Pelit

Raha-automaattiyhdistys uhkaa oikeustoimilla, ellei Applelle koodattua mobiil-jassoa Pajatzoa vedetä pois jakelusta, kertoo Irmeli Pietilä Sun äitis blogissaan.

SÄ kertoo, että Elias Pietilä oli pyrkinyt selvittämään pelin oikeudet etukäteen ja selvittelyjen pohjalta päätellyt, ettei estettä iPhonelle koodattavalle Pajatzolle ole, vaikka Raha-automaattiyhdistyksellä on monopoli rahapeli Pajatsolle. Käsitystä oli vahvistanut se, ettei RAY ollut estänyt 50-pennin pajatson näköiskopiota löytymästä netistä.

"Aivan absurdilta tuntuu, että iso monopolifirma hyökkää 23-vuotiaan opiskelijan kimppuun ensimmäiseksi noin järeällä arsinaalilla asiassa, jonka taloudellinen merkitys on parin tuhannen euron luokkaa", Pietilä kirjoittaa. Pajatzo oli opinnäyte ja johti huomattavasti tuottoisampiin peleihin, Pietilä kertoo. "Ilman starttirahoja ja TEKESin tukia pojan iPhone-peleistä on kertynyt vientituloja niin paljon, että hän maksaa pelkkinä henkilökohtaisina veroina tänä vuonna enemmän kuin minä vuodessa bruttona tienaan ammattikorkeakoulun opettajana!"

Pietilä moittii sitä, että RAY ei ole itse ollut etukenossa innovoimassa eikä edes kiinnostunut ostamaan peliä tekijältä omiin nimiinsä. RAY:n resurssit lienee sidottu nettipelien markkinoille tuomiseen.

Tapaus muistuttaa vuosia kestäneestä Scrabulous/Scrabble -kiistasta, jossa epävirallinen faniversio suositusta sanapelistä Facebookissa on pysynyt lautapelin oikeudet hallitsevan yhtiön myöhemmin julkaisemia peliversioita huomattavasti suositumpana.

Veikkaan, että kuulemme tästä vielä lisää. Toivottavasti Pietilän pojalla pokeri pitää. Ehkäpä peliyhtiön bloggaajat vielä ottavat aiheeseen kantaa?

Kuva: henrikbergius; cc by-sa

Olen järjestämässä YLE Keski-Suomessa torstaina 24.9. pidettävää verkkokeskustelutilaisuutta Internetin tietovirroista - siitä, miten twitterit ja qaikut muuttavat sitä, miten tieto kulkee. Tilaisuudessa puhuu verkkovoiman tutkija Kari A. Hintikka ja yhden miehen lämmittelybändin roolissa paikalla on Erkka Piirainen kertomassa Qik-kokemuksiaan ja näkemyksiään.

Tarkoitus on tietosisällön ohella antaa osallistujille käytännöllistä itse tekemällä syntyvää oppia näistä sosiaalisen median työkaluista. Siksi virittelen keskustelua kahdelle mikroblogialustalle pelin kehyksessä.

Peli on avattu Twitterissä (Repliikki #JYV -joukkueen hyväksi varustetaan siis merkinnöillä #ylety #JYV ja #Helsinki - joukkueelle #ylety #Helsinki) ja Qaikussa (#Helsinki) (#JYV) ja kuvio on selitetty työblogissa.

Pelisuunnittelusta ei ehkä täysiä tyylipisteitä tällä suorituksella saa, mutta onpahan vaihtelua tavallisiin vaniljanmakuisiin keskustelunavauksiin. Vai mitä olet mieltä? Kumman sinä haluat voittavan, Jyväskylän vai Helsingin joukkueen?

Päivitys 16.9. klo 23.00: Pelin seurantaa Aalto -blogissa: Paikkatietojen käyttö - konseptointia ja ideointia

tv

Originally uploaded by pattista

Lapsiperheiden vanhemmat käyttävät enemmän perinteistä mediaa kuin lapsettomat pariskunnat, kertoo OMD-ketjun ja AOL:n tekemä tutkimus Living La Vida Rapida: Today’s Parents Living a Double Life at Double Time Markkinointi&Mainonta -lehden mukaan (M&M: Supervanhemman vuorokausi on 27 tunti). Perheelliset käyttävät enemmän televisiota ja vähemmän nettiä.

Kuulostaa järkeenkäyvältä: arkikokemus selittää asiaa myös sillä, että tv:n katselutilassa vanhemman läheisyyteen mahtuu omiaan touhuava taapero ja huomionsa voi siirtää katsoen sivusilmällä milloin lasta, milloin oivaa tohtori Housea.

Tietokoneella tehdään yhä useammin iltaisin kotona töitä, jotka vaativat keskittymistä ja aiheuttavat stressiä ja kireyttä - lapselle ei liikene huomiota edes sivusilmällä.

Seuraavassa spekuloin - jos asiasta on julkaistu tutkimustietoa, lukisin mielelläni.

Viime aikoina on uutisissa ollut paljon siitä, kuinka vanhemmat tosiaan tekevät liikaa töitä ja jättävät lapset liian vähälle huomiolle. Lasten kanssa ei touhuta ja puuhata kotiaskareissa tai muuten vaan löhöillen, vaikka se olisi lasten kehitykselle hyväksi. Rivien välistä kuultaa ajatus, että vanhoina hyvinä aikoina oli toisin, mutta mahtoiko olla sittenkään? Ehkä joissain tapauksissa onnelliset perheet yhdessä askaroivat pellolla, marjassa, metsällä ja kalassa, veistelivät katajaisia voiveitsiä ja taivuttelivat porukalla pärekoreja. Useimmin kai eivät.

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore sanoo lokakuun Sarassa suomalaisen lastenkasvatuksen historiasta, että "ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin ja lapset kasvoivat käytännöllisissä, tunneilmaisultaan mykissä kodeissa, joissa laitettiin avaimet kaulaan ja lasten reipasta itsenäisyyttä kehuttiin (selän takana). Varhaisesta vuorovaikutuksesta, kasvokkain kohtaamisesta ja aidosta läsnäolosta on puhuttu sukupolvien ajassa mitattuna noin puoli sekuntia".

Jos lapsilta kysytään, kenen kanssa he haluaisivat mieluiten pelata tietokonepelejä, he vastaavat, että vanhempiensa.

Laite, tietokone tai televisio, sinänsä ei ole hyvä tai paha vaan tuloksen määrää sen käyttötapa. Vanhempien pitäisi opetella ottamaan lapset mukaan puuhastelemaan koneella netissä.

Millaisia kokemuksia tämän blogin lukijoilla on: millainen mediakäyttö sulkee lapset pois, entä mitä tietokoneella voi tehdä yhdessä lasten kanssa?