Tuhat sanaa

Oxygen Rich, originally uploaded by tuija.

Digitaalinen askartelu saa monia muotoja. Tässä Second Life - virtuaalimaailmassa otetussa ruutukaappauksessa avatarillani Oxygen Richillä on yllään itse tekemäni paidanriepu, jonka kuvioinnin pohjana on itse ottamani valokuva sumuisesta Hesperian puistosta.

En aio jättää päivätyötäni ja ryhtyä kokopäivätoimiseksi virtuaaliompelijaksi, vaikka tiettävästi jotkut sillä jo suolarahoja tienaavatkin (ks. Newsweek 30.7.: ). Mutta mahtaisiko olla tuo väkräämisen ja itse tekemisen mahdollisuus ja viehätys syynä siihen, että Second Lifessa olisi blogitiedon mukaan peräti 43% naiskäyttäjiä?

• Lisää puhetta Second Lifesta ja muista maailmoista Sula Pinta - blogissa ja podcastissa

Singeri barcelonalaisessa Casa Milán museoasunnossa, originally uploaded by tuija.

Valokuvatorstai: kone. Ompelukone on ollut minulle ensimmäinen kone, joka tarjosi itsensä toteuttamista ja onnistumisen elämyksiä. Sittemmin kankaat ja langat ovat saaneet jäädä ja arjen askartelu on muuttunut sanoiksi, ääneksi ja kuviksi verkossa.

Isaac Merritt Singer patentoi oman näkemyksensä ompelukoneesta 1851. Toteutus oli niin lähellä Elias Howen 1846 saamaa patenttia, että Howen haastettua Singerin oikeuteen tämä joutui lisensoimaan ompelukoneen Howelta ja maksamaan 15 dollarin lisenssimaksun jokaiselta valmistetulta koneelta.

Wikipedia-artikkeli ompelukoneiden historiasta panee Singerin piikkiin myös ensimmäisen osamaksujärjestelyn tarjoamisen asiakkailleen: "Singer then entered a joint partnership with a lawyer named Edward Clark, and they formed the first hire-purchase (time payment) scheme to allow people to afford to buy their machines."

Skandinaavinen näkökulma ompelukoneiden historiaan Husqvarnan netissä.

Yoe teki laatikon. Että minä sitten kunnioitan ihmisiä, jotka, kun tekevät jotain, tekevät sen saman tien kunnolla. Itseltä on nyt vallan tyystin jäänyt tuo Second Life. Pitäisi kai siellä poiketa vaikka ihan turistina taas joskus. Mutta kun hävettää kulkea siellä oletuskampauksessa. Näkevät heti että laiska nyypiö tuossa tallaa.

ThingLink on vapaa tuotekoodi, originally uploaded by tuija.

Leikki on uusi kuluttamisen paradigma. Markkinat perustuvat enenevästi (vertais)suositteluille. Mutta kaikki esineet eivät ole yhtä helppoja suositella - vain osalle on oma uniikki url-, upc, epc, isbn tai asin - tunnisteensa. Entä kaikki muut esineet?

Hobbyprincess-blogin Ulla-Maaria Mutanen speksaa parhaillaan seuraavaa versiota avoimen lähdekoodin vapaita tuotekoodeja generoivasta Thinglink -palvelusta. Hän kertoi MindTrekin ITI-seminaarin sosiaalisen median sessiossa torstaina idean syntymisestä Reboot7-seminaarissa 2005. Mutasen ajatus ulottuu Long Tail -ilmiönkin taakse: netissä aiemmin huonosti löytyvät esineet muodostavat näkymättömän hännän, joka Thinglink -viittauksin voidaan tehdä näkyväksi. Jos haluaa vaikuttaa vapaiden tuotekoodien käyttämiseen, nyt on oikea hetki ilmoittautua, Mutanen kehotti.

Bloggaajien keskuudessa jo pieneksi villitykseksi käynyt mainoselokuvan teko olikin mukavaa askartelua. Omien kuvien uploadaaminen antoi hommalle juuri sopivasti henkilökohtaista pelivaraa.

Intuitiivisen moniraitaleikkurikäyttöliittymän teko ei ole ihan lekkeripeliä. Vastaavan tyyppistä virikettä tarjoavat myös YLEn Opinportin Koostamo ja Leikkaamo.

Alansa klassikko Milko Music Machine on yhä ässä, myös tässä iässä.