Yhteisöllisyys

Kirjoitan Löydy-kirjaan verkottuneen journalismin kotimaisista kokeiluista. Avoimen journalismin sarallahan on erityisesti ansioitunut Tietoviikon Jouni Junkkaala. Olen aikaisemmin kirjoittanut Junkkaalan Avoimesta jutusta tässä blogissa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen, miten Junkkaala veti toisen avoimen journalismin kokeilun, E-kirjojen lukulaitteet -verkostohaastattelun. Havainnot on tehty 20.4. avatusta Qaiku-ketjusta.

Huhtikuussa 2010 Junkkaala pyysi Qaiku-yhteisön apua jutuntekoon. Hän kertoi kirjoittavansa Tietoviikkoon iPadin, Kindlen ja muiden sähköisten lukulaitteiden tilanteesta Suomessa ja kyseli verkkoyhteisöltä, mitä aiheesta pitäisi kirjoittaa ja mikä olisi sopiva suomenkielinen nimi e-lukulaitteelle. Lisäksi hän pyysi verkostonsa tietoja siitä, mitä e-lukulaitteita Suomesta tällä hetkellä saa, onko näillä jo mahdollisesti moisia laitteita tai aikovatko hankkia, ja mitä niillä haluaisivat lukea.

Keskusteluun osallistui kahden viikon aikana parikymmentä yhteisön jäsentä ja ja repliikkejä kertyi yhteensä 90. Niistä 13 oli Junkkaalan omia. Hän teki kommentoineille lisäkysymyksiä, kertoi jutun edistymisestä ja toi ketjuun uutta tietoa linkittämällä aihetta käsitteleviin artikkeleihin.

Seuraavassa käydään läpi, millainen prosessi verkostohaastattelun tekeminen oli. Avausketjun julkaisupäivä oli tiistai 20.4. Keskustelu päättyi 3.5. Viimeiseksi repliikiksi Junkkaala kävi 5.5. lisäämässä yhden artikkelin aiheesta.

Ensimmäisenä vastasi @PeterF, joka arveli voivansa hyvinkin korvata paperiset lehdet lukulaiteversioilla ja toivoi, että eri valmistajan lukulaitteet ovat yhteensopivia eri medioiden kanssa. Toimittajakollega @jal ilmoitti kaipaavansa tietoa siitä, mitä (Suomessa) mietitään toimialan e-kirja-hankkeessa. @Vimma toivoi, ettei tarvittaisi uusia laitteita, vaan että hän voisi ladata kännykkäänsä ohjelman, jolla lukea kirjoja. @jiivonen ilmoitti kuulevansa mielellään, millaista suomalaista liiketoimintaa lukulaitteisiin liittyen on olemassa tai tuloillaan. @teppheikk pingasi kaveria mukaan ketjuun esittämällä omassa kommentissaan tälle osoitetun kysymyksen.

Kuuden eri henkilön osallistuttua ketjuun Junkkaala kiitti kommenteista ja esitti tarkentavia lisäkysymyksiä. Lisäksi hän toisti kysymyksensä lukulaitteiden käyttökokemuksista ja heitti pöytään uusia kysymyksiä niille, jotka ovat jo kokeilleet: Miksi hankit, miten käytät, mihin olet tyytyväinen ja mihin et ja mitä ostat seuraavaksi?

Seuraavana päivänä Junkkaala palasi kanavalle alustavan jutturungon kanssa. Jutun kärki olisi, että e-kirjat tulevat Suomeen tämän vuoden aikana. Väitteen tueksi juttu esittäisi syitä, todisteita ja huhuja. Omana kokonaisuutenaan jutussa käsiteltäisi liiketoiminnan näkökulmasta, miten arvoketjun jokaisessa kohdassa on vaikeuksia: kirjailijan oikeudet & osuus tuloista, kustantantajan oikeudet, osuus, ja hinnoittelu, ja kauppa: missä muodossa ja mille laitteelle, hinnoittelu. Junkkaala pingasi eli mainitsi nimimerkiltä itse kaksi tuttua Qaikun käyttäjää saadakseen ainakin heiltä ensimmäisiä kommentteja.

@touqolla olikin neuvo: "Lähtisin tuossa haarukoimaan sellaisia sovelluskohteita, joihin tämä sopii parhaiten." Hän linkitti omaan Tietoviikon blogiinsa. "Täällä povasin, että lastenkirjat ja faktakirjat esm toimivat lukutaitoisille suunnattua fiktiokirjallisuutta paremmin. Samaan tapaan minusta aikakauslehdet toimivat sanomalehtia paremmin, koska ne ovat visuaalisempia." @kusti kysyi, puhutaanko jutussa siitä, mitä uudenlaisia ominaisuuksia lukulaitteet tuovat perinteisten selailutapojen rinnalle.

@Ile kertoi omistavansa pienemmän version Amazon Kindlestä muttei ollut itse sillä lukenut. Näytön kontrasti vaatii hänen kokemuksensa mukaan enemmän valoa kuin kirja, ja näyttö on myös hänen makuunsa liian hidas.

Muisteltiin Jaiku-verkkoyhteisössä pyöritetyn lukupiiriä ja pingattiin paria mukana ollutta. Ensin mainittu @TAir, ilmaantuikin ketjuun ja vahvisti linkein muistikuvan oikeaksi.

@Bergie kertoi iPad -käyttökokemuksestaan: "Luin juuri muutaman tunnin ajan lennolla Neal Stephensonin Quicksilveria iPadilla. Homma toimii, tosin siina on aika paljon samaa kuin leffateatterien 3D-laseissa - ekat 10min tekniikka tuntuu olevan tiella, sitten olet jo tarinassa sisalla".

Kolmantena päivänä Junkkaala jatkoi tarkentavilla lisäkysymyksillä tiedustellen Bergiukselta Kindlen ja iPadin eroista. Hän kiitteli hyvistä ideoista ja antoi väliaikatietoa jutun syntymisestä: Jutunteossa oli löytynyt uutinenkin. Hän pahoitteli jo, ettei pysty hyödyntämään kaikkea saamaansa aineistoa jutussa. "Juttu pitää pykäistä huomenna puolessa päivässä, joten taitaa tulla aika lyhyt. Enkä pysty paljon tätä sorsastusta hyödyntämään nyt. Mutta aihehan on kiinnostava ja nyt niin ajankohtainenkin, että pitää palata siihen."

Kirjastoalan ammattilaiseksi esittäytyvä @mace liittyi ketjuun neljäntenä päivänä. Hän pahoitteli keskusteluun liittymistä myöhässä ja kertoi terveisiä Istanbulista. Hänen mukaansa Ekirja voi korvata fyysisen kirjan, mutta muuhun se ei pysty, koska se ei ole tietokone. "Oikea tietokone on niin paljon parempaa, monipuolisempaa ja olemassaolevampaa kuin vastaavien ominaisuuksien kehittäminen ekirjalle", hän vakuuttaa.

Viikonloppuna ketjuun ilmestyi vain yksi uusi repliikki, mutta maanantaina keskustelu vilkastui jälleen.

@jtunkelo kommentoi @visualradion edellisellä viikolla heittämää ideaa ja arvioi, että että esiladatuilla sisällöillä iPadin kaltaiset laitteet saavat aivan eri luonteen.

@mtarvainen kyseenalaisti koko aiheen. Digitaalinen media on hänestä vain alkuperäisten sisältöjen huono korvike. Samassa pari ilmoitti jo siirtyneensä kokonaan digitaalisen median kuluttajaksi. Seurasi parin ketjuun tulleen uuden keskustelijan monilta keskustelupalstoilta ennestään tuttua ja aiheeseen mitään uutta tuomatonta kiivailua digitaalisen median formaateista.

Yhdeksäntenä päivänä aloituksesta @jal linkitti jutun puffiin Tietoviikon nettisivulla. Junkkaala oli aiemmin ilmoittanut julkaisevansa verkkojutun vielä illan aikana ja juttu ilmestyikin kello 23:07. "En valitettavasti ehtinyt tehdä juttua niin avoimesti kuin suunnittelin. Tähän ketjuun tuli kuitenkin mukavasti hyvää keskustelua, toivottavasti siitä oli iloa muillekin", toimittaja totesi ja tarjoutui vielä säätämään juttua kommenttien perusteella. "Jutun uutiset on muuten piilotettu kakkossivulle", hän vielä linkitti.

Verkossa julkaistu juttu kuitattiin hyväksyvällä "hyvä katsaus siitä, missä mennään" - toteamuksella ja keskustelu aiheesta jatki laitteen ominaisuuksien parissa. Useaa päivää myöhemmin toimittaja palasi vielä penäämään kritiikkiä. "Muistutan vielä, että e-kirja-juttuani saa repostella. Virheitä, korjattavaa, täydennettävää? Toistaiseksi tulkitsen palautteen niin, että juttu oli täydellinen. ;) ".

Linkin lisäämistä juttua pohjustavaan Qaiku-ketjuun kaivattiin ja asia hoitui heti.

• Valmis juttu verkossa: Sähkökirja tulee Suomeen – ehkä jo keväällä

Yhteiskuntaamme koskettaa moni muutos lähivuosina. Globaalisti ajatellen meidän kaikkien pitäisi lyödä viisaat päät yhteen ja etsiä keinot turvata hyvä elämä kaikille maapallon asukkaille. Paikallisesti ajatellen pitäisi varmistaa kaikille suomalaisille kohtuullinen toimeentulo ja mahdollisuus kokea elämänsä merkitykselliseksi.

Järki sanoo, että tavoitteissa onnistutaan sitä paremmin, mitä enemmän ihmiset tekevät yhteistyötä. Yhteistyötä ei synny ilman luottamusta ja kunnioitusta. Luottamus ja kunnioitus voivat herätä vasta, kun tunnemme toisemme, mikä edellyttää, että olemme toistemme kanssa tekemisissä. Koska kaikki eivät voi olla tekemisissä kaikkien kanssa, olisi onnekasta jos juuri oikeat ihmiset olisivat toistensa kanssa tekemisissä. Se onnistuu, jos teemme itsemme löydettäviksi ja hakeudumme yhteistyöhön.

Tällaiselta arvopohjalta kirjoitamme Yoen kanssa Löydy - Brändää itsesi netissä -kirjaa. Ihanteellinen lopputulos kirjamme oppeja hyödyntävälle asiantuntijalle olisi löytää juuri oikeita oman alan ihmisiä verkosta ja välttyä turhalta aikaa ja voimia verottavalta hapuilulta.

Tulevaisuuden journalistin haasteena on löytää minkä erikoisalan ihmisiä milloinkin. Verkostoitunut journalisti löytää etsimänsä tehokkaammin - ja verkostoitunut asiantuntija löytyy juuri siinä asiayhteydessä kuin on relevanttia.

Hyvä nettimaine, oman henkilöbrändin luominen verkossa, vaatii työtä. Löydy-kirjassa kerromme, miten siinä pääsee alkuun.

• Katso myös aiheeseen liittyvä pitkä ja polveileva Qaikuketju: Henkilöbrändin nettinäkyvyyden vertailuindeksi

Olen toimittanut Oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikön toimeksiannosta katsauksen siitä, millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa hallinnolle. Katsaus Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle (pdf) määrittelee sosiaalisen median, kuvaa hyödyt hallinnolle, riskejä unohtamatta, ja käsittelee laajemmin yhtäältä hallinnon organisaation ja toisaalta virkamiehen rooleja sosiaalisessa mediassa. Sen mukaan virkamies voi toimia verkossa joko organisaationsa edustajana (työnantajan työnjohdon alaisuudessa) tai yksityishenkilönä a) ammatillisessa asiantuntijaroolissa tai b) täysin yksityisenä henkilönä.

Olennaista on, että organisaation virallisen edustuksen sosiaaliseen mediaan voi viedä vain organisaatio itse strategisella päätöksellään, mutta yksittäisiä virkamiehiä kannustetaan toimimaan verkossa omaan lukuunsa asiantuntijaroolissa. Yksinkertaista se tuskin tulee olemaan, mutta olen hyvin tyytyväinen siitä, että hallinnon ohjeistuksessa on mukana tämä kannustava ja mahdollisuuksia avaava ulottuvuus.

Luvussa Miten valita oikea foorumi läsnäololle listataan joukko kysymyksiä, joihin vastaamalla voi tehdä valintoja, missä palveluissa organisaation kannattaa virallisesti olla edustettuna. Paljon enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen löytää yksittäinen virkamies, joka lähtee tutustumaan eri tyyppisiin sosiaalisen median palveluihin. Olen erilliselle listalle koonnut lähemmäs sata palvelua, joista useimmat varmasti löytävät jonkin vielä ennestään itselleen tuntemattoman kokeiltavaksi.

Jos tämän blogin lukijoissa on virkamiehiä (tiedän, että on!), niin olisi tosi mukava kuulla aikanaan kommentteja, onko tästä dokumentista ollut työssä apua. Katsaus on lisensoitu tekijänoikeusluovutuslisenssillä, jonka puitteissa sen käyttö, mukaan lukien kaupallinen käyttö, ja muokkaus, on sallittu, kunhan alkuperäisen teoksen tekijä ja tilaaja mainitaan.