Journalismin tulevaisuus on verkossa

Tulevaisuuden journalismi täytyy rahoittaa nykyistä useammasta lähteestä tulevalla rahalla. Lehdet voisivat vaikkapa myydä osaamistaan tai laajentaa rooliaan tapahtumajärjestäjinä, ehdottaa journalismin ansaintalogiikoihin USAssa perehtynyt Tanja Aitamurto.

Lehdet tavoittavat yhä enemmän ihmisiä, jos lasketaan yhteen paperilehtien tilaukset ja verkkopalvelujen kävijät. Vaan verkkopalvelujen kävijöitä ei suit sait käännetäkään tulovirraksi.

Verkkolehdet eivät myöskään ole ainoita toimijoita, joilta onnistuu yleisöjen tavoittaminen verkossa. Hakukoneet ovat kaapanneet verkon käytön herruuden ja yhteisösaitit kasvattavat merkitystään.

Sitä mukaa kun sanomalehtien suhteellinen asema yleisöjen kerääjänä heikkenee, vähenevät niiden mainostulot. Sisällön myyminenkään verkossa ei välttämättä onnistu.

Päivälehden museo täyttyi tänään alansa tulevaisuudesta kiinnostuneista journalisteista kun Helsingin sanomien Säätiön tuella USAssa journalismin ansaintamalleja tutkinut toimittaja Tanja Aitamurto julkaisi raporttinsa.

Kymmenen väitettä journalismin tuhosta – ja miksi niistä ei
kannata huolestua - raportti journalismin trendeistä Yhdysvalloissa vuonna 2009 (lataa pdf-tiedosto) on toiveikas journalismin tulevaisuuden suhteen, vaikka tunnistaakin sen ilmiön, että journalistien ammattikunta sellaisena kuin se viime vuosikymmenet on totuttu tuntemaan, harvenee ja tilalle astuvat monenlaiset muut toimijat pienistä muutaman hengen mediayrityksistä kissanhäntä kainalossa kirjoittaviin asiansa ajajiin.

Tilaisuuden paneelikeskustelussa (ääninäyte oheisessa kännykkävideossa) optimismin ja varautuneisuuden tunnelmissa ajatuksia vaihtoivat Mikaelit Pentikäinen ja Jungner sekä yrittäjät Jyri Engeström ja Helene Auramo.

Krista Kauppisen lennossa tekemät muistiinpanot tilaisuudesta