Kansalaisjournalismi

Radiolaatikko on uusi markkinointiin keskittyvä nettiradiosarja

Uusi kotimainen nettiradio-ohjelma Radiolaatikko on lähettänyt kolme ensimmäistä jaksoaan. Viikottaista podcastia toimittaa kauppatieteen opiskelija Hannu Sääskilahti. Erottuakseen muusta kotimaisesta indie -podcast-tarjonnasta Sääskilahti aikoo puhua "elämästä ja periaatteessa ihan kaikesta muusta kuin elektroniikasta".

Ohjelma tarkastelee ajankohtaisia asioita markkinoinnin ja markkinoijan näkökulmasta. Ensimmäiset kolme jaksoa käsittelevät liiketoimintaa, asiakaskokemuksia, kuluttajansuoja-asiaa ja yritystoimintaa. Ohjelma lähetetään suorana lähetyksenä Striimi.net - kanavalla torstaisin kello 20 alkaen ja julkaistaan podcastina.

Sääskilahti on panelistina äänessä myös viikoittaisessa Puhujainkulma - ohjelmassa, jota on eri tekijävoimin julkaistu jo 71 jaksoa kahden vuoden aikana. Sarjaa tähän asti luotsannut Henrik Anttonen vetäytyi viime kuussa podcast-julkaisusta turhautuneena siihen, etteivät hänen Radio Koskisuomi - sateenvarjon alla toimittamansa puhe- ja musiikkiohjelmat löytäneet yleisöjään.

Kysely: Tuhat sanaa - blogiin kommentoimista estää ujostelu tai motivaation puute

Kyselin aiemmin keväällä tämän blogin lukijoilta palautetta ja ymmärrystä blogin kehittämiseen Tuhat sanaa - blogin lukijakyselyssä. 45 teistä vastasi, kiitos, arvostan vaivannäköänne. Tässä juttusarjassa puran kyselyn satoa. Aloitetaan kommentoimisesta.

Hyvät, ahkerat kommentoijat, jotka tuovat uutta näkökulmaa aiheeseen, ovat bloggaajalle kullan arvoisia. Koska suuri motivaattori itselleni bloggaamiseen on yhdessä oppiminen, ovat laadukkaat kommentit ja rakentava palaute tärkeä palkkio vaivannäöstä. Aktiivisia, näkemyksellisiä, lisäarvoa kokonaisuuteen tuottavia kommentoijia on tämän blogin lukijoissa pieni ydinjoukko, joille suuri kiitos heti alkuun. "Olen joskus miettinyt pitäisikö pitää pää kiinni, että muillakin on tilaa sanoa sanottavansa", virnisti eräs vastaajista, ja hänelle terveiset heti alkuun: Ei pitäisi. Tilaa on.

Koska ahkeria kommentoijia on lukijoista murto-osa, minua kiinnosti kysyä, miksi näin on. Alla lainatut vastaukset koskevat Tuhat sanaa - blogia, mutta verkkosisältöjen käyttäjien motivaatiosta ja toimintatavoista voinee yleistää johtopäätöksiä verkkopalvelujen asiakkaiden käyttäytymisestä ylipäätään.

kommentointi

Kaavio yllä esittää vastausten jakauman kysymykseen kommentoimisesta. Kysymys kuului: Tuhat sanaa - blogin lukijana

  • en ole koskaan saanut sytykettä kommentoida tai keskustella mistään blogin esiin nostamasta aiheesta 3 (7%)
  • olen joskus kommentoinut blogissa 19 (42%)
  • olen usein kommentoinut blogissa 7 (16%)
  • en ole koskaan kommentoinut blogissa mutta olen keskustellut blogin esille tuomasta aiheesta toisaalla 12 (27%)
  • vaikka aihe olisi inspiroinutkin, en ole koskaan kommentoinut Tuhat sanaa-blogissa 4 (9%) (täsmennä alla, miksi)

Avoin kysymys kuului: Jos et ole koskaan kommentoinut, vaikka aihe olisi kiinnostava, kertoisitko, miksi et? Vastausten perusteella kommentoimatta jättämiseen on kaksi tärkeintä syytä: ujostelu tai ettei lukija kokenut tietävänsä aiheesta tarpeeksi, tai motivaation puute ja viitsimättömyys.

Poimintoja ujostelijoiden vastauksista:

  • En tiedä digi-mediasta tarpeeksi, että se ylittäisi esimerkiksi kysymys-kynnyksen. Olen sitä mieltä että moni käsittelemäsi asia kuuluu enemmän ehkä hypen piiriin.
  • Osasta asioista en ole tiennyt tarpeeksi kommentoidakseni. Kommentin pitäisi tuoda uusi näkökulma asiaan.
  • Tekisi useinkin mieli kommentoida, mutta jotenkin sitä ujostelee eikä viitsi kiireessä kirjoittaa jotain puoliharkitsematonta.
  • Aiheet herättävät useinkin lisäkysymyksiä, mutta harvoin tulee kuitenkaan kommentoitua tai kysyttyä. Ei tässä blogissa eikä muissakaan. Ehkä se johtuu siitä, että on kuitenkin maallikko näissä asioissa. Nimimerkillä voisi tietenkin pelata. Onko niin, että tämäntyyppisen blogin kommentoijat ovat pääosin media-alan ammattilaisia?
  • Anonyymi kommentointi tuntuu blogietiketin rikkomiselta. Oman nimen käyttöön ei ole löytynyt vielä rahkeita

Poimintoja matalasti motivoituneiden vastauksista:

  • Kenties koen, että blogin kommenttiosasto ei ole se foorumi, johon haluan panostaa ja jossa haluan vaikuttaa vaan toteutan itseäni toisentyyppisissä foorumeissa. Blogin kommentointi on myös verkostoitumista enkä ole kokenut verkostoitumistarvetta tässä tapauksessa.
  • En ylipäätään kommentoi blogeissa juuri koskaan - ehkä siksi, ettei minulla ole omaa henk.koht. blogia, johon helposti linkittäisin, eli pitäisi kirjoittaa anonyyminä. Blogikommentointi olisi mielekkäämpää, jos samalla keräisi verkostoa oman blogin ympärille.
  • Joskus keskustelu on mukavampaa käydä muualla esim. työkavereiden kanssa -- Jotenkin kommenttien kirjoittaminen tuntuu vaivalloiselta vaikka niiden saaminen onkin miellyttävää.
  • Yleensä kommentointi jää aikapulassa tekemättä, vaikka sanottavaa olisikin. Yleisestiottaen kaikkien blogien palautetta/kommentointia pitäisi tässä mielessä kehittää, esim pisteillä (+/-), käyttäjien tageilla, linkkiviittauksilla...
  • Kommentoinnin kynnys on sinäsä korkea, koska luen Tuhatta sanaa rss-syöttenä, pitäisi läkseä erikseen verkkosivulle.
  • Käytän RSS-lukijaa, jossa muut kommentit ja keskustelut eivät näy. En yleensäkään harrasta kommentoimista, joten aihe saa olla itselleni todella merkittävä, jotta alkaisin kommentoida.
  • Säästän mielipiteet omaan blogiini :P

Awstats - seurantatilastojen perusteella Tuhat sanaa - blogissa vieraili helmikuussa 6136 eri kävijää, jotka tekivät yhteensä 26 000 vierailua eli keskimäärin 4.23 vierailua per kävijä. Keskimäärin kävijöitä oli päivässä 896.

Valtaosa (yli 90%) tuli blogiin suoralla osoitteella tai kirjanmerkillä. Hakukone heitti paikalle 6% ja linkki ulkoiselta www-sivulta 2,5%. Ulkoisista sisäänheittosivuista tärkeimmät olivat Blogilistan suosikit - lista ja Vierityspalkki - blogi, jonka kirjoittajajoukkoon kuulun. Blogilistalla Tuhat sanaa - blogilla on tätä kirjoittaessa 115 tilaajaa ja se on Top-listalla sijalla 392.

Julkaisen lisää kyselyn vastauksien satoa lähipäivien kuluessa. Kysely on kuitenkin nyt uudelleen auki joten mikäli joku ei ollut aikaisemmin huomannut tai ehtinyt vastata, sen saa tehdä nytkin. Käsittelen kuitenkin tässä juttusarjassa vain jo tallennettua helmikuun aineistoa.

Näin toimii valtamedian ja blogien mediaekosysteemi




ihmeellinen luonto

Originally uploaded by tuija

Valtamedia on viihteellistynyt, kirjoittaa Pni artikkelissaan "Suomen valtamediasta tulikin viihdesivustoja": "Asiapitoisen journalismin sijaan Suomen suosituimmat mediatalojen ylläpitämät verkkosivut keskittyvät viihteeseen. TNS gallupin palvelun mukaan 50 suosituimmasta suomalaisista verkkosivuista 44 voi luokitella viihteeksi".

Erkka avasi aiheesta ketjun Jaikussa: Wtf? Hesarin blogi-jutun perusteella kansalaisjournalismia ei ole olemassa, jos sen aiheet ja taso ole Suomen Kuvalehteen rinnastettavaa...

Näppärää monimediaista keskustelunavailua Helsingin sanomilta: paperilehden old skool - näkökulmalle on talon oman toimittajan blogissa eriävä mielipide. Dan Gillmorin kuvaama mediaekosysteemi (selostus Matti Lintulahden vanhassa blogissa) pyörii jopa saman konsernin sisällä:

HS.fi: Kulttuuri: Suomen blogeista tulikin viihdesivustoja

Rajatapauksia-blogi: Blogit, eriävä mielipide - ja juuri siitähän tässä on kyse

Kyseinen journalistinen kokonaisuus tekee kuitenkin valitettavan stereotyyppisen roolituksen: usein mediassa julkaistu juttu synnyttää jatkokeskustelua blogeissa, totta; mutta erittäin usein myös toisin päin kiinnostava kansalaisjournalistinen sisältö on ensin blogissa ja ponnahtaa sieltä laajempaan julkisuuteen.

Kansalaismediaa kännykameralla suorana lähetyksenä Jyväskylästä

Erkka Piiraisella on meneillään suora kännykkälähetys kunnallispolitiikan jännittävästä hetkestä, Jyväskylän maalaiskunnan valtuuston kokouksesta, jossa käsitellään kuntaliitosta Jyväskylän ja Korpilahden kanssa (Livelähetys kuntaliitosta käsittelevän Jyväskylän valtuuston kokouksesta).

Edit: Suora lähetys päättynyt, flash-soitin korvattu tallenteilla:

Kohti uutta Jyväskylää, osa 1 (ruudussa yllä)
Kohti uutta Jyväskylää, osa 2>

Piirainen kirjoittaa blogissaan: tässä kokeilussa kiinnostaa sellainen lo-fi -ratkaisuihin perustuva spontaani osallistuminen. On jotenkin kiehtovaa, että mukana kulkevan teknologian kehityessä periaatteessa kuka tahansa voi vetää esiin puhelimensa ja välittömästi ja vaivattomasti osallistua.

Piirainen jatkaa: Olen muuten tässä Qikiin ja valokuvapuolen vastaaviin tutustuessani pohtinut Smash Asemia ja siellä takavarikoituja kameroita ja muistikortteja. Entä kun jatkossa kaikki menee suorana verkkoon?

Kokousta kännykkästriimeitse seuranneiden kommentteja on Erkan blogin lisäksi Qik-tallenteiden sivuilla. Poimintoja:

middie-
tyhmää kun isot tv kanavat kuvaa tätä livenä. mutta hyvä että sentäs erkka kuvaa!
--
dst
näkyy ja kuuluu, tosin heti törmätään siihen että ulkoinen mikki tms voisi olla poikaa.
--
Puijo
Menisköhän läpi opettajalle jos joku alakoululainen kertoisi huomenna koulussa, että väsyttää kun katsoi öille asti valtuuston kokousta?

Piiraisen uutisvälityskokeilun noteerasi myös Keskisuomalainen: kainalojuttu Tiukka uutiskilpailu ja ylimääräinen varavaltuutettu Uusi Jyväskylä syntyy! - juttukokonaisuudessa.

Lisäys: Erkan mobiilivideotaltiot Radio Keski-Suomen radio- ja TV-haastatteluista tiistaina 19.2.:

YLEn Radiohaastattelussa, osa 1
YLEn Radiohaastattelussa, osa 2
YLEn Radiohaastattelussa, osa 3
YLEn Radiohaastattelussa, osa 4
Valmistautumista TV-haastatteluun
Haastatteluosuus YLEn tv-uutisiin

Radio Keski-Suomi: Erkka Piirainen ja känny on yhden miehen televisioasema

Helsingin yliopisto käynnisti sosiaalisen median ja perinteisen median rajapintaa luotaavan tutkimuksen

Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella on käynnistynyt sosiaaliseen ja perinteiseen mediaan liittyvä tutkimushanke, Sosiaalinen ja perinteinen media verkossa – motiivit ja luottamus. Se pyrkii selvittämään, ilmeneekö sosiaalisessa mediassa (joukko)viestinnän tulevaisuus ja muuttaako tämä yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden uudenlainen liitto pysyvästi median tuotantoprosesseja käyttäjälähtöiseen suuntaan, ja jos muuttaa, niin millä tavalla. Erityisalueena tutkimuksessa on kuvallinen kansalaisjournalismi tai ”kansalaisvalokuva”. Valokuva on tällä hetkellä konkreettisin kansalaisten omaa sisällöntuotantoa ja perinteisen median verkkosisältöjä yhdistävä tekijä, kirjoittaa VTT Janne Matikainen Somelab - blogissa.

Syndicate content