Tuhat sanaa

Journalistiliitto, Sanomalehtien liitto, Amnestyn Suomen osasto, Suomen PEN ja Viestintä ja kehitys –säätiö Vikes järjestävät Suomen Unesco-toimikunnan kanssa Kansainvälisen lehdistönvapauden päivän tilaisuuden "Horjuuko sananvapaus? ”Sensuuria ja sananvapautta Suomessa ja Kiinassa” Helsingissä Diana-auditoriossa, Erottaja 5:ssä 29.4.2008 klo 13-16.

Keskustelun Suomi-osuuden vetää Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Kiina-teeman toimittaja Ruben Stiller. Mukana on journalisteja ja ihmisoikeuksien ja sananvapauden asiantuntijoita mm. valtiosihteeri Stefan Johansson Opetusministeriöstä, oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta ja valtiotieteiden tohtori Lauri Paltemaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksesta.

Keskustelussa on tarkoitus pohtia mm. mikä on sananvapauden rajoittamista ja mikä normaalia keskustelua eri vallankäytön muodoista. Edelleen kutsussa listataan puheen aiheiksi "Pitääkö kuvaajan poistua kun poliisi käskee? Entä jos ministeri käskee?" ja erityisen kiehtovasti: "Kuka saa määrätä mitä internetistä Suomessa sensuroidaan?".

Tilaisuuden järjestäjien tavoite on antaa vihiä siitä, mikä toimittajia Kiinassa olympialaisten aikaan odottaa. Puheenaiheet kiinnostanevat myös aktiivisimpia kansalaismediatoimijoita.

Etukäteisilmoittautumisia toivotaan 25.4. mennessä osoitteella tiedotus@journalistiliitto.fi.

Amnestyn lähettämässä kutsussa ei ollut linkkiä www-sivulle.

Vastustan internetin ennakkosensuuria. Poliisin aika ja energia kannattaisi käyttää rikollisen sisällön tuottajien ja julkaisijoiden saattamiseen oikeuden eteen. Poliisin kansainvälinen yhteistyö on varsin tiivistä. Se toimii muissakin tilanteissa, miksei siis myös rikollisen internetaineiston levittäjien löytämisessä.

Helsingin Sanomat uutisoi tällä viikolla monien eri alojen asiantuntijoiden kannattavan suomalaisen poliisin harjoittamaa nettisensuuria (HS-raati: Nettisensuuri kitkeköön lapsipornoa). Vastauksista näkee aiheesta käydyn keskustelun ongelmallisuuden. Nettisensuurin kannattajat ja vastustajat puhuvat toistensa ohi.

Kysymys ei ole siitä, onko lapsiporno huono asia. Kysymys on siitä, kuuluuko ennakkosensuuri demokratiaan. Poliisin tehtävänä ei ole päättää, mitä internetissä Suomessa saa näyttää. Poliisin ei kuulu päättää, mikä sisältö on laitonta, se on tuomioistuimen tehtävä.

Kansanedustaja Jyrki Kasvi totesi tiistaina internetin ennakkosensuurin vastaisessa mielenosoituksessa pitämässään puheessa, että tässä väittelyssä sananvapauden puolustaja leimautuu. "Teidät on yritetty leimata jopa lapsipornon puolustajiksi. Teitä on lyöty sellaisilla syytöksillä, että missä tahansa muussa keskustelussa se olisi täyttänyt herjauksen tunnusmerkit. " (Internetin ennakkosensuuri
Puhe mielenosoituksessa 4.3.2008) ja "Masentavinta mielenosoituksessa oli se, miten järjestäjien oli joka välissä pakko muistuttaa, ettei nettisensuurin vastustaminen tarkoita lapsipornon hyväksymistä. Niin törkeästi suodatusjärjestelmän kriitikoita on lapsipornokortilla lyöty" (Gee, wow, huh).

Tästä huolimatta muutama rohkea on jo antanut kasvonsa sananvapauden puolesta käytävälle kampanjalle. Nettisensuuri on väärä ratkaisu oikeaan ongelmaan - video on nähtävillä YouTubessa.

Erkka Piiraisella on meneillään suora kännykkälähetys kunnallispolitiikan jännittävästä hetkestä, Jyväskylän maalaiskunnan valtuuston kokouksesta, jossa käsitellään kuntaliitosta Jyväskylän ja Korpilahden kanssa (Livelähetys kuntaliitosta käsittelevän Jyväskylän valtuuston kokouksesta).

Edit: Suora lähetys päättynyt, flash-soitin korvattu tallenteilla:

Kohti uutta Jyväskylää, osa 1 (ruudussa yllä)
Kohti uutta Jyväskylää, osa 2>

Piirainen kirjoittaa blogissaan: tässä kokeilussa kiinnostaa sellainen lo-fi -ratkaisuihin perustuva spontaani osallistuminen. On jotenkin kiehtovaa, että mukana kulkevan teknologian kehityessä periaatteessa kuka tahansa voi vetää esiin puhelimensa ja välittömästi ja vaivattomasti osallistua.

Piirainen jatkaa: Olen muuten tässä Qikiin ja valokuvapuolen vastaaviin tutustuessani pohtinut Smash Asemia ja siellä takavarikoituja kameroita ja muistikortteja. Entä kun jatkossa kaikki menee suorana verkkoon?

Kokousta kännykkästriimeitse seuranneiden kommentteja on Erkan blogin lisäksi Qik-tallenteiden sivuilla. Poimintoja:

middie-
tyhmää kun isot tv kanavat kuvaa tätä livenä. mutta hyvä että sentäs erkka kuvaa!
--
dst
näkyy ja kuuluu, tosin heti törmätään siihen että ulkoinen mikki tms voisi olla poikaa.
--
Puijo
Menisköhän läpi opettajalle jos joku alakoululainen kertoisi huomenna koulussa, että väsyttää kun katsoi öille asti valtuuston kokousta?

Piiraisen uutisvälityskokeilun noteerasi myös Keskisuomalainen: kainalojuttu Tiukka uutiskilpailu ja ylimääräinen varavaltuutettu Uusi Jyväskylä syntyy! - juttukokonaisuudessa.

Lisäys: Erkan mobiilivideotaltiot Radio Keski-Suomen radio- ja TV-haastatteluista tiistaina 19.2.:

YLEn Radiohaastattelussa, osa 1
YLEn Radiohaastattelussa, osa 2
YLEn Radiohaastattelussa, osa 3
YLEn Radiohaastattelussa, osa 4
Valmistautumista TV-haastatteluun
Haastatteluosuus YLEn tv-uutisiin

Radio Keski-Suomi: Erkka Piirainen ja känny on yhden miehen televisioasema

Hiphop ja rap merkittävänä osana paikallista nuorisokulttuuria vaikuttivat siihen, että oppositiojohtaja Abdoulaye Wade valittiin Senegalin presidentiksi 2000. Miten asiat ovat muuttuneet seitsemässä vuodessa? Wade valittiin toiselle kaudelle helmikuussa.

African Underground, hiphopmusiikille omistautunut mediayhtiö, on koonnut nettivideosarjan Senegalin 2007 presidentinvaaleista. Videodokumentit ovat kiinnostava yhdistelmä politiikkaa, musiikkia ja populaarikulttuuria. Jakelutienä dokumenteille käytettiin Brightcove- ja Current TV - videoportaaleja (via Afropop Worldwide)

joku muu, originally uploaded by tuija.

Vaalikoneet ovat olleet suomalaisen netin käyttäjän tukena päätöksenteossa jo yli kymmenen vuotta. Toimittaja Erkki Vihtonen toi vaalikoneen idean Suomeen USAsta, jossa CNN:n nettisivulla oli interaktiivinen palvelu, joka auttoi peilaamaan omia mielipiteitä uutistoimituksen tekemään koosteeseen presidenttiehdokkaiden mielipiteistä. YLEn toteutus lähti siitä, että ehdokkaat itse kirjaavat mielipiteet tietokantaan. Tästä seurasi myös hämminkiä (MBnetin uutiset 28.10.2004: Ylen vaalikonetta sabotoitiin). Vuoden 1996 EU - vaalien jälkeen vaalikoneita toteutettiin Suomessa niin kunnallis-, eduskunta- kuin presidentinvaaleihinkin.

Viime vuoden presidentinvaaleissa vaalikonetta tarvitsi vain neljännes äänestäjistä. Helsingin Sanomien uutisessa tutkija oli yllättynyt:

"Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevälle Juri Mykkäselle vaalikoneiden heikko menestys presidentinvaaleissa oli yllätys. Internetin käyttöön vaaleissa perehtynyt tutkija oli odottanut, että vaalikoneiden käyttö varsinkin yli 35-vuotiaiden joukossa kasvaisi. Näin ei käynyt, vaan vaalikoneet pysyivät edelleen nuorten välineenä. -- Tutkija arvelee, etteivät vaalikoneet anna pääehdokkaista mitään niin oleellista tietoa, että äänestäjä pitäisi sitä tarpeellisena päätöksentekonsa kannalta." (HS.fi arkisto: HS - Kotimaa - 6.4.2006: Vaalikonetta käytti vain neljännes)

Mietin tuolloin uutista lukiessani, että en minäkään vaalikonetta presidentinvaaliin tarvinnut. Tämän vuoden eduskuntavaaliin kylläkin. Vaalikoneet auttoivat sortteeraamaan kaikkien ehdokkaiden joukosta muutaman relevanteimman, joista selvä ykkönen löytyy omien arvojen ja tärkeänä pitämieni tulevaisuushaasteiden perusteella.

Tänä vuonna oikea vastaus minulle ei ole istuva kansanedustaja, vaan joku muu.