Valokuva

Pinterest on tämän hetken mehukkain sosiaalisen median puheenaihe. Sitä käyttävät jo organisaatiotkin Unicefista Yhdysvaltain armeijaan.

Pinterest on kokoelma ilmoitustauluja, joille voi liittää netistä helposti kuvia. Kuvista tulee kauniita kollaaseja. Korvaa kuulemma naistenlehdet. Ansaintamalli - kuten usein - puuttuu vielä (WSJ: Pinterest's Rite of Web Passage—Huge Traffic, No Revenue).

Sattumako Pinterestin kasvua siivittää?

Pinterest kasvaa nyt muita linkittämispalveluita nopeammin. Miksi? Onko Pinterestin nousukiito pelkkää sattumaa, oikeaa ajoitusta vai liittyykö siihen suunnitteluvalintoja, pohtii Ylen Vesa Metsätähti. Ainakin hänen mielestään Pinterestin käyttöliittymä on parempi kuin monella kilpailijallaan.

Sisustus, hääsuunnittelu, lahjaideat - Pinterest on oiva alusta asiakkaiden yhdistelemille tuotekuville ja ohjaa asiakkaita nettikauppoihin.

Pinterest taipuu haaveiluun, suunnitteluun, ideoitten levittämiseen ja opiskeluun. Aikaa se ahmaisee - mutta mistä?

Oletko jo aloittanut pinnaamisen? Jos, niin onko palvelu ensisijaisesti viihtymisen ja ajankulun paikka vai työkalu jollekin hyödylliselle?

Verkossa kiersi hiljattain yhdeksän vuotta vanha linkki Expressenin juttuun, jossa sopimattomaan T-paitaan koulukuvaa varten pukeutunut nuorimies sai jälkikäsittelyssä ylleen Nalle Puh -kuosin (Skolfotografen "bytte" motiv på Billies T-shirt).

Koulukuvan muokkaaminen soveliaammaksi kuvafirman toimesta lupaa kysymättä oli noloa koululle, mutta osataan sitä muuallakin. SVT:n vuoden klikatuimpien juttujen listalla on tarina kanadalaisesta kansanedustajasta, jonka virallisen esittelysivun potretin dekollteeta oli siistitty roimasti (Borttrollad klyfta förbryllar). Olisi varmaan kannattanut otattaa kansanedustajalla vain uusi kuva.

Tutkimus: Luottamus kuviin on hiljaista luottamusta

Katsomme kuvia useimmin hiljaisen luottamuksen varassa, olettaen, että ne pitävät paikkansa, ilmeni VTT Liina Puustisen ja professori Janne Seppäsen Luottamuksen kuva -tutkimuksessa (PDF).

Muita kuvan katsomisen kehyksiä ovat tutkimuksen mukaan arvioiva luottamus (katsoja ottaa jossain määrin riskin siitä, että uutiskuva ei vastaa todellisuutta, mutta päättää kuitenkin luottaa siihen. Kontekstualisoiva luottamus (vertaillaan eri kuvia, konteksteja tai lajityyppejä; ympärillä oleva mediaympäristö vaikuttaa katsojan käsitykseen kuvan luotettavuudesta) sekä epäilys, jolloin luottamus kuvaan alkaa jo rapautua.

Uutiskuvia väärennetään monista syistä

Media jää kiinni väärennettyjen uutiskuvien julkaisemisesta aika ajoin. Lööpeissä riepotellut Ruotsin kuninkaan väitetyt seksikuvatkin on jo tehtailluiksi todettu (Video todistaa – kuninkaan seksikuva väärennös?).

Egyptin valtion ylläpitämä sanomalehti Al-Ahram jäi kiinni uutiskuvan manipuloinnista: se nosti Hosni Mubarakin kävelemään Barack Obaman edellä kuvassa lähi-idän rauhanneuvotteluista (Sanomalehti narahti Obama-kuvan käsittelystä Egyptissä).

Uutiskuvien suoranaisella vääristelyllä on pitkä historia, osoittaa Time-lehden parin vuoden takainen kuvagalleria: Top 10 Doctored Photos.

Nopeimmat saavat klikkaukset - tarkistaa ehtii myöhemminkin?

Digitaalisen ja verkottuneen viestintäympäristön nopeus houkuttelee verkkojulkaisijoita toimimaan kuvienkin kanssa "julkaistaan ensin, selvitellään sitten" -periaatteella. Tämähän sopii erityisesti sellaisille välineille, joille kiinnostavuus on luotettavuutta kovempaa valuuttaa.

• TNS: Suomen web-sivustojen viikkoluvut
• Oindex-listaus
• Alexa, Suomi

Lontoon mellakoiden riehujat halutaan kiinni. Metropolitan police on julkaissut valvontakameroiden otoksia Flickrissä. Kuva-albumin osoitetta mainostetaan ulkomainoksin - esimerkiksi Croydonissa (kuva) - ja pyydetään soittamaan rikosvinkkinumeroon pidätysten ja syytteiden määrän kasvattamiseksi.

Viranomaisia varmasti houkuttaisi painostaa Facebookia ja muita yhteisöpalveluita yhteistyöhön yliajamaan käyttäjien mahdolliset yksityisyysasetukset ja louhimaan oikeat kasvot nimineen esiin miljoonien joukosta. Hyödyt hallinnolle olisivat ilmeisiä ainakin kunhan tunnistusalogoritmi vielä nykyisestä kehittyy ja yhä useammat kansalaiset tulevat sosiaalisissa verkostopalveluissa kavereidensa merkitsemiksi.

Yhteisöpalvelujen kuvahenkilötietojen datalouhinnan ollessa vielä lain kouran ulottumattomissa - tai niin on toistaiseksi voitava olettaa - on poliisin siis tyytyminen kansalaisten aktiivisuuteen.