Tuhat sanaa

Vastustan internetin ennakkosensuuria. Poliisin aika ja energia kannattaisi käyttää rikollisen sisällön tuottajien ja julkaisijoiden saattamiseen oikeuden eteen. Poliisin kansainvälinen yhteistyö on varsin tiivistä. Se toimii muissakin tilanteissa, miksei siis myös rikollisen internetaineiston levittäjien löytämisessä.

Helsingin Sanomat uutisoi tällä viikolla monien eri alojen asiantuntijoiden kannattavan suomalaisen poliisin harjoittamaa nettisensuuria (HS-raati: Nettisensuuri kitkeköön lapsipornoa). Vastauksista näkee aiheesta käydyn keskustelun ongelmallisuuden. Nettisensuurin kannattajat ja vastustajat puhuvat toistensa ohi.

Kysymys ei ole siitä, onko lapsiporno huono asia. Kysymys on siitä, kuuluuko ennakkosensuuri demokratiaan. Poliisin tehtävänä ei ole päättää, mitä internetissä Suomessa saa näyttää. Poliisin ei kuulu päättää, mikä sisältö on laitonta, se on tuomioistuimen tehtävä.

Kansanedustaja Jyrki Kasvi totesi tiistaina internetin ennakkosensuurin vastaisessa mielenosoituksessa pitämässään puheessa, että tässä väittelyssä sananvapauden puolustaja leimautuu. "Teidät on yritetty leimata jopa lapsipornon puolustajiksi. Teitä on lyöty sellaisilla syytöksillä, että missä tahansa muussa keskustelussa se olisi täyttänyt herjauksen tunnusmerkit. " (Internetin ennakkosensuuri
Puhe mielenosoituksessa 4.3.2008) ja "Masentavinta mielenosoituksessa oli se, miten järjestäjien oli joka välissä pakko muistuttaa, ettei nettisensuurin vastustaminen tarkoita lapsipornon hyväksymistä. Niin törkeästi suodatusjärjestelmän kriitikoita on lapsipornokortilla lyöty" (Gee, wow, huh).

Tästä huolimatta muutama rohkea on jo antanut kasvonsa sananvapauden puolesta käytävälle kampanjalle. Nettisensuuri on väärä ratkaisu oikeaan ongelmaan - video on nähtävillä YouTubessa.