Demokratia

Data kuuluu kansalle - mutta mitä sillä voisi tehdä?


Suomi saa tässä kuussa oppaan siitä, miten viranomaisten tuottamaa tietoa voi jakaa avoimesti kaikille. Petri Kola, Kari A Hintikka ja Antti Poikola kertovat kirjoitustyön edistymisestä ja työn lähtökohdista dataopas-blogissa:

"Olemme sitä mieltä, että tietovarantojen avaaminen yhdistettynä sitä tukevaan toimintakulttuurin muutokseen on yksi merkittävimmistä asioista joita suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi voidaan tällä hetkellä tehdä. Sen lisäksi, että julkisten tietovarantojen avaaminen luo uusia toimintamahdollisuuksia ajankohtaisiin haasteisiin vastaamiseksi, on se mahdollisuus suomalaisille instituutioille uusiutua ja oppia verkostoaikauden yhteistoimintataitoja ja vetää perässään koko suomalainen yhteiskunta uudenlaiseen yhdessätekemisen kulttuuriin" (1.2.2010: Tosi kyseessä)

Yleistajuisen oppaan julkishallinnon datan avaamisesta on kirjoittajilta tilannut Liikenne- ja viestintäministeriö. Oppaan tarkoitus on palvella virkamiehiä ja päättäjiä, mutta siitä on epäilemättä iloa kaikille uusia tietolähteitä etsiville: journalisteille, tietotekniikka-alojen opiskelijoille, yritysideoita hautoville ja kaikenlaisille muille mashup-nikkareille.

Suomi on avoimen datan hankkeillaan ajan hermolla. Briteissä avattiin hallinnon tietovarannot verkossa pari viikkoa sitten osoitteessa data.gov.uk. USAssa vastaava palvelu, data.gov, näki päivänvalon toukokuussa 2009.

Sir Tim Berners-Lee kertoi The Guardian-Lehden haastattelussa, että avoimesti käytössä olevilla laajoilla tietovarannoilla voi tehdä erilaisia tiedonhakuja, analysoida trendejä, panna asioita kartalle ja niin edelleen.

Berners'Leen haastattelu on kuunneltavissa Guardian Tech Weekly -podcastissa.

Ohjelmassa Berners-Lee kertoo, että eräs brittiviranomaiset vaikuttanut esimerkki avoimen julkisen tiedon yhdistelymahdollisuuksista oli, kun tilastot polkupyöräilijöille sattuneista onnettomuuksista yhdistettiin karttaan, saaden aikaan työkalu, jolla polkupyöräilijät saattoivat suunnitella turvallisempia reittejä välttäen pahimmat onnettomuuskohdat.

Berners-Lee mainitsee mainiona kilkkeenä myös Mapumental-palvelun (linkki YouTube-videoon), jossa kiinteistöjen hintatietoja on yhdistetty liikenteen sujuvuuteen liittyvään tietoon siten, että on saatu aikaan työkalu, jolla voi arvioida, missä kannattaisi asua siihen nähden, kuinka paljon on varaa maksaa talostaan ja kuinka pitkän työmatkan sietää.

Muita avoimen datan käyttöesimerkkejä ks. myös BBC News magazine What can data.gov.uk do for me?.

Kotimaisia ideoita internetin tietovirtojen hyödyntämiseen haettiin viime syksynä MindTrekissä Kansalaisosallistujan Työkalut -kisassa.

(Kuvassa: Olaus Magnuksen pohjolan kartta 1500-luvulta -palapeli Kansallismuseon Vintillä 2006)

Sähköisen viestinnän tietosuojalakiin muutoksia

Sähköisen viestinnän tietosuojalakiin tulee muutoksia, jotka antavat työnantajille ja muille viestintäverkkojen ylläpitäjille kuten taloyhtiöille, kouluille ja kirjastoille uusia valtuuksia televiestinnän tunnistetietojen tutkimiseen, jos ne sen tarpeelliseksi näkevät ja lain vaatimat ennakkotoimet hoitavat (ks. HS.fi Kysymyksiä ja vastauksia Lex Nokiasta).

Ennen lain nojalla tapahtuvaa teletunnistetietojen seuraamista viestintäverkon tarjoajan on määriteltävä, miten yhteisön viestintäverkkoa tai palvelua saa käyttää, annettava verkon käyttäjille kirjalliset ohjeet, nimettävä tunnistamistietoja käsittelevät henkilöt ja ilmoitettava tietosuojavaltuutetulle tunnistamistietojen käsittelyn aloittamisesta.

Tietoturva on laitettava kuntoon eli käyttäjien pääsy tietoturvaa uhkaaviin viestintäpalveluihin kuten webmail-sähköpostipalveluihin on estettävä.

Lain soveltamiseen ryhtymisestä on etukäteen tiedotettava viestintäverkon käyttäjälle - niissä yrityksissä, jotka ovat YT-menettelyn piirissä, sen mukaisesti.

Valvonnasta on annettava vuosittainen raportti tietosuojavaltuutetulle.

Kiinnostavaa on jatkossa seurata, miten suomalaisten työpaikat ja viestintäverkot jakaantuvat vapaisiin ja valvottuihin. Omassa työpaikassani YLEllä toimitusjohtaja bloggasi intranetin palstallaan jo aiemmin keväällä, että YLEssä ei työntekijöiden valvontaa kiristetä - ja että sinne Facebookiinkin on jatkossa ihan hyväksyttyä piipahtaa sikäli kun tarvis on ja töiltään ehtii. Meillä sitä paitsi osa jo tekee töitään Facebookissa - YLE Puheen tuore Facebook-ryhmä on esimerkki tavoista, joilla YLE menee sinne, missä yleisöt ovat.

Lain valmistelusta käytiin kovaa vääntöä julkisuudessa. Moni pettyi vihreisiin, jotka joko jättivät äänestämättä tai äänestivät lain puolesta. Kari Haakanan lailla moni pohdii, mitä vihreiden tilalle ensi vaaleissa (Vellihousut). Lakiuudistusta protestoidaan monin ääni: Star Wreck ja Viidakkorumpu julkaisevat lakia kritisoivaa pilapiirrostaidetta ja Kenneth Falck pitää tietovuotamisen peruskurssin.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki käyttää "mitäs minä sanoin" -puheenvuoron: "Valitettavasti Lex Nokiassa kävi juuri niin kuin blogissani kuukausi sitten arvioin: kahdelle tai maksimissaan kolmelle vihreälle kansanedustajalle annetaan lupa äänestää lakia vastaan. Samaan aikaan muut vihreät kuitenkin turvaavat lain läpimenon."

Vihreiden Oras Tynkkynen kertoo, miksi äänesti Lex Nokian puolesta: "Olemme yrittäneet parhaamme vaikuttaa esityksen sisältöön ja jossain määrin onnistuneetkin. Tällä kertaa voimat riittivät tähän; ensi kerralla toivottavasti enemmän."

Vihreiden kansanedustaja, vuoden 2008 Tietoyhteiskuntavaikuttaja Jyrki Kasvi on puolestaan tehnyt sen johtopäätöksen, että jos haluaa vaikuttaa Suomen ja Euroopan tietoyhteiskuntapolitiikkaan, on mentävä Brysseliin.

Aiheesta aikaisemmin:

Nettiyhteyksien yhteisötilaajien valtuudet puhututtavat

Sampsaa on jäänyt askarruttamaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin taannoinen lehtilausunto yritysten oikeuksista. Kyseessä on ns. Lex Nokia, laki nettiyhteyksien yhteisötilaajien oikeudesta seurata nettiliikenteen tunnistetietoja.

"Sasi perusteli lain puskemista läpi ilman perustuslain säätämisjärjestystä sillä, että Suomen Perustuslakivaliokunta katsoo työnantajan olevan rinnakkainen kansalainen työntekijään nähden. Siis että yritys, talonyhtiö, kirjasto, koulu tai muu nettiyhteyden yhteisötilaaja on kansalainen! Tämä avaa todella mielenkiintoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia." (Videoblogi - Rinnakkainen kansalainen ja Lex Nokia)

Sampsa on kerännyt aiheesta blogeissa käytyä keskustelua linkkilistaksi.

Kemppinen lausui kesäkuussa Perustuslakivaliokunnalle, että ehdotettu menettely on "selvästi perustuslain tarkoittaman viestintäsalaisuuden suojan eli viime kädessä sananvapauden vastainen, eikä lakia voida säätää tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä".

Zache vetää yhteen lain seuraamuksia tietoliikenteen valvomiselle: "Elikäs epäillessään sääntöjä rikotun ja epäillessään siitä tulevan merkittävää haittaa sallittiin juuri käyttäjien vakoilu todisteiden saamiseksi. Edelleen: -- tuntuu, että jonkun alan edustajat juuri laukesivat lahkeeseensa" (Internet on mobiili Lex Nokiasta).

Kansanedustajat opiskelivat sosiaalista mediaa Tietoyhteiskunta-akatemiassa

Sulka Haro, Sulake

Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta järjesti kansanedustajille ja eduskunnan henkilökunnalle tietoyhteiskunta-täydennyskoulutuspaketin, Tietoyhteiskunta-akatemian. Useiden seminaariesitysten kalvot löytyvät eduskunnan webistä.

Videolähetys palveli tilaisuuden kotona seuraamista hyvin. Videotaltiot esityksistä olisivat seuraava askel kohti erinomaisuutta.

Seminaarissa paneuduttiin mm. sosiaalisen median perusteisiin. Aiheesta puhuivat Jyrki Koskinen IBM:ltä ja Sulka Haro, johtava konseptisuunnittelija Sulakkeelta. Kaikista luennoista tehtiin porukalla muistiinpanot Jaikun Seminaarikannu-kanavalla: tässä esim. Koskisen ja tässä Haron esitys Jaikuttuna.

Paikallispoliitikko bloggasi sivupersoonalla Pohjanmaalla

Poliittinen blogikohu Pohjanmaalta nostaa esiin kysymyksen rinnakkaisten identiteettien käytöstä verkossa. Se on ihan laillista ja kai yleistäkin - mutta onko se sittenkään poliitikolle sopivaa?

Keskustan ruotsinkielisten puheenjohtajalle Peter Albäckille ei riittänyt bloggaaminen omalla nimellään - ilmeisesti hän jatkoi keskustelua omassa blogissaan paitsi anonyyminä kommentoijana, myös Mirakelmannen -rinnakkais-identiteetillä.

Albäckin blogi on ollut pohjanmaalaisessa paikallispolitiikassa niin tunnettu vitsi, että mies kelpasi aiheeksi Vasabladetin aprillipilaan: Albäckistä leivottiin ulkoministeriä Kanervan tilalle, koska tämä olisi turvallinen valinta, sillä kukaan hänen blogiaan lukenut ei olisi antanut miehelle kännykkänumeroaan.

Albäckin blogin kovaa tekstiä, joka kohdistui erityisesti RKP:n poliitikoihin, ja roisia kielenkäyttöä katsottiin omassa puolueessa läpi sormien, mutta tekaistulla blogihenkilöllisyydellä politikointi ylitti rajan. Mirakelmannen - hahmo oli olevinaan vaasassa asuva lakitieteen opiskelija. Albäck myönsi tiedotusvälineille tänään, että "ihmemiehen" blogi oli sekin hänen omaa tuotantoaan.

Paikallispoliitikon kuvio paljastui, kun tarkkasilmäinen kanssabloggaaja "pyspappan" osoitti, että kaksi muka eri blogihenkilöllisyyttä oli julkaissut kirjoituksensa samasta IP-osoitteesta. IP-osoite yksilöi tietokoneen melko suurella varmuudella.

Albäckin mukaan kohu on salaliitto häntä vastaan.

Tapauksesta tekee kiinnostavan se, että rinnakkaisen identiteetin turvin toimiminen ei ole missään laissa kiellettyä. Se, onko yhteiskunnallisena vaikuttajana korkeassa asemassa toimivan henkilön sopivaa käyttää tällaista keinoa ajatustensa edistämiseen ja medianäkyvyyden hankkimiseen, on kokonaan toinen kysymys, ja perin ajankohtainen sellainen näin kunnallisvaalien alla.

Bloggen.fi: http://www.bloggen.fi/riksdagskandidater, http://www.bloggen.fi/mirakelmannen

Lähteet: Vasabladet: Känd centerpolitiker medger skuggblogg, Partikolleger kräver förklaring av Albäck, YLE Österbotten: Ahlbäck kommenterade skenbloggare, Radio Vega Österbotten, YLE Areena audio

Syndicate content Syndicate content Syndicate content