Tuhat sanaa

Tuhat sanaa -blogin nelivuotispäivänä havahduin siihen, että perinteinen vuosikooste vuodelta 2008 oli vielä tekemättä. Radio ja sosiaalinen media hallitsivat aihepiireissä. Alla poimintoja.

Radion uudet muodot

Nettiradion tavoittavuus nousussa, broadcast-radio menettää yleisöjään / Streaming ei ole enää hiljainen signaali.

Nettiradio yleistyy - suoratoisto reilusti yleisempää kuin on demand - kuuntelu / Suomi striimaa

Haloo, onko tulevaisuuden radiossa? / Jos Hessu Järviseltä kysytään, tulevaisuuden radiossa on hyvä meininki.

Radiotyön lehtori: Radiotoimittajan tärkein taito on ideointikyky / Mitä toimittajan tulevaisuudessa pitää osata

Tulevaisuuden aamushow ladataan mukaan ennen töihin lähtöä / Verkossa voi olla 10 aamuohjelmaa ladattavaksi

Nettivideo nousussa

Kansalaismediaa kännykameralla suorana lähetyksenä Jyväskylästä / Erkka Piirainen pesi valtamedian kuntaliitos-uutisoinnissa.

Scoble usuttaa yrityksiä nettivideon hyötykäyttöön / Ex-Microsoft-videobloggaaja vannoo online-videon nimeen

Seesmic hyödyntää webbikameraa nettikeskusteluissa / Uutta videopalstaa ihmettelemässä

Videobloggauksen plussat ja miinukset / Maksaako videobloggaus vaivan?

Joululahjavinkki: rakkaille läheisille nettikamerat ja opetusta / Videoviestintä on kivaa, mutta opettelu vie aikaa

Mediakäytön muutoksia

Taloustieteilijä: Muuttoliike virtuaalimaailmoihin vaikuttaa myös muuhun talouteen ja politiikkaan / MItä tapahtuu, jos iso osa ihmisistä keskittyy virtuaaliseen elämään?

Sosiaalinen media työssä: Kahden paikkakunnan tiimi chattaa Skypellä / Vilkaisu Keskisuomalaisen verkkotoimituksen arkeen

Muistiinpanojen tekemisestä yhdessä oppimiseen / Kun Jaiku oli vielä voimissaan

Sulake tutki Habbo Hotellissa: Teineistä neljännes surffaa ja mesettää mobiilinetissä / Lukuja nuorten mediakäytöstä

Olotilaviestit kuvaavat elämää blogien ja sähköpostiviestien välissä / Millä sosiaalisen median alustoilla olotilaansa julistaa, ja keille

Itella tutki: Suomalainen ostaa verkkokaupasta sen helppouden vuoksi / Suomalaiset oppivat verkkokaupoille

Orange tutki: Sosiaaliset verkostot hämmentävät / Promotutkimus, mutta hauskahan näitä on raportoida

Kuka kehittäisi sosiaalista mediaa ikäihmisille? / Vuoden pisin kommenttiketju

Ajankohtaisohjelma ja useimmat äidit tyrmäävät tarhakameran - minä en / Mediavälitteinen läheisyys ei kaikkia miellytä

Salla Laaksonen tutki maineen rakentumista sosiaalisen median palveluissa / Graduntekijä haastattelussa

Miten luottamus syntyy verkossa? / Ikuisuusaihe, aina yhtä kiinnostava

Netin käyttö yhä useammalle osa arjen yhteydenpitoa / Tilastokeskus päivittää mediakäyttölukuja

Kumpi on vaikuttavampi, blogi vai väitöskirja? / Irmeli Pietilä ei millään viitsisi väitellä

Maurelita pitää Suomen lähellä bloggaamalla / Maurelita antoi haastattelun Suomen visiitillään

Vääntöä journalismista

Julkisuuden vuotava sateenvarjo / Media maistaa omaa lääkettään.

Näin toimii valtamedian ja blogien mediaekosysteemi / Kuka tässä nyt viihteellistyy

Journalisti: Digitaalinen kamera voi olla kevyt, kunhan sisällöllä on painoarvoa / Toimittajan työkalupakissa kulkee kevyt videokamera

Kansalaisjournalismin salaista kaavaa avaamassa / Katsaus kansalaisten tuottamaan uutismaailmaan

Oma blogi on henkilöbrändin ankkuri tietotyöläiselle / Miksi toimittajan kannattaisi blogata omaan piikkiin

Netti panee rock-toimittajan ahtaalle / Musiikkijournalismin mahdollisuudet verkossa?

Tuotteita ja palveluja testissä

Ihku vimpain: Sony Reader / Yoe hehkuttaa sähkökirjalukijaa

Pujottelua, snoukkaa, nuorallakävelyä, joogaa - Wii Fit viettelee kotikuntoiluun / Testissä Wii Fit

Ruoka.net vs. Ruokatori.fi - nettiruokakauppavertailu / Netistä saa ostettua ruokaa, mutta ihan halpaa se ei ole

City Car Club sopii harvakseen autoilevalle / Autoton ajelee

iTeddy -mediasoitin on halittava sadunkertoja / Tuotearvio medianallesta

Oppimateriaaleja

Katsaus sosiaaliseen mediaan opetuksen näkökulmasta / Luentopaketti markkinoinnin opettajille

Toimintatapa, verkosto ja maine tekevät verkkoidentiteetin / Verkkoidentiteetin peruspilarit, luento IADEssa

Sosiaalinen media vaatii asennetta / Luentomateriaali Tekes-päivään

12 tapaa väärinkäyttää sähköpostia / Jaikussa talkoilla tehty lista

Projektin jäsenen muistilista / Kurssimateriaalia luennolle TTVOlle.

Kirja-arvioita

Janne Matikaisen kirja Verkko kasvattajana ei riitä kasvattajan eväiksi - on myös opeteltava verkossa olemista / Kirjan kirjoittaja kommentoi kritiikkiä!

Markku Silvennoisen verkostoitumisopas ohittaa sosiaalisen webin mahdollisuudet / Kirja-arvio suosikkiaiheestani verkostoitumisesta

Kirjaprojektista

Sosiaalisen webin käsikirja yksityishenkilöille suunnitteilla / Kirjaprojektimme julkistus

Kirjaprojekti käynnistynyt / Kuulumisia kirjaprojektista

Sosiaalinen media tuottaa luettavaksemme ihan naurettavan paljon aineistoa. Ei haittaisi, jos siitä saisi konevoimalla suodatettua esiin kaiken tärkeän ja hukattua muun. Mm. Facebook ja Microsoft yrittävät. Sosiaalisten verkostojen käytöstä syntyy massoittain dataa - se vain pitää osata analysoida. Osuvaa tietoa saadaan löytämällä oikeat muuttujat. Viestinnän kellonaika kertoo paljon: jos toistuvasti olet jonkun kanssa vuorovaikutuksissa kahdelta aamulla, olette luultavasti läheisiä.

Businessweekin bloggaaja Stephen Baker jututti Microsoftin tutkijaa Danah Boydia ystävien nyansseista (Microsoft's danah boyd on friendship). Boydista ystävä-termin alle mahtuu kolmea sorttia: “friends,” “associates,” ja “acquaintances.”

Ystäville lainataan rahaa ja kerrotaan salaisuuksia. Kollegat ja työkontaktit kuuluvat toiseen ryhmään. Heidän kanssaan vietetään kenties enemmän aikaa kuin oman äidin, mutta äitiin ei silti luoteta vähemmän. Tuttavat ovat niitä sosiologiasta tuttuja heikkoja siteitä (weak ties), joita Mark Granovetter tutki 70-luvulla. Ennen vanhaan nämä tuttavuudet jäähtyivät ja unohtuivat, Facebook-ajalla ne pysyvät silmissä.

Facebook kokeilee, saisiko ihmisten välisistä suhteista selkoa statuspäivitysten palkitsemismekanismilla (Facebook wants you to give credit where credit is due). Arvonannon osoittaminen "krediiteillä" olisi samantapainen teko kuin virtuaalisen lahjan antaminen, yhtiöstä kerrottiin Venture Beat-julkaisulle. Voit onnitella syntymäpäiväsankaria seinäkirjoituksella, mutta jos haluat osoittaa oikein nähneesi vaivaa, hankit virtuaalilahjan. Samalla lailla hyviä tilapäivityksiä voisi palkita rahanarvoisilla arvoyksiköillä.

Kuulostaa jokseenkin samalta kuin sosiaaliset vastineet, joista tutkija Tero Heiskanen kirjoittaa (Arvonannon webin tapaukset: Julkkis, Tuottaja ja Aktivisti).

Entä milloin sosiaalisen median sisältöjen arvo on suorastaan miinusmerkkinen? Markkina-analyytikko Santtu Toivonen kiinnittää Tietoviikossa huomiota siihen, miten sosiaalinen media lisää informaation määrää (Älä ruuhkauta tiedon sivupolkuja). Hän pitää ärsyttävänä sitä, että ihmiset monistavat omia ja toisten tuotoksia syytäen niitä eri verkostopalveluihin.

Sampsa Kiianmaan omakohtainen kuvaus tietotulvassa pyristelevästä tietotyöläisestä osuu ja uppoaa. "Syötteenlukijan tuhansista kirjoituksista avaan iltaisin selaimen välilehdet pullolleen mielenkiintoisia kirjoituksia ja uutisia, mutta jätän suuren osan lukematta niiden pituuden vuoksi. En malta lukea niitä. Jossain saattaa olla jotain mielenkiintoisempaa" (Sosiaalinen media ja ahdistava informaatiotulva)

Ks. myös Olli Sulopuisto, Kari Haakana, Marjut Mutanen ja Mari Koistinen ovat tässä kuussa puntaroineet mikrobloggauskokemuksiaan:

• Miten minusta ei tullutkaan Twitter-käyttäjää
• Miten minusta tuli Twitter-käyttäjä
• Miten minusta ei tullut Qaiku-käyttäjääkään
• Qaiku, Twitter, Jaiku, Facebook ja elämäni

(muokattu 24.4.; lisätty Marjut Mutasen linkki ja korjattu typoja)

Etsi muita samanlaisia videoita Aamulehti Blogit

Aamulehti päästää yhteisönsä jäsenet esiintymään liikkuvassa kuvassa. Aamulehden yhteisön videoblogikokeilu kestää Mikael Agricolan päivästä aluksi ainakin sananvapauden päivään 3.5., kertoo Seppo Roth avauspuheenvuorossaan videossa yllä.

Puhujanpönttöön voi ladata noin minuutin mittaisen esityksen - puheen, laulunumeron tai vaikkapa tanssin.

"- Kyseessä on siis kokeilu, koska missään suomalaisessa sanomalehdessä ei ole vastaavaa palvelua tähän mennessä toteutettu", lehti hehkuttaa.

YLEssä Atuubin väki on tällä viikolla tutustunut kännykkävideolähetysohjelma Qikiin.

Alkaako videomuotoinen keskustelu hiipiä valtavirtaan? Oletko törmännyt muihin kokeiluihin? Nähtäväksi jää, millaisen roolin valtavirran uutismedia videomuotoisesta sosiaalisesta mediasta löytää. Toivottavasti mahdollisimman vuorovaikutteisen.

Työn puolesta blogin perustamista harkitsevan kannattaa ehdottomasti lukaista läpi - ja luetuttaa pomollaan - Anja Alasillan uutuus Blogi tulee töihin. Kirja on käytännönläheinen opas perinteistä yritysviestintää henkilökohtaisempaan ja välittömämpään verkkokirjoittamiseen. Kaikessa hypettämättömyydessään kirja on blogeihin perehtymättömälle arvokas katsaus tämän päivän viestintäkulttuuriin.

Verkkoviestinnän valmennuksen veteraanina Alasilta tietää, mikä firmoissa mietityttää. A) Ei ole aikaa; ja B) Mitä jos asiakkaalta tulee kritiikkiä? Alasilta neuvoo, että negatiiviseen palautteeseen on opittava suhtautumaan. Pettyneet asiakkaat pääsevät kyllä ilmaisemaan tyytymättömyytensä muuallakin verkossa. Kun blogeja alkaa lukea, voi yllätyksekseen huomata, että yrityksiä ja palveluja myös kehutaan. Aikaa taas on vain järjestettävä. Voisiko bloggaamalla korvata joitain muita verkkokirjoittamisen tehtäviä?

Alasilta ei lähde keksimään organisaatioille bloggaamisen syitä ja tavoitteita, vaan jättää sen niiden omaksi tehtäväksi. Jos organisaatio ei millään keksi, miten henkilökunnan blogit voisivat parantaa sen asiakassuhteita ja verkkoviestintää, voi olla hyvä aloittaa blogien lukemisesta. Koko henkilökunnan olisikin joka tapauksessa hankittava nykyaikainen medialukutaito, jotta organisaatio saisi parhaiten hyödyn irti blogeista. Pelkästään tässä riittäisi konsulteille koulutettavaa muutamiksi vuosiksi eteenpäin.

Kenties tärkein kirjan ohjeista on verkottuminen muuhun blogosfääriin: "Jotta blogit toisivat uutta elämää organisaation viestintään, niiden on teknisesti ja ilmaisullisesti liityttävä osaksi blogien maailmaa", kirjoittaa Alasilta. Parhaiten verkottuneen, keskustelevan viestinnän tavoille oppii blogeja lukemalla ja niiden linkitys-, keskustelu- ja kommentointikulttuuria tutkimalla. Verkottumisella on käytännön vaikutusta kävijämääriin. Muiden blogien kommentointi ja linkitys niihin nostavat kävijämääriä selvästi, kertoo Alasilta omasta kokemuksestaan.

Alasillan resepti menestyvään yritysbloggaukseen sisältää viisi kohtaa johtamisesta itse bloggaukseen. Alla muutamia poimintoja:

• Johtaminen: On määriteltävä; mitä roolia yrityksen viestinnässä blogi täyttää. Bloggaamiseen on järjestettävä aikaa vähentämällä muita verkkokirjoittamistehtäviä. On nähtävä, mitkä viestintätehtävät voi hoitaa vastedes paremmin blogilla. Ylimmän johdon pitää näyttää bloggaamisessa mallia, mutta bloggaajien joukkoa ei pidätä rajata lian pieneksi.
• Tekniikka: Bloggaajan julkaisutyökalulla pitää voida tehdä blogimaisia juttuja kuten linkittää ja sallia kommentointi.
• Julkaisuprosessi: Blogin kirjoittajalle on tarjottava monen tasoista tukea blogin linjaamisesta kielenhuoltoon ja kommenttien moderoimiseen.
• Bloggaus: Bloggaajat tarvitsevat opastuksen, joka liittää blogit organisaation muuhun viestintään. Firmablogin kirjoittajien on kannustettava toisiaan, koska ulkopuolinen kannustus voi jäädä vähiin. On myös osattava linkittyä blogien verkostoon.
• Lukeminen: Henkilöstöä kannattaa kannustaa syötteisiin perustuvaan blogien ja muiden verkkopalvelujen seurantaan.

Anja Alasilta on suomalaisessa organiosaatioviestinnässä ja verkkokirjoittamisen valmennuksessa arvostettu nimi kahden vuosikymmenen ajalta. Kun Alasilta sanoo, että 2009 on Suomessa yritysblogien vuosi, näkemysellä on suurempi painoarvo kuin ulkomaisen konsultin paahteella.

"Blogi sopii viestinnän välineeksi erityisen hyvin tiukkana taloudellisena aikana. Se on ensiksikin halpa julkaisumuoto. Toiseksi blogi avaa uuden kanavan esimerkiksi johdon ja henkilöstön tai yrityksen ja asiakkaiden välille. Nyt jos koska tarvitsemme yhteyttä toisiimme", kirjoitti Alasilta Vaikuttavaa - blogissaan 1.1.2009 (Nyt alkoi yritysblogien vuosi). Hän kertoo toimeksiannoistaan yhä suuremman osan olevan blogivalmennuksia ja konsultointeja.

Viime vuonna ilmestyi suomennettuna Robert Scoblen ja Shel Israelin Blogit ja bisnes ja jo 2006 Tuomas Kilven blogikirja Blogit ja bloggaaminen. Kilven blogikirja oli ilmestyessään ja varmaan vieläkin hyvä peruskatsaus suomalaiseen blogimaisemaan, mutta Scoblen ja Isrealin kirja ehkä hieman liian kiihkeä ja pamflettimainen meikäläiseen makuun.

Alasilta on blogikirjaa työstäessään kehittänyt itselleen toimivan tietokirjakonseptin. Blogi tulee töihin sisältää kolmen määräaikaisen blogin (Firman blogin, Intran blogin ja Johdon blogin) kirjoitukset, joskin enimmäkseen aiemmin julkaisematonta tekstiä. Tietokirjailija kertoo bloggaamisen pitävän hänet kirjoittamisen rytmissä. "Minulla on nyt muutaman kuukauden kokemus siitä, että hyvä työrytmi auttaa keskittymään kirjoitustyöhön muista kiireistä huolimatta. Bloggaamalla sen rytmin löysin. Siksi yritän nykyisin kirjoittaa johonkin blogiini joka päivä."

Seuraava kirjablogi on jo putkessa. Alasilta kertoo pitkään valmistelleensa meiliopasta ja jalostaa ajatuksiaan nyt otsikolla Mieti vähän, meilaaja.

• Katso myös Vierityspalkin artikkeli "Anja Alasilta: Bloggaus on elämäntapa"
• Alasillan lista suomalaisista yritysblogeista

Sosiaalinen media tarjoaa vimpainta jos jonkinlaista tiedon keräämiseen, tallentamiseen, jakamiseen, järjestämiseen - ei välttämättä tässä järjestyksessä.

Päivän uutisissa on ollut useita myönteisiä näkökulmia sosiaaliseen mediaan

• VTT:n sosiaalisen median hyvinvointiskenaarioita - seminaarista Pirkan ja kumppaneiden muistiinpanot Jaikussa ja uutinen Maaseudun tulevaisuudessa
• Jyväskylän yliopiston sosiaalinen media korkeakoulussa - pilotista yliopiston sivuilla ja IT-viikossa

Alla aivan yksittäinen konkreettinen esimerkki: Howard Rheingold opettaa digijournalistiopiskelijoita, jotka ovat harjoitustöinään koostaneet alla olevan USA:n sanomalehtien tilaa seuraavan elävän tietoikkunan.