Podcasting

Multimediatuotanto vaatii työvoimaa. New York Timesille podcast-julkaisemisen panos-hyöty-suhde on osoittautunut ilmeisesti huonoksi, koska se on ryhtynyt karsimaan nimikkeitä.

Caucus-blogin yhteydessä julkaistu saman niminen podcast, viikoittainen poliittinen keskusteluohjelma, kertoi lopettamisesta viimeisen jaksonsa aluksi. Asiasta kertoi ensimmäisenä Jim Romenesko, jota lainaa myös Atlantic Wire (The New York Times is Cancelling Most Podcasts).

Esimerkkejä podcasteista osana verkkolehden multimediastrategiaa

Audiota - tekijöiden keskusteluja tai lehden juttujen luettuja versioita - julkaisevat edelleen mm. Businessweek, Economist ja Wired. Brittiläisen sisarlehden Wired UK:n podcast täytti marraskuussa vuoden.

Lehtibrändeillä on tyypillisesti useita podcast-nimikkeitä. Businessweek on julkaissut jo 300 episodia On The Record -podcastia huhtikuusta 2005 ja Behind This Week's Cover Story -podcastia marraskuusta 2005 alkaen. Wiredilla on valikoimassaan tusina podcast-nimekettä eri aiheille peliohjelmista kuluttajaelektroniikkaan.

Lähteiden mukaan New York Timesin podcast-nimekkeistä jatkaa saavat ainakin päivittäinen etusivureferaatti the Front Page, tiedeosio Science Times sekä kirjaohjelma the Book Review.

BBC: Podcasting yhä suositumpaa kuin Twitter

Jottei podcast-julkaisemisen merkitys vallan pääsisi unohtumaan, BBC:n Click-ohjelma huomautti vastikään, että podcasting on mediakäyttömuotona yhä yleismpää kuin Twitterin käyttö.

Silloin kun audion tuotanto- ja nettijulkaisun prosessi on jo valmiina, podcastingissa on hyvinkin järkeä. BBC juhlisti aikaisemmin tässä kuussa miljardia podcast-latausta.

Ks. myös aiemmin tänä vuonna Tuhat sanaa-blogissa

• iPadlehti, median lemmikki, ei kelpaa kuluttajalle

Netin vihakirjoittelua pitäisi suitsia, näkee moni. Aiheesta juteltiin tänään Tuhat sanaa -blogin lukijoiden kesken. Googlen Hangoutin puolelta piipahdimme Cristina Anderssonin kanssa Skypeen tallentamaan muutaman sanan.

Lataa MP3

Terveisiä myös Janne Granstömille ja Jarmo Lahdelle ja kiitos hyvästä keskustelusta.

Pidetäänkö ensi kerralla hangoutparty, vai mitä haluaisitte kokeilla tämän reaaliaikaisen monenkeskeisen videojuttelun tiimoilta?

Kuuntele myös Ylen Ajantasan juttu "netin pimeästä puolesta". Keskustelu alkaa ajassa 13:19".

Otavamedian teettämän tutkimuksen mukaan sähköisen lukulaitteen, kuten iPadin, ensimmäiset käyttäjät ovat noin 35-vuotiaita, koulutettuja ja asuvat pääkaupunkiseudulla.

Mitä he haluavat lehdiltä uudella alustalla? Yhden valitun kokonaisuuden, jonka nautittuaan hän on elämystä rikkaampi, vai palvelun, joka päivittyy jatkuvasti? Miten tärkeä on näyttävyys, lehden taitto? Sovellus vai verkkosivu? Mistä kuluttaja saadaan maksamaan?

Kustantajat panostavat iPad-sovelluksiin saadakseen niistä rahaa, jota verkosta ei ole saatu.

Otavamedia avasi IPad-lehti-tarjontansa ensimmäisenä, jo ennen kuin laitetta sai Suomesta. Suosikki ilmestyi ensin syyskuussa ilmaisena näytenumerona ja maksullisena lokakuussa, kuten Suomen Kuvalehtikin.

Tekniikan maailman edelle kiilasi yllättäen aikakauslehden vakiintunutta lempinimeä käyttävä ilmainen verkkomedia Teknari (Buzzikuski noteerasi syyskuussa tulokkaan kiinnostavana IPR-tapauksena ja autotoimittaja Pertti Rönkkö vertaili lokakuussa "oikeaa" ja "röyhkeää" teknaria). Kosketusnäytöille optimoitu mediapaketti laajenee pian televisioon MTV3:n Max-kanavalle.

Sanoma News esitteli HS:n iPad-demoa Expert-messuilla syyskuussa ja julkaisi kaupallisen sovelluksensa joulukuun alussa. Hesarin iPad-versio on digilehden tilaajille ilmainen.

Sanoma Magazines toi ensin iPadille Gloria-lehden. "Digilehdistä on tulossa iPadin tappajasovellus", arvioi kustantajan Tietokone-lehti oman iPad-versionsa julkistusjutussa pari viikkoa sitten.

Bonnier lähti iPadiin Olivia Shoppaa -sovelluksella.

iPad tuli myyntiin Suomessa 30.11. Helsingin sanomissa uutuus oli esillä kolmessa kokosivun mainoksessa (Expert, Gigantti ja Stockmann) sekä lehden Talous-sivulla. Ylen uutisessa ("Tietotekniikka uudistuu kovaa vauhtia) korostettiin laitteen uutuudenviehätystä ja korkeaa hintaa.

Ipadlehtien myynti on alkanut vaisusti: Isokankaan kuuleman mukaan suomalaisten ipad-lehtien numeroiden myynti lasketaan kymmenissä. Jääskeläinen oli seminaarissa kuullut Otavamedian edustajalta ennätyksen olleen 200 myytyä numeroa. Kansainvälisten tietojen mukaan esimerkiksi teknolehti Wiredin irtonumeroiden myynti olisi asettunut 20 000 - 30 000 myytyyn kappaleeseen.

Apple Storen ilmaisten (iPhone) uutissovellusten suosituimmuuslistaus kattaa 200 nimekettä. Tätä kirjoittaessa kärkeä pitävät iltapäivälehdet ja Hesari. (Joulun alla julkaistu Yle Areena on ykkösenä (iPhone) viihdesovelluksissa). Jos Applella on pelkkien iPad-sovellusten rankinglistat, linkkiä saa laittaa kommentiksi, itse en löytänyt.

Ilmainen Teknari ei näiltä iPhonesovellusten kansoittamilta listoilta löydy. Haastaja kärsii varmasti vielä tunnettuuden puutteesta, mutta ellei se nouse sieltä TV-ohjelman käynnistyessä kuun lopussa, on tehtävä johtopäätös, että kaikki iPadlehdet eivät kelpaa kuluttajalle ilmaiseksikaan.

(edit: muokattu loppua selkeämmäksi App Storen listojen osalta - IPhonesovellukset dominoivat)

Bonnierin AD Tuomas Jääskeläinen ja toimittaja Antti Isokangas pohtivat printtimedian tulevaisuuden lupausta Mediaattori-podcastin jaksossa #13. Sivuamme samoja teemoja itsekin Yoen kanssa vuoden päätteeksi nauhoitetussa Sula Pinta -podcastin jaksossa #51.