
Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
Blogilistan kakkonen, blogi, jonka sen kirjoittaja on luokitellut luokkiin "Ampiaisvyötärö, Helmut, kansalaisjournalismi, Kasari, Katkarapukasari, Rytmimenetelmä, Vahaus ja Ylenpaltti" on helmikuun ajan puolustanut suomalaisen sananvapauden linnaketta siinä, missä maamme pääministeri on jo vilistänyt heiluttamaan valkoista lippua.
Mitvitille hatun nosto, rajansa kaikella. Supersankareita on vain elokuvissa. Hyvä pointti, mielummin linkitän sinuun kuin niihin sisutyyppeihin. Kiitos, että olet olemassa, tai jotain.
"Toisin kuin valtaosa suomalaisistakin tuntuu kuvittelevan, sanan-, ajatuksen- ja ilmaisunvapaus ei ole luonnonvoima, ei stabiili tila, ei taivaasta ojennettu koskematon kaanoni. Demokratia ei seiso omilla jaloillaan vaan kannattajiensa tuella."
Alkaako tästä nyt se kaivattu keskustelu sananvapaudesta, jota Jussi Vilkuna illan K-rapussa peräänkuulutti?
Vilkunan potkut on merkillinen episodi suomalaisessa kulttuuriskenessä. Hieno ja asian ytimeen iskevä sarjakuva maksoi miehelle työpaikan - toisaalta se oli melkoista peeärrää peräänantamattoman rohkealle journalistille. Kohta mies pulpahtaa esiin jossakin paljon merkittävämmässä roolissa.
Kulttuurilehti Kaltion hallituksen sarjakuvaepisodi asettaa merkilliseen valoon. Hallituksen arvomaailmaan on esimerkiksi toissa vuonna ilmeisesti ihan hyvin sopinut strippi, joka kuvaa nöyryyttävää ja alistavaa seksiä.
Sananvapaus on arveluttavan vahva voima. Ja kuten blogosfäärissäkin väsymiseen asti on toisteltu, rapistuu ja näivettyy käyttämättömänä.
Kommentit
Kirjoita uusi kommentti