You are here

Journalismi

Turo Uskali kirjoitti kirjan innovaatiojournalismista

Hyvän kirjan merkki on se, kun kirjan luettuaan vielä lähdeluettelonkin ahmii rivi riviltä. Saisipa sen linkkilistana!

Turo Uskalin Innovaatiot ja journalismi on hyvä tilannekuva journalismin suhteesta innovaatioihin.

Innovaatiojournalismi on uusi journalismin laji, vuonna 2003 länsinaapurissa kehitetty näkökulma sellaiseen jutuntekoon, joka asettuu jonnekin talouden, tekniikan ja politiikan välimaastoon eikä perinteisessä toimitustyönjaossa näin ollen kuulu oikein kellekään.

Kirja jakautuu kahteen osaan: ensimmäinen kattaa innovaatiojournalismin parhaat käytännöt ja toinen parhaat journalistiset innovaatiot.

Uutismedian ahdinko Kalifornian hippien syytä

Innovaatiojournalismi on journalismia innovaatioista eikä vielä edellytä innovatiivisuutta itse journalismilta. Perinteinen media on unohtanut innovoida esimerkiksi mainospuolella - siksi Craigslistin kaltaiset uudet ilmoitusratkaisut ovat nakertaneet valtamedian tulovirtaa.

Syytökset verkkouutismedian puuttuvista ansaintamalleista voi Uskalin mukaan suunnata Pohjois-Kaliforniaan: ilmaiset uutiset netissä ovat suoraa jatkumoa hipeistä hakkereihin.

Innovaatiojournalismin synnyn Uskali paikallistaa 1970-luvun Piilaaksoon, jossa teknologiauutisoinnin aloitti Michael S. Malone. Toisena pioneerina Uskali mainitsee teknologia- ja tiedetoimittaja John Markoffin.

Yksittäisiä esimerkkejä innovaatiojournalismista

Uskali selvittää innovaatiojurnalistin hyviä lähteitä valtamediasta blogeihin ja yliopiston omiin verkkopalveluihin. Economist on innovaatiojournalismin uranuurtajana ylivoimaisin perinteisen median tuote. Innovaatioita tuottavat yliopistot ovat yhä merkittävämpiä tiedon julkaisijoita ja suoria lähteitä - ks. myös yliopistojen uutisten kokoomapalvelu Futurity.org.

Lähteet kuten Nasa, Intel ja Cisco uutisoivat itse verkossa. Jokainen yritys on mediayritys - ja yhä merkittävämpi onkin innovatiivisten yritysten oma rooli median julkaisijana (ks. Zen Robotics YouTubessa). Kotimaiset innovaatiojournalismin toimijat ovat vähissä ja melkeinpä nimeltä lueteltavissa.

Suomessa uutisoidaan etenkin sosiaalisia innovaatioita

Suomalainen journalismi tuo hyvin esille sosiaaliset innovaatiot, kävi ilmi Erkki Kauhasen ja Elina Nopparin vuonna 2007 julkaisemassa tutkimuksessa: tutkimusaineistossa teknologia aihepiirinä hävisi sosiaalisille innovaatioille 32%-38%. Teknologiainnovaatiojuttuja hallitsi informaatio- ja viestintäteknologian näkökulma, kuten nokialandiassa osaa odottaakin. Toisessa tutkimuksessa taas pidettiin suomalaista innovaatiojournalismia verrattain kritiikittömänä ja tutkija Maarit Mäkiselle oli arvioitu innovaatioista uutisoitavan asiantuntemattomasti.

Mitä muuta on sanottavana suomalaisesta innovaatiojournalismista?

Innovaatiojournalismi vaatii runsaasti palstatilaa: Innokiteen 2009 voittaja Jukka Perttu sanoo, että innovaatiojournalismi on tavallista työläämpää, koska kyse on uusista asioista, joita ei oikein vielä tunneta. Vuosina 2007, 2008, 2009 ja 2010 palkinto on myönnetty juttusarjalle tai laajalle reportaasille.

Paperi hallitsee - Innokiteellä ei ole vielä palkittu yhtään verkkojuttua.

Journalismia uudistavia voimia

Uutisaggregaattorit ovat uudenlainen toimija uutisten jakelussa. Google News ja Yahoo! News aggregoivat uutissyötteitä. Niiden alalaji ovat tiettyyn aihepiiriin erikoistuneet aggregaattorit kuten TechMemen alla toimiva Mediagazer. Ne eivät juuri toimittajia työllistä, vaan työn hoitavat algoritmit.

Käyttäjien voimaa uutisten lajittelussa ja arvottamisessa edustaa Digg seuraajineen. Gawker ja Huffington Post ovat puolestaan ns. blogiaggregaattoreita.

Verkkojournalismin uusina ilmiöinä mainitaan myös crowdsourcing, verkottunut journalismi (networked journalism) sekä hyperpaikallinen journalismi.

Sosiaalisen median myötä uutiskulutus on saanut aivan uusia muotoja. Facebookin uutis- ja kuvavirta koukuttaa jo kaikenikäisiä ja uutiset seuraavat käyttäjää, eikä päin vastoin (ks. A Tech World That Centers on the User).

Kuka uudistaa journalismia Suomessa?

Uusi Suomi, Ampparit, Topiikki ("tauolla"). Kovin paljoa Uskalilla ei ole sanottavaa kotimaisista journalismia verkossa uudistavista voimista. Alaa seuraavat Arctic Startup ja Finjon blogi. Keskustelu jatkunee myös kirjan Facebook-ryhmässä.

Helsingin Sanomain Säätiön käynnistämällä Uutisraivaajakilpailulla on sarkaa.

Turo Uskali työskentelee erikoistutkijana viestintätieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistolla ja johtaa Tekesin rahoittamaa Ubiikki uutismediassa -tutkimusprojektia.

Kustantajan mukaan Uskalin teos tulee saataville Elisan kirjakauppaan.

Yhteistyö verkossa: Supervoimia ja itseorganisoituvaa parviälyä

Internet antaa meille supervoimat. Ainakin, jos Aleks Krotoskin transmediaista reportaasia ja Don Tapscottin kirjaa mainostaviin viraalivideoihin on uskomista. Tsekkaa siis nämä, jos uskosi verkostojen voimaan kaipaa vahvistusta.

Tutkija, toimittaja Aleks Krotoski juonsi viime vuonna BBC:lle ohjelmasarjan Virtual Revolution (verkossa laaja juttukokonaisuus "Superpower"). Sarja valottaa monesta näkökulmasta sitä, millaista hyvää yhteistyö verkottuneessa maailmassa saa aikaan. Sarjan promovideo on korkealentoinen, mutta virkistävää vaihtelua siihen negatiivisia lieveilmiöitä esilletuovaan käsittelyyn, johon mediassa usein sorrutaan.

Tuo BBC:n sarja tuli mieleen seuratessani ohimennen Münchenissä vasta pidetyn DLD-konferenssin luentoa, jossa Don Tapscott puhui vaikuttavasti verkottuneen kommunikaation mahdollistamasta älykkäämmästä ihmisyydestä kottaraisten parveilua esittävän videon tehostuksella.

Tälläkin videoesityksellä on markkinointitarkoitus, Tapscottilta ilmestyi syksyllä kirja Macrowikinomics - Rebooting Business And The World.

Aiheeseen liittyen: Don Tapscott Leo Laporten haastattelussa.

PS. Missä konferenssissa sinä inspiroidut? Auta laajentamaan digimedia-alan tapahtumien vuosilistausta!

Aloite "ilmoita virhe" -napiksi vakioisi verkkosivujen virheenkorjauksen

Joukko journalismin laadusta huolestuneita kansalaisia on perustanut liittouman, joka ehdottaa yhteneväistä merkkiä verkkosivujen virheiden ilmoittamiseksi.

reporterror_big

The Report an Error Alliance tarjoaa valikoiman ikoneja, joiden se toivoisi yleistyvän verkkolehtien käytössä muiden keskeisten toiminnallisuuksien kuten jakamisen ja tulostamisen rinnalla.

Arvelin neljä vuotta sitten, että joukkoviestinnän savolaistuessa luotettavin tarinankertoja ei ehkä pitkän päälle olekaan se, joka tekee vähiten virheitä, vaan se, joka nopeimmin myöntää ja auliimmin korjaa tekemänsä virheet. (Ks. myös Saako journalisti erehtyä).

Tosiaikawebissä, reaaliaikaisen tietovirran keskellä nopea virheiden korjaaminen - ja yleisön huomion kiinnittäminen tehtyyn korjaukseen - nousee yhä tärkeämmäksi. Kun lukeva yleisö julkaisee linkkejä sekunnin murto-osan harkinnalla toisilleen, sinänsä pienetkin asiavirheet voivat aiheuttaa kohtuutonta haittaa viattomille sivullisille. Tuore esimerkki huolimattoman toimittajan uhriksi jäämisestä oli Wikileaks-kohuun liittyvässä artikkelissa mainittu verkkopalveluntarjoaja EasyDNS.

Melkein saman niminen verkkopalveluntarjoaja EveryDNS oli torstaina lakannut tarjoamasta nimipalvelinpalvelua Wikileaks-sivustolle, mutta jostakin lähti liikkeelle väärä tieto, joka kertautui ja levisi sillä seurauksella, että vihastuneet ihmiset kohdistivat raivonsa väärään yhtiöön. Virhettä toistaneet bloggaajat ja journalistit ovat sittemmin korjanneet tiedon, jotkut anteeksipyynnön kera.

Kuinka paljon hyötyä ehdotetusta virheenkorjausnappulasta sitten olisi nopeassa tiedonvälityksessä? Ei se voi hallaakaan tehdä, jos väärän tiedon ilmoittamisen kynnys madaltuu niin, että virheen tehnyt julkaisu voi korjata asian mahdollisimman nopeasti. Kiinnostavampaa kuin se, millainen ikoni verkkosivulla toimintonappien rivistössä seisoo, on millainen työnkulku napin käytöstä toimituksessa käynnistyy.

Pages

Subscribe to RSS - Journalismi Subscribe to Tuhat sanaa - All comments