You are here

Facebook, tykkään, en tykkääkään

Tags: 

Tänään näin omassa profiilissani sen, josta kaikki kohisevat: omista ilmoittamistani kiinnostuksen kohteista tuli linkkejä, jotka vievät kyseisen asian yhteisösivulle. Näin oma nettipersoona yhdistyy kaiken kansan nähden tykättyihin asioihin.

Vaikka teknobloggaajat ja yksityisyyden suojan puolustajat ovat joukolla paheksuneet temppua, minusta se on onnistunut ja toteuttaa logiikkaa "jos se on mahdollista, ja jos se auttaa meitä tienaamaan paremmin kuluttajille ilmaiseksi tarjoamamme palvelun avulla, se tehtäköön".

Facebook on mediabisneksessä, se myy meidän huomioitamme maksaville mainostajille. Facebook ei ole yhteismaa, kunnantalo eikä kirjasto, josta yhdessä päättäisimme, vaikka se sellaista retoriikkaa viime vuonna tähän aikaan viljelikin.

Facebook on yritys, jolla on huikeat mahdollisuudet tiedonlouhinnan saralla. Ja ärsyttävintä on, että minua käyttäjänä omien tietojeni kauppaaminen ei haittaa, koska Facebook tarjoaa vastineeksi mahdollisuuden saada yhteys niin moniin ihmisiin ja asioihin.

Aloitin juuri Petteri Järvisen tuoreimman tiiliskiven kahlaamisen. "Yksityisyys - turvaa digitaalinen kotirauhasi" - teos tarjoaa järeän ajankohtaisen katsauksen digitaalisen jalanjälkensä tutkimiseen. Facebookin kaltaisista nettipalveluista sillä on karua sanottavaa. Järvinen kysyy lukijaltaan, käyttääkö tämä Googlea, Gmailia ja Facebookia ja kehottaa hyppäämään nettipalveluja käsittelevän kappaleen yli, jos haluaa niitä käyttää jatkossakin.

Oletettavaa on, että meidän käyttäjien dataa käytetään tulevaisuudessa mitä mielikuvituksellisempiin tarkoituksiin. Google on viime viikolla julkistanut palvelunkehittäjille tarkoitetun tiedon ennustamisrajapinnan (data prediction API), jonka avulla palvelujen ylläpitäjät voivat luotettavasti ennustaa asiakkaidensa käyttäytymisen perusteella näiden tulevaa toimintaa.

Osaisikohan Googlen API sanoa, kuinka moni Facebookin käyttäjä sulkee tilinsä toukokuun viimeisenä, josta eräät tahot organisoivat kansainvälistä "Lopeta Facebook" -päivää.



Kommentit

Onhan siellä ollut halki ajan profiilissa ne kentät joihin sai kirjoittaa mistä leffoista, kirjoista, harrastuksista tai muista asioista tykkää. Lisäksi ryhmiin liittyminen ja asioista tykkääminen on ihan normaalia verkkoidentiteetinmuodostusprosessia. Molemmat olleet about kaikissa verkostopalveluissa vuosia, vuosia. En ymmärrä mikä tässä nyt on se häly? Tämähän on lähinnä vapaan, folksonomisen itsensäkuvailun järjestelyä ja lisäksi jostain asiasta kiinnostuneille naamis-käyttäjille muodostuu näkyvämpi ja rikkaampi keskuspiste.

Ei kai kukaan vuonna 2010 ole enää kuvitellut ettei noita vapaamuotoisia profiilin intressejä sekä "tykkään" -juttuja ole Facebook käyttänyt jo ennen tätä uudistusta?

En varmaan ole taaskaan ymmärtänyt mikä tässä on niin wäärin niin wäärin. Pitäisi varmaan lukea enemmän selitystä miksi tämä(kin) Naamiksen uudistuus on Paha.

mace, suurelta osin jaan tuntemuksesi. Sikseensä Facebookin toimintaa tuntuvat äänekkäimmin moittivan ns. kansalaisten oikeuksista huolestuneet ja alan pelisäännöistä ja "saako näin tehdä" -tyyppisestä verkkopalvelujen tuottamishygieniasta huolestuneet, eivät niinkään ne palvelujen käyttäjät, jotka tällaisia kenttiä ahkerimmin täyttävät.

Ehkä se muutos, mikä näiden yksityisten kansalaisten antamien tunnisteiden (huomaat, yritän) käyttö hyperlinkkinä ymmärtääkseni tuo, on että se tieto on kaikkien FB-käyttäjien kesken paremmin haettavissa eli laajemmin kuin vain Facebookin tai sen sovelluskehittäjien.

Linkitetäänpä seurantajuttu tänne: Ilmeisesti noin reilut 30 000 lopetti Facebookin käytön masinoituna "lopetuspäivänä". Social Media Today useiden muiden muassa jälkiviisastelee, miksei useampi.

Kommentoi

Subscribe to Comments for "Facebook, tykkään, en tykkääkään"