Tuhat sanaa

Suomi saa tässä kuussa oppaan siitä, miten viranomaisten tuottamaa tietoa voi jakaa avoimesti kaikille. Petri Kola, Kari A Hintikka ja Antti Poikola kertovat kirjoitustyön edistymisestä ja työn lähtökohdista dataopas-blogissa:

"Olemme sitä mieltä, että tietovarantojen avaaminen yhdistettynä sitä tukevaan toimintakulttuurin muutokseen on yksi merkittävimmistä asioista joita suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi voidaan tällä hetkellä tehdä. Sen lisäksi, että julkisten tietovarantojen avaaminen luo uusia toimintamahdollisuuksia ajankohtaisiin haasteisiin vastaamiseksi, on se mahdollisuus suomalaisille instituutioille uusiutua ja oppia verkostoaikauden yhteistoimintataitoja ja vetää perässään koko suomalainen yhteiskunta uudenlaiseen yhdessätekemisen kulttuuriin" (1.2.2010: Tosi kyseessä)

Yleistajuisen oppaan julkishallinnon datan avaamisesta on kirjoittajilta tilannut Liikenne- ja viestintäministeriö. Oppaan tarkoitus on palvella virkamiehiä ja päättäjiä, mutta siitä on epäilemättä iloa kaikille uusia tietolähteitä etsiville: journalisteille, tietotekniikka-alojen opiskelijoille, yritysideoita hautoville ja kaikenlaisille muille mashup-nikkareille.

Suomi on avoimen datan hankkeillaan ajan hermolla. Briteissä avattiin hallinnon tietovarannot verkossa pari viikkoa sitten osoitteessa data.gov.uk. USAssa vastaava palvelu, data.gov, näki päivänvalon toukokuussa 2009.

Sir Tim Berners-Lee kertoi The Guardian-Lehden haastattelussa, että avoimesti käytössä olevilla laajoilla tietovarannoilla voi tehdä erilaisia tiedonhakuja, analysoida trendejä, panna asioita kartalle ja niin edelleen.

Berners'Leen haastattelu on kuunneltavissa Guardian Tech Weekly -podcastissa.

Ohjelmassa Berners-Lee kertoo, että eräs brittiviranomaiset vaikuttanut esimerkki avoimen julkisen tiedon yhdistelymahdollisuuksista oli, kun tilastot polkupyöräilijöille sattuneista onnettomuuksista yhdistettiin karttaan, saaden aikaan työkalu, jolla polkupyöräilijät saattoivat suunnitella turvallisempia reittejä välttäen pahimmat onnettomuuskohdat.

Berners-Lee mainitsee mainiona kilkkeenä myös Mapumental-palvelun (linkki YouTube-videoon), jossa kiinteistöjen hintatietoja on yhdistetty liikenteen sujuvuuteen liittyvään tietoon siten, että on saatu aikaan työkalu, jolla voi arvioida, missä kannattaisi asua siihen nähden, kuinka paljon on varaa maksaa talostaan ja kuinka pitkän työmatkan sietää.

Muita avoimen datan käyttöesimerkkejä ks. myös BBC News magazine What can data.gov.uk do for me?.

Kotimaisia ideoita internetin tietovirtojen hyödyntämiseen haettiin viime syksynä MindTrekissä Kansalaisosallistujan Työkalut -kisassa.

(Kuvassa: Olaus Magnuksen pohjolan kartta 1500-luvulta -palapeli Kansallismuseon Vintillä 2006)

VTT:n avoimessa verkkolaboratoriossa Owelassa ideoidaan keikoilla ja festareilla käyville ihmisille tulevaisuuden yhteisöllistä palvelua, jossa käyttäjät voivat jakaa ja muokata musiikkitapahtumista taltioimaansa materiaalia. Owelan ideoinnin tavoitteena on kehittää palvelua, jota on mukava ja kätevä käyttää. Ideointi on auki 15.2.2010 asti. Osallistujien kesken arvotaan mp3-soitin ja leffalippuja.

Suomen Lähikauppa Oy kysyy Neuvonantajiltaan milloin mitäkin Siwojen ja Valintatalojen kehittämiseen liittyvää, viimeksi, josko neuvonantajat haluaisivat nettiruokakaupassa asioida.

Tallink Siljan Silja Line -brändille toteuttama 1000 Tuotekehittäjää - kampanja on mukana case-esimerkkinä Tekesin rahoittamassa Tampereen yliopiston ja VTT:n UseIn (User Involvement In Service Innovations) -tutkimusprojektissa, jossa tutkitaan käyttäjien osallistamista palveluinnovaatioprosessiin. Kampanja esitellään myös Työ- ja elinkeinoministeriön kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa esittelevällä udi.fi-internetsivulla helmikuussa 2010.

Co-creation, yritysten ja asiakkaiden yhdessä tekeminen, on nyt siis tullut Suomeenkin.

"Luova talous ei ole hupsuttelua. Sosiaalinen media ei ole Facebookin ”mun suokkarijälkkäri” -kyselynäpertelyä. Netti ei ole teknologista onanointia. Ekologisuus ei ole muotioikku. Asiakas ei ole joku tuntematon tyyppi jossain. Asiakas on sinä ja minä.", kirjoittaa Markkinointi ja Mainonta -lehden päätoimittaja Salla-Mari Kohtala (Kommentti: Luovan talouden vallankumous).

Ihmiset auttavat netissä toisiaan mielellään. Anne Rongas avaa Opeblogissaan, miksi.

"Nettiauttaminen on kevyttä. Olen moneen kertaan vinkannut omalle polulle osuneille kysyjille jotain pientä. Jos kysymyksen kohde on tuttu, vinkkaaminen sujuu vaivatta, se jopa auttaa itseä syventämään omaa osaamistaan asian suhteen, mistä syntyy ensimmäinen palkinto. Toinen palkinto on se, että tohtii itse kysyä. Verkossa ei vaadita kaupankäyntiä: sinä minulta, minä sinulle vaan netti on kollektiivi. Kysyn netiltä, netti vastaa minulle, toki ihmisten äänillä, ja sitten voin vastineeksi itse jakaa omasta tietämyksestäni samalla tavalla." (Sorsastuskausi 24/7 – ooh, mikä autuus!).

Katso myös aikaisempia kirjoituksiani aiheesta

• Aikaleima 2009: Ajan henki: Asiakas neuvoo nettiyhteisössä
• Tuhat sanaa 2007 Crowdsourssaus tavallistuu

Viitisenkymmentä sosiaalisen median aktiivia matkustaa 13.1. Helsingistä Ouluun ja takaisin verkostoituakseen ja kehittääkseen yhdessä uusia ideoita.

Innovaatiojunan verkkonäkyvyys on laaja ja tapahtuman digitaalinen jalanjälki kelpaa esimerkiksi monelle tapahtumajärjestäjälle

Tässä päällimmäiset, lisää linkkejä jatkuvasti Deliciousissa

• Laajasti taustoittava ja linkittävä verkkosivu omassa osoitteessaan
  
• Yhdessä suunnittelua Etherpadissa
  
• Ennakkotunnelmia ja väliaikatietoja liikkeellapanijoiden ja matkaan lähtijöiden blogeissa, esim. ja ja esim.
  
• Kanava Qaikussa
  
• Ryhmä Facebookissa
  
• Hashtag-kanavatunniste Twitterissä
  
• Tapahtuman kansio ("Event") videolähetyksille Bambuserissa
  
• Huomiota valtamediassa esim. YLE Oulu ja blogeissa Vierityspalkki.

Kuva:

http://www.flickr.com/photos/hessuj/ / CC BY-NC-SA 2.0

Konferenssipuhujilta ja seminaariesiintyjiltä odotetaan yhä kovatasoisempia suorituksia. Esitysten pitää olla paitsi sisällöltään yleisön odotuksiin osuvia, myös visuaalisesti näyttäviä ja mukaansatempaavia. Tämä käy ilmi Sometu-verkostossa käynnissä olevassa keskustelussa, jossa keskustelun avaus USA:ssa HighEdWeb-konferenssissa sattuneesta yleisökapinasta yhtenä esimerkkitapauksena eteni toiseen kotimaiseen, taannoiseen Pekka Himasen MindTrek-esiintymiseen.

Ketjun avannut Minna Takala linkitti Jeremiah Owyangin blogimerkintään, jossa piilaaksolaisyrittäjä esittää muutamia kovia vaatimuksia taustakanavien seuraamisesta nykyaikaisessa esiintymistyössä.

Robert Scoblekin kuulemma pitää nykyään vartin välein Twitterintarkistustauon.

Owyangin ohjeet ovat:

• Valmistaudu enemmän kuin koskaan
• Tiedä yleisösi teknologiankäyttötaso
• Tarkkaile taustakanavaa puheesi aikana tai värvää apua monitorointiin
• Muista vuorovaikutus yleisön kanssa
• Opettele esiintymään kännykkä kädessä seurataksesi taustakanavaa siitä

Millaisia esityksiä tämän päivän vaativat yleisöt sitten odottavat? Presentation Zen-blogi suosittelee seuraamaan esimerkiksi TED-videoita, erityisesti muotoiluun ja luovuuteen liittyviä. Omia esityksiä Presentation Zen kehottaa harjoittelemaan paikallisissa Pecha Kucha- tai Ignite - illoissa tai TEDx -konferensseissa.

Kirjoitin aiheesta myös Aalto-blogissa.

1889 sanomalehti kertoi päivän uutiset, työpaikat ja nimitykset, lähtevät laivat ja juhannuksen huviretket. (Kuva Hufvudstadsbladet no 167A 23.06.1899 Kansalliskirjaston historiallisen sanomalehtikirjaston aineistosta)

110 vuotta myöhemmin sanomalehden kanssa tiedon välittämisessä kilpailevat monet tahot - sinäkin.

- Maakunnissa on olemassa paikallinen tyhjiö, joka kyllä täytetään seuraavan kahden kolmen vuoden aikana. Jos paikallislehdet eivät luo toimivia verkkopalveluita, sen tekee kyllä joku muu, sanoi mediakonsultti Jouni Kantonen huhtikuussa YLE Uutisille (Sanomalehdet pakotettuja uudistumaan).

Valtiokonttorissa toimivassa Valtion IT-palvelukeskuksessa on avattu kilpailu, jossa haetaan uusia ideoita ja toteutuksia julkisen tiedon esittämiseksi verkossa. Kaikille avoimessa Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailussa etsitään uusia tapoja käyttää ja yhdistää julkisia datavirtoja. Tavoitteena on kehittää maksuttomia, avoimiin julkisen tiedon rajapintoihin perustuvia palveluita.

Kilpailussa on materiaalina syötteitä hovioikeuden päätöksistä uimavesien lämpötiloihin. Ehkä tutuinta ilmaista julkista dataa ovat kaupunkien julkisen liikenteen aikataulutietokannat - nyt listalla ovat pääkaupunkiseudun reittioppaan ja Tampereen kaupungin joukkoliikenteen aikataulut. Lista mukana olevista avoimista datavirroista täydentyy juhannukseen saakka.

- Tilanne Amerikassa on tiedon avoimuuden suhteen aivan eri pohjalla kuin meillä Suomessa. Erityisesti Vivek Kundran Washingtonin CTO-kauden (Chief Technology Officer) jäljiltä, huomauttaa Petri Kola kilpailun Facebook-ryhmässä.

Rahapalkintojen suuruus vaihtelee 500 eurosta 3000 euroon. Myös hyvällä idealla tai prototyypillä voi voittaa, sillä kilpailussa on erikseen sarja ideoille ja valmiille palveluille. Kilpailija tai kilpailijaryhmä voi halutessaan osallistua molempiin sarjoihin.

Kilpailun sovellusalusta on vapaa, kilpailutöiksi hyväksytään niin www-/API -pohjaiset mashupit, widgetit, iPhone- kuin esimerkiksi Facebook-sovelluksetkin.

Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailun järjestävät sosiaalista mediaa julkishallinnossa tutkiva Somus-hanke ja Forum Virium. Yhteistyötahoina ovat ValtIT-yksikkö Valtiovarainministeriössä, ja Suomi.fi-portaali.

Kilpailutöiden palautusaika päättyy 31. elokuuta ja palkinnot jaetaan lokakuussa MindTrek-tapahtumassa Tampereella.