Tuhat sanaa

Verkkoviestinnän konsultti ja kouluttaja, tietokirjailija Anja Alasilta on päättänyt tehdä kaikkensa, jotta kansalaisten ja viranomaisten välille syntyisi keskustelua kehitysvammaisten hoitamisesta.

Hän aloitti heinäkuussa blogin Sydän paikaltaan kertoakseen, miten tyytymätön oli kehitysvammaisen sisarensa saamaan kohteluun.

Yli 50 blogikirjoitusta myöhemmin hän on saanut todeta, että viranomaiset eivät kerta kaikkiaan suostu kommentoimaan blogissa ja sen kommenteissa esiin tulleita kysymyksiä.

"Taas viime viikolla pyysin sähköpostitse useidenkin tahojen tietoja tai kannanottoja blogin keskusteluissa esille nousseisiin asioihin. Useimpiin pyyntöihin ei - taaskaan - vastattu mitään. Parista organisaatiosta sain kuitenkin ystävälliset pahoittelut, ettei mukaan voida lähteä. Viesteissä puhuttiin sitä, ettei blogin tai laajemmin sosiaalisen median kommentointia voi hallita. Se on täysin totta," Alasilta kirjoittaa. Niinpä blogiin on nyt perustettu kommenteilta rauhoitettu erillinen "Kannanottoja" -sivu. Hän lupaa huolehtia siitäkin, että ko. sivulla julkaistut tekstit jätetään rauhaan myös varsinaisen blogin kommenteissa. Kannanotot hän ottaa vastaan sähköpostitse.

Alasilta suuntaa sivun järjestöjen, julkishallinnon, poliittisten päättäjien ja kehitysvamma-alan asiantuntijoiden kirjoituksille, jotka liittyvät kehitysvammaisten tai heidän omaistensa asemaan ja oikeuksiin ja ne julkaistaan vain henkilön tai organisaation nimellä, ei nimettöminä tai nimimerkillä. Myös aiemmin muualla julkaistuihin teksteihin johdattavat linkit tulevat kysymykseen. "Vielä alkukesästä en olisi voinut kuvitella, että suostuisin tarjoamaan jossakin omassa blogissani suurille organisaatioille tai arvovaltaisille vaikuttajille erityistä suojelua tavallisia, enimmäkseen asiallisia nettikirjoittajia vastaan," hän äimistelee.

Tällaista pontevuutta ei voi kuin ihailla. Toivotaan, että vapaaseen keskusteluun heittäytymistä epäilevistä viranomaisista löytyisi muutama, joka näkisi tässä mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Sitä Oikeusministeriössä työn allaolevaa kansalaisen osallistumisympäristöä odotellessa, tässä olisi nyt hyvä tilaisuus näyttää, että hallinnossakin on ihmisiä töissä asioita hoitamassa.

Työn alla on myös kirja aiheesta.

Fast Company-lehti tutkii, miten suosittelu leviää verkossa. Vaikuttavuusprojekti on jatkoa toukokuussa lehdessä ilmestyneelle jutulle viraalimarkkinoinnin voimasta. Mekanism-toimisto erikoistuu viraalimarkkinointiin. Mark Borden kirjoittaa vaikuttavuusprojektin blogissa pyytäneensä firmaa tekemään viraalimarkkinointikampanjan lehdelleen sen väitteen todistamiseksi, että yhtiö pystyy tekemään viraalikampanjan "mistä vaan". Yhtiölle ei kuulemma makseta. "They were not paid for this, but did it because it sounded like fun. In return, I would document the process and see if they could deliver."

Ollaan huomiotalouden ytimessä.

Vaikuttavuuden mittaaminen on kilpailuhenkisiin verkkoviestijöihin taatusti vetoava teema. Jokainen, joka etsii keinoja tehostaa markkinointiviestinnällisiä toimiaan, havahtuu, kun luvataan näkyvyyttä vaikutusvaltaisessa aikakautisessa julkaisussa.

Rekisteröidyin mukaan Tim Gorreen lähettämän linkin kautta. Olisin voinut joko valita, levitänkö Timin linkkiä, vain teenkö oman. Tein tietenkin oman, koska vaikka kuinka ironisesti suhtautuisi egonpönkityskilvoitteluun, omaan nettinäkyvyyteen liittyvä data kiinnostaa. Ilmeisesti se, joka rekisteröityy minun saamani uniikin linkin kautta, saa taas vastaavan valinnan eteensä.

Toivottavasti lehdellä on resursseja soveltaa kunnon verkostoanalyysimetodeja ja työkaluja syntyvään aineistoon, ja malttia kehittää hyviä tutkimuskysymyksiä.

Pohdin kesällä, millaisin mittarein voisi todentaa henkilöbrändin nettinäkyvyyttä (ks. Qaiku.ketju) ja esimerkkihenkilöiden aineistotaulukko.

Vaikuttavuutta sivuavat myös professorit Alf Rehn ja Leif Åberg Jonna Tolosen haastattelussa sosiaalisesta mediasta. Tolonen toteaa, että huolimatta sellaisista kauniista käsitteistä kuin vertaiskommunikaatio (Alf Rehnin ehdotus väsyneen sosiaalinen media -termin tilalle) ihmiset ja heidän ajatuksensa sosiaalisessa mediassa eivät ole tasa-arvoisia, vaan sieltäkin on löydettävissä selkeitä valta-asetelmia, jotka perustuvat mm. seuraajien, fanittajien tai retwiittien määrään.

Fast Company lupaa kertoa mainoskampanjansa eli tutkimusprojektinsa tuloksista marraskuun numerossaan.