
Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
Teinkin aiheesta keskustelunavauksen X-Stagella, mutta tulkoon asia kirjatuksi myös omaan blogiin vähän eri kantilta.
On nimittäin kiehtovaa miettiä muutama vuosi eteenpäin, miten mahdamme käyttää liikkuvaa kuvaa. Jo nyt hiukan osaavampi bloggaaja voi julkaista videotaan, esimerkiksi YouTubeen, esimerkiksi vaikka suoraan puhelimesta.
Videopätkien sisällölle ei ole rajaa: upeinta on, kun voi päästä osalliseksi jonkun hienosta kokemuksesta, esimerkiksi päästä Yoen mukaan delfiinejä katsomaan.
Toisessa päässä on täysin triviaalien videoiden julkaisemisen mahdollisuus: "hei hei kotiväki, täällä sataa".
Olennaista journalismin tulevaisuuden kannalta on, että kun yhä useammat ihmiset alkavat tottua käyttämään mobiileja verkkojulkaisutyökaluja, sitä todennäköisempää on, että seuraava ison uutispaukun raportoiminen hoituu taas astetta enemmän yhteisvoimin.
Verkkojulkisuus nostaa jonkun verkkopalvelun solmukohdaksi, jonne tietoa kootaan keskitetysti, niiden voimin, joilla on motivaatio tietoa yhdessä kerätä. Muistamme hyvin Sukellus.fi:n kunnostautumisen tsunamiuutisoinnissa paljon ennen valtamediaa.
Ei ole lainkaan sanottua, että ns. vanhasta valtamediasta itsestäänselvästi tulee tällaisia solmukohtia. Luottamuksen saavuttamisen eteen täytyy tehdä töitä ja luoda suhteita jo ns. hyvän sään aikana: esimerkiksi BBC news löytyy YouTuben rinnalla mobiilijulkaisutyökalu ShoZun kohdevalikosta. Fiksu veto yleisradioyhtiöltä.
Kommentit
Videot jakoon lähipiirille
Minulle tärkein sovellutus kännykkävideoille on tähän asti ollut videoiden kuvaaminen esmes matkoilta ystävien, perheenjäsenten ja muiden kanssa.
Olen huomannut, etten edes viitsi julkaista videoitani blogissani, koska ne ovat aidosti yksityisiä, joko perheelleni tarkoitettuja, tai sitten muille läheisille suunnattuja. Kaikki "testivideot" taas tuppaavat olemaan niin tylsiä, ettei niitä halua julkaistakaan.
Edelleen kaipaisin kuitenkin käytettävyydeltään helppoa ja teknisesti hyvälaatuista tapaa videoiden julkaisuun. YouTube ei ole vielä sellainen, erityisesti laadun suhteen, ja sen bisnesmalli ja siten tulevaisuus on epävarmalla pohjalla eli pelkällä riskirahoituksella.
Tähän asti olen kuvannut videoita ystävän häistä, naapurin ja ystävän 40-vuotisjuhlista, lomamatkoistani kesällä ja talvella sekä monista muista kerroista. Kaikki ovat luonteeltaan sellaisia, että haluan jakaa videot, mutten kenelle tahansa.
Epäilemättä sekin tilanne tulee, että Suomessa joku tai jotkut todistavat hyvälaatuisella kameralaitteella (kuvan Nokia N93:llä) jonkun onnettomuuden tai rikoksen, ja tuolle materiaalille on sitten käyttöä jourmalismin kannaltakin. Luulen kuitenkin, että tämä jakaminen omaan ja läheisten käyttöön tulee olemaan yksilötasolla ihmisille tärkeämpi asia.
missä olet Marjaleena...
Sivuasi jonninverran seuranneena haluaisin kiittää mielenkiintoisista postauksista!
Toinen kiitos tulee siitä, että "löysin" opiskelu/työkaverini (YOE) linkkisi kautta.
Myös delfiinit ovat kivoja ;)
Blogiterkuin,
Susan
(joka valmistelee lopputyötä kansalaisjournalismista ja blogeista..)
Kiitos kiittämästä,
Kiitos kiittämästä, mukava näitä on kirjoitella, varsinkin kun saa kommentteja eli tulee sellainen olo, että joku näitä joskus lukeekin :)
Olipas mukava sattumus että löysit vanhan kaverin tätä kautta. Itsekin olen toisen blogin kommenteista on löytänyt opiskeluaikaisen tutun ja jäänyt hänen bloginsa lukijaksi. Mutta suhteessa enemmän olen kyllä blogien kautta löytänyt ihan uusia kiintoisia tuttavuuksia ihan nokakkain tapaamisiksi asti.
Kirjoita uusi kommentti