Tuhat sanaa

Innovaatiojournalismin seura Finjo on perustanut oman blogin. Ensimmäiset kirjoittajat ovat Håkan Mitts, Jyrki Alkio, Terhi Upola ja Eeva Pitkälä.

Kohdeyleisönä ovat toimittajat - ja laajemmin kaikki, jotka ovat kiinnostuneita innovaatioiden julkisuudesta ja innovaatioista journalismissa. Seuran tiedottaja Terhi Upola toivoo, että toimittajat olisivat kiinnostuneita innovatiivista tavoista tehdä journalismia ja julkaista juttuja.

Kimppablogin kirjottajille tarkoitettu ohje on julkinen - jos siis kaipaat mallia blogin tyylikirjaksi, tarkista, mitä voisit lainata.

Poimintoja ohjeesta

• Henkilöistä: Tietenkin Finjon blogissa käsitellään henkilöitä kohteliaasti, vaikkakin sitten joskus kriittisestikin. Älä kirjoita muista tekstiä, jota et itsestäsi kestäisi lukea. Jos olet hyvin tuohtunut jostain asiasta, palaa asiaan seuraavana päivänä ja tarkista kirjoituksesi vielä kerran ennen kuin julkaiset sen.
• Kommentointikulttuurista: Vielä tärkeämpää kuin kommentointi on kommentteihin vastaaminen. Jos joku on jaksanut lukea juttusi ja vielä vaivautunut vastaamaan siihen, on kommentoija varmaan ansainnut vastauksen!
• Kuvien käytöstä: Käytä Creative Commons lisenssioituja kuvia, esimerkiksi Flickrissä niitä on paljon. Muista noudattaa CC lisenssin vaatimuksia!

(Olen FINJOn hallituksen varajäsen).

Yhteiskunta tuottaa valtavasti tietoa, joka kannattaisi avata muillekin kuin sen alkuperäisille tarvitsijoille jalostettavaksi.

- Enää ei ole tarvetta periaatekeskusteluun, vaan nyt on pantava toimeksi. Näin sanovat Julkinen data -oppaan kirjoittajat Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka.

Avoin data kiinnostaa laajasti - sen osoitti myös Aalto-yliopiston 26.3. järjestämä seminaaritilaisuus, jossa datan avaamisesta ja linkittämisestä keskusteltiin sekä hallinnon että tutkijoiden ja palvelujen kehittäjien näkökulmasta.

Antti Poikola muistutti puheenvuorossaan, että ensimmäinen askel datan avaamiseen on kertoa sen olemassaolosta (video).

Professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta nosti rimaa: avoin data ei vielä riitä, se täytyy myös järjestää. Hän FinnONTO tuo Suomeen kansallisen sisältöinfrastruktuurin, käsitteiden verkon. Semanttisen webin asiantuntija, tutkija Kim Viljanen Aalto-yliopistosta kuvasi käytännössä, miten linked data -aineistoja tuotetaan ja julkaistaan eli miten RDFa toimii.

- Kukaan ei maininnut vielä sitä että hakukoneet ovat alkaneet hyödyntämään RDFa -tietoa web-sivuilla hakutulosten rikastamiseen. Näin ollen Linked Datan julkaiseminen on myös hakukoneoptimointia, huomautti yleisön joukossa istunut Henrik Bergius tässä vaiheessa Qaikun #seminaarikannu-kanavalle, jossa osa paikalla olijoista ja usea muu kävi keskustelua tilaisuuden aiheista.

Haasteelliselta ja monimutkaiselta kuulostava semanttinen web saattaa toisaalta nostaa kynnystä datavarantojen julkaisemiseen. Loppukeskustelussa joku yleisöstä huomauttikin mielummin ottavansa tiedot sisältävän excel-taulukon nyt kuin lupauksen semanttisen webin sääntöjen mukaan julkaistusta tiedosta kahden vuoden kuluttua. Samoilla linjoilla oli julkaisujärjestelmiä kehittänyt Jouni Mäkeläinen Twinkle Oy:stä, jonka kanssa puin seminaarin antia taksissa (kuuntele audio).

Lataa opas: julkinendata.fi (PDF)

Aiheesta aiemmin: Data kuuluu kansalle - mutta mitä sillä voisi tehdä?