Digimedia

Avoimuutta on näin nettiaikana kahta lajia: vanhanaikaista, lain vaatimaa passiivista avoimuutta, jossa tietoa saa kun kysyy (jos saa - ks. Matti Wibergin juttu HS 19.12.2010 Salaajien valtakunta, PDF), ja uudenlaista, aktiivista avoimuutta, jossa tietoa tarjotaan oma-aloitteisesti jopa keskeneräisiin asioihin mielipiteitä kysellen.

Pyysin nettituttuja tänään Twitterin, Google+:n ja Facebookin kautta auttamaan sen pohtimisessa, missä kaikissa näkökohdissa aktiivinen avoimuus erottuu vanhanaikaisesta avoimuudesta, jota nykyään täytyy kutsua passiiviseksi. Tässä päivän työn tulos. Dokumentti on CC-BY-lisensoitu, joten ota kopio ja tee oma versiosi, tai tule muokkaamaan tästä parempi.

Olen viime viikkoina kirjannut muistiin muutamia internetin sääntelyyn liittyviä laki- ja sopimusasioita niin, että erästä blogin lukijaa alkoi askarruttaa, onko minulla jotakin hampaankolossa tekijänoikeuksia vastaan. Ei toki. Amerikkalaisen sisältöteollisuuden piratisminvastainen taistelu on pystyttävä tasapainottamaan digitaalisen ja verkottuneen viestintäympäristön mahdollisuuksien hyödyttämisen ja uusien palvelujen kehittämisen kanssa.

Toisille tiedon vapaa levittäminen on uskonto. Omakin näkökulmani tekijänoikeuskysymyksiin on arvopohjainen: uskon avoimuuden ja jakamisen rikastavan digitaalista kulttuuriamme ja haluan levittää tietoa tekijänoikeuksien luovutuslisensoinnin mahdollisuuksista. Esimerkiksi Creative Commons -lisenssin käyttäminen itse tuottamiensa mediasisältöjen kuten valokuvien tai tekstien julkaisemisessa mahdollistaa niiden joustavan uudelleenkäytön. Avoimien lisenssien käyttöön kannattaa perehtyä (vaikkapa Tarmo Toikkasen avulla).

Käytännössä sisällön tuottajana suhtaudun tekijänoikeuksiin pragmaattisesti: ne ovat osa sitä sopimusjärjestelmää jonka varassa asiat toimivat; omalta kohdalta esimerkiksi haluan kirjoittamieni kirjojen löytyvän suomalaisista kirjakaupoista joten kustantaja kustantaa kirjani ja saa sen kirjakauppojen kautta kaupaksi ja niin edelleen. (Nyttemmin kirjat saa myös ladata netistä ilmaiseksi yksityiseen käyttöön.)

Millaisia tulokulmia tekijänoikeuksiin teillä, tämän blogin lukijoilla, on? Joukossa taitaa olla koko skaala piraateista mediamoguleihin? Se olisi ainakin hedelmällistä keskustelun kannalta!

Sananvapausnäkökulma nousee esiin uusimpien SOPA-lain vastustajien puheenvuoroissa.

Internetin esitaistelijana ansioitunut Yhdysvaltain ex-varapresidentti Al Gore on käyttänyt internetin toimintavapautta puolustavan puheenvuoron esiintyessään yritystilaisuudessa eilen. YouTubessa on klippi, jonka julkaisija ilmoittaa sen olevan ote kyseisestä puheenvuorosta (via EFF.org). (Lisäys 14.1.2011: Ilmeisen luvatta kuvattua klippiä ei enää löydy YouTubesta)

Christine Montgomery, Online News Association ONAn johtaja, on julkaissut yhdistyksen kielteisen kannan ehdotettuun lakiin perusteluineen (Letter from the President: Why ONA opposes SOPA).

Journalistit perustelevat kantaansa sananvapausnäkökulmalla

SOPA-lakiesityksen suurimmat puutteet ONA:n mukaan:

• Voimaan tulleessaan SOPA antaisi oikeuden USA:n oikeusministeriölle vallan käytännössä sulkea netistä mikä tahansa ulkomaisen verkkosivuston, jota syytetään tekijänoikeudella suojatun aineiston julkaisemisesta tai tekijänoikeusrikkomuksen mahdollistamisesta.
• Yhdysvaltain oikeusministeri voisi määrätä internetpalveluiden tarjoajat estämään pääsyn kyseiselle sivustolle, hakukoneita poistamaan kyseiselle sivustolle johtavat linkit; maksupalvelujen tarjoajat kuten Paypal, VISA ja MasterCard joutuisivat vahingonkorvausvaateiden uhalla katkaisemaan maksuliikenteen ja mainosverkostot lopettamaan mainosten välittämisen ko. sivustolle.
• SOPA-lailla olisi lähes varmasti kielteinen vaikutus sosiaalisen median ja käyttäjien tuottaman sisällön kasvuun. Kävijöiden sisältöä julkaisevat verkkopalvelut joutuisivat SOPAN voimassa ollessa varmistamaan, etteivät ne riko SOPAa vastaan ja joudu sanktioiden kohteeksi, ONA arvioi.

Digital Millennium Copyright Act -laissa kongressi vapautti internetsisältöjen välittäjät vastuusta siitä sisällöstä, mitä niiden avulla jaetaan. Ilman DMCA:aa ei oilsi Facebookia tai YouTubea, ONA lausuu.

Journalistiyhdistys pitää ongelmallisena lain kohtaa, joka tekee rangaistavaksi kaikenlaisen tiedon välittämisen, joka voi auttaa kiertämään edellä mainittuja estotoimia. Lausunto muistuttaa, että sulku- ja estotoimien vastaisilla keinoilla voi olla monia oikeutettuja käyttötarkoituksia. Ne mahdollistavat vapaan ja nimettömänä pysyvän tiedonvälityksen. Arabikevään protestiliike käytti vastaavia välineitä kiertääkseen hallituksen yritykset sulkea verkkosivuja ja viestintäyhteyksiä.

• Poynter: What journalists need to know about SOPA

Samaan aikaan nimekkäät verkkotoimijat kuuluvat järjestäytyvän kilpailevan, ilmeisesti hieman paremman OPEN Act-lakiehdotuksen tukijoiksi (Twitter, Facebook, Google endorse alternate online piracy bill).

Forbes: The OPEN Act is Flawed but Still Better than SOPA.