Näyttäviä yleisölukuja raksuttavat Iltalehden Netti-TV (IL) ja Iltasanomien videot (IS).

BBC tiemmä kehittää suosituksi osoittautuneesta iPlayeristään seuraavaa versiota (BBC iPlayer 2.0: Sneak Preview), mutta näitä suunnitelmia voimme saarivaltakunnan ulkopuolella vain kateellisina ihailla. Ulkomaista puheen ollen: Sula Pinta - podcastin eilen äänitetyssä jaksossa #30 Tokiossa asuva Yoe kertoi, miten hänen tilanteessaan digitaalinen PVR-palvelu TV-Kaista toimii siteenä suomalaisuuteen: sieltä kun näkee ne mainiot mainoksetkin.

YouTube on kohta YLEn Elävän Arkiston jälkeen merkittävin suomalaisen kulttuurin audiovisuaalinen arkisto: YLEn radion äänitearkistojen asiantuntija Pekka Gronow kirjoitti keväällä, että YouTube on "myös kulttuuri-ilmiönä kiehtova": "Suuri osa sivuilta löytyvästä suojatusta aineistosta on sellaista, ettei sitä voi ostaa mistään. Milloin kuulitte "Punakaartin marssin" radio- tai tv-kanavilta? Ei taida kovin helposti löytyä levukaupastakaan. YouTubesta se löytyy, sekä Arja Saijonmaan että Kom-teatterin versioina. 2546 ihmistä on kuunnellut Saijonmaan version. (Tasapuolisuuden vuoksi YouTubessa on myös "Mustapaitojen marssi", IKL:n taistelulaulu)."

Miten te nautitte netti-tv:nne nykyään?