Eurooppa

Heidi Hautala kirjoitti kaksi vuotta sitten, että tekeillä olevasta "kauppasopimus ACTAsta" ei heru tietoa kansalaisille sitten millään. "ACTA ei ole niinkään kauppasopimus vaan ennemminkin yhteinen tekijänoikeuslaki, joka voi johtaa merkittäviin muutoksiin eri maiden tekijänoikeuslainsäädännöissä ja uhata kansalaisten perusoikeuksia", hän arvioi.

Neuvottelut on käyty salassa. Suomen EFFi valitti avoimuuden puutteesta lausunnossaan eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnalle (pdf) helmikuussa 2010: "LiV:n käsiteltävänä olevassa kirjelmässä on esitetty ”vaitiolopyyntö”. 

Toisin kuin Hautala ja EFFi näkevät, viranomaiset vakuuttelevat, että muutoksia lainsäädäntöön ei "pääosin" olisi tulossa: "Sopimus täydentää Maailman kauppajärjestön WTO:n ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön sääntöjärjestelmää. Sen määräykset eivät aiheuta muutoksia EU-lainsäädäntöön eivätkä pääosin myöskään kansalliseen lainsäädäntöömme," kerrotaan ulkoministeriön 25.1. päivätyssä tiedotteessa.

UM:n tiedotteesta kuitenkin ilmenee, että seuraamuksia on tulossa. "ACTA-sopimus sisältää siviili- ja rikosoikeudellisia määräyksiä, määräyksiä tulliviranomaisten toimista sekä internetissä tapahtuvista oikeudenloukkauksista ja teknisistä toimenpiteistä."

ACTA ei ole vielä torstaisella allekirjoituksella tullut voimaan. "Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunnan hyväksyntä sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille on saatu. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle aikaisintaan syksyllä 2012," UM tiedottaa.

Vielä ehtii varmistaa, että kansanedustajat tietävät, millainen kansainvälinen sopimus heidän hyväksyttäväkseen on tulossa. Puolassa kansalaisten protestit näkyvät kaduilla.

• ACTA suomenkielisessä Wikipediassa
• Stopacta.info

Actaan viittasi nimetön kommentoija tässä blogissa jo joulukuussa.

Helsingin sanomien arkistosta maininta ACTAsta löytyy piraattipuolueen eduskuntavaaliohjelmaa käsittelevästä jutusta.

"ACTA on valmisteilla oleva kansainvälinen sopimus, jossa valtiot sopivat väärennettyjen tuotteiden ja nettipiratismin vastaisista toimista. Sen vastustaminen on tärkeää puolueelle, joka ajaa muun muassa musiikin yksityisen kopioinnin laillistamista." (HS 16.5.2010: Piraattipuolue ei innostu tuloveroista tai terveysasioista)

Suunnittele ja toteuta palvelu, ulkoista sen jakelu pilveen ja ala tienata. Tämä on tietoteollisuuden uusi paradigma, jos Tivitin toimitusjohtajan Reijo Paajasen tämänpäiväisestä esityksestä oikoo mutkat suoraksi.

Ks. Paajasen esitys dia 13. "Mega n business transition illustration"(pdf)

Paajanen puhui aamulla Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Tieken järjestämässä Businesstreffit -tilaisuudessa monikymmenpäiselle kuulijajoukolle.

Suomi on maailman edelläkävijämaiden joukossa avaamassa julkista tietoa. Hallitus kehottaa periaatepäätöksessä julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen avaamiseen. Käyttöehtojen on mahdollistettava julkisen tiedon monipuolinen kaupallinen ja ei-kaupallinen käyttö.

Neuvotteleva virkamies Taru Rastas kertoi periaatepäätöstä työstäneen työryhmän ajattelusta ja työn taustoista. Hänen mukaansa Suomi on Euroopan etujoukoissa - edellä ovat Obaman ripeiden toimien ansiosta USA, Yhdistyneet kuningaskunnat ja kuulemma Hollanti.

Linkkejä

• OKM: Tieto käyttöön. Tiekartta tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi
• Julkinendata.fi

Yhteiskunta tuottaa valtavasti tietoa, joka kannattaisi avata muillekin kuin sen alkuperäisille tarvitsijoille jalostettavaksi.

- Enää ei ole tarvetta periaatekeskusteluun, vaan nyt on pantava toimeksi. Näin sanovat Julkinen data -oppaan kirjoittajat Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka.

Avoin data kiinnostaa laajasti - sen osoitti myös Aalto-yliopiston 26.3. järjestämä seminaaritilaisuus, jossa datan avaamisesta ja linkittämisestä keskusteltiin sekä hallinnon että tutkijoiden ja palvelujen kehittäjien näkökulmasta.

Antti Poikola muistutti puheenvuorossaan, että ensimmäinen askel datan avaamiseen on kertoa sen olemassaolosta (video).

Professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta nosti rimaa: avoin data ei vielä riitä, se täytyy myös järjestää. Hän FinnONTO tuo Suomeen kansallisen sisältöinfrastruktuurin, käsitteiden verkon. Semanttisen webin asiantuntija, tutkija Kim Viljanen Aalto-yliopistosta kuvasi käytännössä, miten linked data -aineistoja tuotetaan ja julkaistaan eli miten RDFa toimii.

- Kukaan ei maininnut vielä sitä että hakukoneet ovat alkaneet hyödyntämään RDFa -tietoa web-sivuilla hakutulosten rikastamiseen. Näin ollen Linked Datan julkaiseminen on myös hakukoneoptimointia, huomautti yleisön joukossa istunut Henrik Bergius tässä vaiheessa Qaikun #seminaarikannu-kanavalle, jossa osa paikalla olijoista ja usea muu kävi keskustelua tilaisuuden aiheista.

Haasteelliselta ja monimutkaiselta kuulostava semanttinen web saattaa toisaalta nostaa kynnystä datavarantojen julkaisemiseen. Loppukeskustelussa joku yleisöstä huomauttikin mielummin ottavansa tiedot sisältävän excel-taulukon nyt kuin lupauksen semanttisen webin sääntöjen mukaan julkaistusta tiedosta kahden vuoden kuluttua. Samoilla linjoilla oli julkaisujärjestelmiä kehittänyt Jouni Mäkeläinen Twinkle Oy:stä, jonka kanssa puin seminaarin antia taksissa (kuuntele audio).

Lataa opas: julkinendata.fi (PDF)

Aiheesta aiemmin: Data kuuluu kansalle - mutta mitä sillä voisi tehdä?