Yhteisöllisyys

Onko mahdollista varmistaa aktiivinen verkostoituminen netissä ja luoda mainetta aikaansaapana tuloksentekijänä?

"Älä koskaan unohdu seisomaan myymäläsi näyteikkunaan katuliikennettä tarkkailemaan," neuvoo huoneentaulu Helsingissä Markkinointi-instituutin kahvion seinällä.

Paitsi että tarkkailu kiusaa ohikulkijoita, joutilaisuuden mielikuva on huonoa mainetta firmalle.

"Ihmisen maine on kuin varjo, joka seuraa häntä kaikkialla. Käyttäydy liikkeen ulkopuolellakin tahdikkaasti, sillä liikuitpa missä hyvänsä, edustat aina palvelemaasi liikettä", opastaa toinen vintage-huoneentaulu.

Kelataan kuvien vaatemuodista puoli vuosisataa eteenpäin Facebookin näyteikkunaan. Toiminta ja läsnäolo verkossa voidaan nähdä eri valossa katsojan verkkolukutaidosta ja viitekehyksestä riippuen. Jotkut mielikuvat työelämän käytännöistä ovat viisikymmenluvulta.

Luovuusgurut kehottavat merkitsemään erikseen aikaa kalenteriin ajattelulle. Ajatteluun pitää varata työaikaa, vaikka se ei näytäkään ulospäin yhtä aktiiviselta kuin puhdikas kirjoituskoneen kilahtelu tai kiirehtiminen palaverista toiseen.

Entäpä ääneen ajattelu, ja yhdessä ajattelu verkossa sitten? Miltä se näyttää?

Verkossa työtä tekevät joutuvat yhä enemmän segmentoimaan niin, että ne, joihin täytyy saada yhteys, tavoitetaan, muiden mielipiteistä viis.

Langattomat internetyhteydet tuovat netin kaikkialle ja mahdollistavat reaaliaikaisen verkkoviestinnän. Kaveripiirille on mahdollista tiedottaa tunnelmista saman tien, odottamatta kuvien lataamista seuraavana päivänä kotona tietokoneelta nettiin. On mahdollista levittää tietoa siitä, missä liikkuu, ja mitä ajattelee, välittömästi ja laajasti.

Vappujuhlassa Hakaniemen torilla oli tiemmä tänä vuonna viimevuotista enemmän väkeä, puhuivat vakikävijät makkarajonossa. Kourallinen mobiili-Facebookin käyttäjiäkin.

Väentungoksen lomassa liikkuivat valokuvaajat pitkine putkineen. Paikalla olijalla ei voi olla mitään käsitystä siitä, missä asiayhteydessä hänen kuvansa myöhemmin tulee näkyviin.

Kenen joukossa seisot -kysymys saa yhä usempia uusia tulkinnan mahdollisuuksia.

Sulava teki selvityksen suomalaisten yritysjohtajien asenteista sosiaalista mediaa kohtaan. Antti Isokangas ja Petteri Kankkunen kartoittivat asenteita sosiaalista mediaa kohtaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimeksiannosta. He tarkoittavat sosiaalisella medialla kaikkia sosiaalista vuorovaikutusta edistäviä digitaalisia palveluja. Raportti "Suora yhteys - näin sosiaalinen media muuttaa yritykset" ilmestyy 5.5.

Mitä rasteja oman yrityksesi osalta tulisi kyselyn kohtaan neljä,
Sosiaalisen median käyttöön on otettu kantaa yrityksemme
- Liiketoimintastrategiassa
- Budjetissa
- Viestintäsuunnitelmassa
- Henkilöstön toimintaohjeissa
- Muussa, missä?

Ounastelen, että julkistusuutisessa puolet yritysjohdosta ilmoittaa aikeista lisätä panostuksia sosiaalisen median hyödyntämiseen lähivuosina, mutta hyvin pieni prosentti pystyy toistaiseksi osoittamaan saaneensa sosiaalisen median panostuksistaan mitattavissa olevaa taloudellista hyötyä.

Suora yhteys Facebookissa.

Gemilo kyselee yritysten sosiaalisen median viestintäkäytöstä.

Työtä on vielä paljon, mutta ihan varmasti kolmen vuoden päästä elämme aikaa, jolloin voimakkaasti verkottunut matalan hierarkian sisäinen ja ulkoinen viestintä on business as usual. Tai, meille vanhassa pitkään eläneille, business as "the new usual".