Tuhat sanaa

Työurani hienoin projekti tähän asti on ilman muuta ollut digiradiokanava Radio Ainon käynnistäminen. Radio Aino aloitti lähetyksensä nettiradiona ja DABissa 22.11.1999 ja ULAlla pääkaupunkiseudulla siitä viikkoa myöhemmin. Kirjoitin kanavan vaiheista lyhyesti YLEn Aikaleima-blogiin.

Kymmenessä vuodessa ehtii maailma muuttua. 1999 netin käyttö oli vielä edelläkävijöiden touhua. Nettiradiolähetykset olivat extraa, verkosta ei suuria yleisöjä odotettu.

Radio Ainon aloittaessa tuskailimme, miten vaikeaa oli ylittää uutiskynnys mediassa niin, että kohdeyleisö olisi saanut kuulla meistä. YLEn omilla muilla kanavilla toki kerrottiin ja ristiinmarkkinoitiin, mutta yleisöksi tavoiteltiin niitä, jotka olivat 90-luvulla lähteneet kuuntelemaan kaupallisia kanavia. Tänä päivänä tieto leviää sosiaalisen median kanavia pitkin. En silti väitä, että radiokanavan perustaminen ja sille suurten yleisöjen löytäminen olisi sen helpompaa. Meillä on isot pääkanavat, ja perässä liuta pienempiä eri lähtökohdista toimivia erikoiskanavia - ja globaali kilpailu netissä.

Iso oman elämän digitaalista dokumentointia liippaava muutos liittyy valokuviin. Niitä ei ole. Olen viimeisten viiden vuoden aikana dokumentoinut työelämääni kattavasti ja julkaissut paljon myös netissä.

Radio Ainon aikana kuvaamiseni oli vielä analogista. Ensimmäisen digikamerani ostin 2003. Sitä aikaisemmat otokset työuran varrelta ovat joko photo-CD:ltä tai peräti paperikuvista skannattuja.

Tänä päivänä arjen dokumentointi ja vähintään ystäväpiirille jakaminen on useimmille rutiinia - meille edelläkävijöille jopa vähän liiankin kanssa, todistaa tarina taskulivelähetyksestä Aikaleima-blogissa.

Tiesitkö, että työnantajasi saa selvittää, kenelle lähetät ja keneltä saat sähköpostia, jos se on ilmoittanut asiasta etukäteen? Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos toi työnantajalle uusia mahdollisuuksia teletunnistetietojen tarkkailuun. Tai että työnantaja ei saa lain mukaan googlata sinua ilman lupaasi. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa niin työelämässä kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessakin. Hyvä verkkomaine on valttia. Omaa persoonaa tyylikkäällä tavalla ilmentävä verkkoprofiili kertoo sopivuudestasi nykyaikaisia viestintätaitoja edellyttäviin tehtäviin.

Näin kirjoitamme Marylka Yoe Uusisaaren kanssa Nettielämää - sosiaalisen median maailmat -kirjassa. Teos keskittyy ihmissuhteiden hoitamiseen mediavälitteisesti ja näkökulma on yksityishenkilön ja vapaa-ajan; mutta eipähän työelämää ja elämä-elämää enää niin vain eroteta toisistaan.

Kokosin kirjan työpaikan netin käyttöön liittyviä ohjeita tänne: Netissä työajalla - selviytymisopas työn ja netin yhteensovittamiseen.

Mitä kysymyksiä olet itse pohtinnut netin sosiaalisen puolen ja työelämän yhteen liittämisessä? Keskustelu jatkuu Nettielämää -kirjan Facebook-ryhmässä.

Sula Pinta - nettiradio-ohjelman tuorein jakso jatkaa keskustelua työelämän viestinnästä. Oheinen videopätkä tarjoaa kolmen minuutin intron ohjelman tekijöiden kesäkuulumisiin.

Ohjelman oma sivu: Sulapinta.fi

Sosiaalisen median käyttö vaatii asennetta. Omanarvontuntoa, kunnioitusta muita kohtaan, nöyryyttä sen edessä, että ei tiedä kaikkea, ja kykyä vastavuoroiseen yhteistyöhön. Tämä pätee toimittaessa niin julkisessa internetissä kuin työpaikkojen omissa intraneteissä.

78% suomalaisista on netin aktiivikäyttäjiä eli käyttää tietoverkkoa viikottain. Alle 40-vuotiaista internetiä käyttävät melkein kaikki. 38% lukee blogeja, 35% käyttää pikaviestejä ja 30% kirjoittaa keskustelupalstoille tai uutisryhmiin (Tilastokesksen tietoja tämän vuoden keväältä). 88% internetin käyttäjistä etsii tavaroista tai palveluita koskevaa tietoa.

Yritykset näkyvät verkossa entistä useammasta näkökulmasta. Niillä on omat kotisivunsa ja markkinointikampanjansa, minkä lisäksi yritysten työntekijät toimivat verkossa yksityishenkilöinä, erityisesti salaamatta, missä ovat töissä. Asiakkaat, kuluttajat, kirjoittavat tuotteista ja palveluista, suosittelevat ja varoittavat käyttämästä.

Sosiaalinen media on tietoverkossa yhteisöllisesti tuotettua tai jaettua mediasisältöä. Se syntyy yleensä vapaasti hyödynnettävillä alustoilla, joiden ylläpitäjät eivät ohjaa julkaisutoimintaa. Sosiaalisen median määritelmästä voi käydä pitkänkin akateemisen keskustelun, mutta tähän yhteyteen kelpaa hyvin tuo Wikipedian lyhyt määritelmä.

Sosiaalisen median areenoja ovat mm. virtuaalimaailmat, verkostoitumispalvelut, sisällönjulkaisupalvelut ja blogit ja podcastit.

Virtuaalimaailmoissa liikutaan erilaisissa ympäristöissä avatar-hahmossa. Avataria voi muokata, samoin usein myös ympäristöä. Tehdyt muutokset näkyvät kaikille muille hahmoille, viestintä on reaaliaikaista, joko kaikille samassa tilassa oleville hahmoille näkyvää tekstichattia tai yksityisviestejä. Joissain virtuaalimaailmoissa voi käyttää myös ääntä.

Monille on pääasiana viihtyminen, pelailu ja ihmisten tapaaminen. Hahmojen tuunaus ilmaisin tai ostettavin hyödykkein on joidenkin mielestä hauskaa. Suomessa tehdään kansainvälisesti tunnistettua virtuaalikuluttamisen tutkimusta. Shoppailun lisäksi virtuaalimaailmoissa, esimerkiksi Second Lifessa, järjestetään tiede-, kulttuuritilaisuuksia. Tiedeyhteisöt ja oppilaitokset järjestävät seminaareja, luentoja ja keskusteluja. NPR:n Science Friday - ohjelma ottaa vastaan kysymyksiä ja kommentteja radio-ohjelmaan myös avatareilta.

Sisältöjen jakopalveluissa kuka vain voi julkaista mediaa - valokuvia, videoita tai äänitiedostoja. Sosiaalinen toiminta pyörii näiden kohteiden ympärillä. Videoportaali YouTube lienee näistä tunnetuin; kuvagalleriat Flickr, Photobucket ja Picasa myös suosittuja.

Demos UK tutki YouTuben videoita ja jakoi ne neljään luokkaan sen perusteella, oliko sisältö alkuperäistä vai kierrätettyä ja leikattua vai muokkaamatonta. Leikkaamatonta alkuperäistäaineistoa ovat vaikkapa sellaisenaan julkaistu kansalaismedia, ns. "pikkuveli valvoo" - sisällöt kuten Kontulan vartijoiden pamputus tai vaikkapa webbikameran edesä puhutut videoblogit. Leikattua alkuperäisaineistoa edustavat esimerkiksi amatöörielokuvat. Leikattua kierrätettyä aineistoa ovat mashupit - videot, joissa alkuperäistä kuvamateriaalia on höystetty lisämateriaalilla kuteen still-kuvilla ja uudella ääniraidalla. Editoimatonta kierrätettyä aineistoa edustavat TV-kanavilta napsitut ohjelmavälähdykset.

Verkostoitumispalveluissa vuorovaikutus perustuu ihmisten välisiin kontakteihin. Ihmiset voivat helposti muodostaa erilaisia ryhmiä ja julkaista ryhmän jäsenille mediaa ja linkkejä ja ilmoituksia.

Blogit ja podcastit ovat yhteisöllistä julkaisutoimintaa.

Podcasteja on karkeasti ottaen kahden tyyppisiä. Radiokanavat julkaisevat suuren osan puhesisällöistään omalle koneelle ladattavina tiedostoina. Sosiaalisen median näkökulmasta kiinnostavampia ovat yleisöjensä kanssa valtavirtamediaa tiiviimpään vuorovaikutukseen pyrkivät ohjelmat. Itsenäisten julkaisijoiden podcasteja on maailmanlaajuisesti jo valtava valikoima erilaisissa hakemistopalveluissa - yhtenä esimerkkinä Applen iTunesin podcast-valikoima. Kotimaista indie-tarjontaa esittelee podcasthakemisto.net.

Blogeista on muutamassa vuodessa tullut Suomessakin kenen tahansa mahdollisuus julkaista ajatuksiaan. Blogi on erinomainen verkkoidentiteetin perusta asiantuntijalle, joka haluaa puhutella omasta alastaan kiinnostuneita ihmisiä. Blogin perustaminen on kuitenkin vasta pieni vaiva verrattuna siihen työhön, joka on sen tunnetuksi tekemisessä. Blogin kirjoittajan on luettava ja kommentoitava muita blogeja, jotta blogosfäärissä noteerataan sen olemassaolo. Blogilistalle ilmoittaminen on yksi keino tulla näkyväksi. Mikrobloggaaminen ja Facebook -näkyvyys auttavat nekin - niiden avulla voi tiedottaa kaveripiirilleen uusista päivityksistä.

Tietotyöläisen arkea on tiedon keruu, järjestäminen ja omaksuminen. Näissä kaikissa sosiaalisen median työkalut voivat olla avuksi. Delicious on palvelu linkkien asiasanoittamiseen. Mikä tahansa toisiaan arvostavien yksilöiden ryhmä sopii tiedon analysointiin. Itse olen viimeisen vuoden ajan pitänyt Jaikuun muodostunutta asiantuntijaparvea hyvänä paikkana ajatusten testaamiseen ja ideoiden keräämiseen.

Esimerkiksi tänään aamupäivällä kuuntelin Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan järjestämän tietoyhteiskuntaseminaarin esityksiä suorana lähetyksenä videostreamin kautta. Kun sain kädet vapaaksi kotiaskareista, kävin vielä vilkaisemassa jaikuyhteisön tekemät muistiinpanot (esim. tässä ja tässä).

Verkostoituminen on yhä tärkeämpää monessa työssä.

Työtuttavuuksien kuulumisien seuraaminen tapaamisten välillä on näppärää netissä. LinkedIn on asiallinen ammatillisten kontaktien ylläpitopaikka. Jos työsähköposti on ollut ainut yhteys, se katkeaa helposti jomman kumman vaihtaessa työpaikkaa. Verkossa yhteys pysyy, vaikka yhteystiedot vaihtuisivat.

Puhuin aiheesta tänään Tekesin tilaisuudessa. Kalvosetti Slidesharessa.

Aika on niukkuusresurssi. Silti työpaikoilla hukataan omaa ja toisten aikaa käyttämällä sähköpostia väärin. Alkavan viikon kunniaksi seuravassa 12 tapaa suistaa työkaveri hermoromahduksen partaalle käyttämällä sähköpostia.

Ärsytyksen aiheet on kerätty Jaikussa parinkymmenen hengen voimin loka-marraskuussa 2008. Lista on käytettävissä Creative Commons – Attribution -lisenssillä. Listasta on myös diaesitysversio Slidesharessa.

• Ei-toivottu sisältö sähköpostiin
• Laajeneva tiedoksi –jakelu; CC-sodat
• Wanhat uutiset linkkeinä
• Hupimeilit ja ketjukirjeet

• Huolittelemattomuus
• Otsikottomuus tai triviaalit otsikot (HEI!)
• Yhteystietojen puuttuminen allekirjoituksesta
• Tyylitön kirjoitustyyli
• Välimerkkiähky ... !!!!
• HUUTAMINEN
• Sähköpostissa omien repliikkien "erottaminen" "punaisella" ja kappalejaon puuttuminen
• Sähköpostin liiteähky
• Sähköpostiviestit Word-dokumenttina
• Varoittamatta iso liitetiedosto
• Vastaanottajalle aukeamattomassa formaatissa lähetetty tiedosto
• Kalenterikapina
• Sähköisen kalenterin käyttämättä jättäminen, jonka sijasta
  tapaamisaikojen sovittelu sähköpostilla
• Kiitokset: Jaikuajat jsaarikko, touqo, thin, teroheiskanen, nieminensundell, Qtea, Suviko, tts, johannap, mandrl, rambo, eholmila, porni, erkka, Tiina, haloefekti, Semilia, Armi, spongefile, annerongas, eskolius, saukkis, pe3, terolehtt, skrubu, Seitsara, shuopio, hponka