On opettavainen kokemus joutua uutisen keskelle. Miltä tuntuu istua bussissa, jonka ikkunaa kohti TV-kuvaaja sihtailee. Tai kokea huoli ja ahdistus, joka syntyy siitä, kun ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu tai miten pääsee kotiin. Kun uutisen funktio itselle ei olekaan hajamielisesti tsekkailla, mitä maailmalle kuuluu, vaan hankkia tietoja nopean päätöksentekotilanteen tueksi.
Uutisessa on useita eri tasoja: käyttötietoa niille, joita matkasuunnitelmien muuttuminen akuutisti koskettaa (vrt. HS 18.4. Näin pääset lentämättä kotiin tai matkalle (digilehti), tilaisuus jakaa oma kokemuksensa muiden kanssa, puheenaiheita niille, jotka eivät itse ole akuutisti pulassa, sekä tietenkin yleissivistävää tietoa kaikille. Oma vaikutelmani on, että toimitustyön näkökulmasta tapaus on hoidettu varsin rutiinilla.
Sosiaalisen median etuna on antaa ihmisille työkalut auttaa toisiaan ja jakaa kokemuksiaan ilman välikäsiä.
Jos jälkiviisaasti saisit tehtäväksesi kehittää journalistisia innovaatioita tämänkaltaisen uutisen hoitamiseksi, mitä ryhtyisit nyt tekemään?
Olin USA:ssa Broadcast Education Associationin konferenssissa puhumassa YLEn sosiaalisen median koulutusohjelmasta (diat / artikkeli). Uusia innovaatioita journalismissa pitäisi synnyttää, nykytilanne ei voi olla online-journalismin huipentuma. Oma vahva mielipiteeni on, että sosiaalisen median voiman ymmärtäminen ja oma kokeminen tarvitaan uusien journalististen formaattien synnyttämiseksi.
Aiheesta aiemmin ja toisaalla
Onko sinulla kuvia tai videoita?
Kommentteja