You are here

Videobloggaus

Tulevaisuuden kamerat näkevät ja muistavat enemmän

Kuvaa nyt, tarkenna myöhemmin. Lytro-kameralla on tarttuva motto. Lytro tallentaa "eläviä kuvia" - rikkaamman datasetin kuin tavalliset kamerat.

Lytro-otoksista voi "latistaa" myöhemmin tavallisia kuvia. Kuvan ottaja voi omassa tiedostomuodossaan tallennettua kuvaa tutkimalla päättää, minkälaisen kuvan vie siitä tavalliseksi digikuvatiedostoksi. Kuuntele toimitusjohtajan haastattelu Buzz out Loud-ohjelmassa tai vilkaise aihetta käsittelevä Stanfordiin vuonna 2006 tehty väitöskirja (pdf).

Ahkera mobiilistreamaaja puolestaan arvostanee kädet vapauttavaa Looxcieta.

Looxcie on korvan taakse puettava kamera, joka tallentaa koko ajan viimeiset viisi tuntia näkemääsi elävää elämää - ja antaa tilaisuuden tallentaa ohi vilahtaneen kiinnostavan tilanteen jälkikäteen.

Looxcie löytyy Suomessa verkkokaupan hyllystä.

Työelämän dokumentointi muuttunut huimasti 10 vuodessa


Työurani hienoin projekti tähän asti on ilman muuta ollut digiradiokanava Radio Ainon käynnistäminen. Radio Aino aloitti lähetyksensä nettiradiona ja DABissa 22.11.1999 ja ULAlla pääkaupunkiseudulla siitä viikkoa myöhemmin. Kirjoitin kanavan vaiheista lyhyesti YLEn Aikaleima-blogiin.

Kymmenessä vuodessa ehtii maailma muuttua. 1999 netin käyttö oli vielä edelläkävijöiden touhua. Nettiradiolähetykset olivat extraa, verkosta ei suuria yleisöjä odotettu.

Radio Ainon aloittaessa tuskailimme, miten vaikeaa oli ylittää uutiskynnys mediassa niin, että kohdeyleisö olisi saanut kuulla meistä. YLEn omilla muilla kanavilla toki kerrottiin ja ristiinmarkkinoitiin, mutta yleisöksi tavoiteltiin niitä, jotka olivat 90-luvulla lähteneet kuuntelemaan kaupallisia kanavia. Tänä päivänä tieto leviää sosiaalisen median kanavia pitkin. En silti väitä, että radiokanavan perustaminen ja sille suurten yleisöjen löytäminen olisi sen helpompaa. Meillä on isot pääkanavat, ja perässä liuta pienempiä eri lähtökohdista toimivia erikoiskanavia - ja globaali kilpailu netissä.

Iso oman elämän digitaalista dokumentointia liippaava muutos liittyy valokuviin. Niitä ei ole. Olen viimeisten viiden vuoden aikana dokumentoinut työelämääni kattavasti ja julkaissut paljon myös netissä.

Radio Ainon aikana kuvaamiseni oli vielä analogista. Ensimmäisen digikamerani ostin 2003. Sitä aikaisemmat otokset työuran varrelta ovat joko photo-CD:ltä tai peräti paperikuvista skannattuja.

Tänä päivänä arjen dokumentointi ja vähintään ystäväpiirille jakaminen on useimmille rutiinia - meille edelläkävijöille jopa vähän liiankin kanssa, todistaa tarina taskulivelähetyksestä Aikaleima-blogissa.

Webinaareja ja podcasteja digimediasta ja journalismista


Päättyvällä viikolla olen ahkeroinut erinäisissä ääni- ja kuvaohjelmissa, joista linkit talteen myös tänne.

YLE Areenassa on katsottavissa tällä viikolla vetämäni suora keskusteluohjelma sosiaalisen median strategioista. (Samasta sarjasta muista myös aiemmin syksyllä lähetetty internetin tietovirrat-webinaari).

Areenan webinaarit-sarjasta kannattaa noteerata myös RTTL:n viime kuussa järjestämän Kuka pelastaisi journalismin -seminaari (kolmessa osassa) ja erityisesti sen Charlie "Supermedia" Beckettin osuus, osa 2/3.

Viime aikoina olen testaillut suoria mobiilivideolähetyksiä ruotsalaisella Bambuser-ohjelmalla. Vallan kokeilemisen väärti palvelu, peittoaa Qikin siinä että se mahdollistaa videolähetyksen omalta koneelta myös webkameralla samaan kanavaan. Kun asetat hälytykset videolähetyksen alkamisesta Twitteriisi ja Facebook-profiiliisi, voit saada jopa yleisöä suoraan lähetykseen kuten minä tiistaina Journalistiliiton koulutusasiamies Jarmo Häkkistä jututtaessani. Vinkeää!

Liikkuvista kuvista ääniohjelmiin: ellet ole jo tilaaja, pane ihmeessä Sula Pinta -nettiradio-ohjelman podcast-syöte (feeds.feedburner.com/sulapinta) tilaukseen. Kahdessa viime jaksossa olemme Yoen kanssa pähkäilleet tosiaikaisen webin kiihtyvien tietovirtojen vaikutuksia kaikkeen viestintään. (#47 Tosiaikaweb MP3 kesto 53 min ja #48 Takinkääntäjät MP3 kesto 61 min).

Pages

Subscribe to RSS - Videobloggaus