Tuhat sanaa

Kotimaisten sanomalehtien taidekritiikkien selailu muuttui juuri piirun verran helpommaksi: uusi Kritiikkiportti kokoaa lehtien taidearviot yhteen näkymään, jota voi selata taiteenaloittain, kriitikoittain tai lehtien mukaan. Torstaina avautuneessa kritiikkiportaalissa on tätä kirjoittaessani 272 kritiikkiä kesäkuun alusta alkaen. Listattuina on 169 kriitikkoa ja 19 lehteä. Aineiston luvataan täydentyvän "jatkuvasti". Linkit toimitetaan ilmeisesti käsipelillä, koska tämänpäiväisiä arvosteluja saitilta ei vielä löydy.

Taloussanomien Uutismoottorin ja Amppareiden kaltaisiin kattaviin ja nopeisiin uutisaggregaattorisivuihin tottuneelle hitaus on miinusta. Nopeuden hinta on ylimalkaisuus: esimerkiksi Ampparit-palvelun Kulttuuri - osasto on ajantasainen, mutta joukossa on kritiikkien lisäksi muita kulttuuriuutisia ja -juttuja. RSS-syötteiden metatiedot eivät ole riittävän hienojakoisia erottelemaan kritiikit muista jutuista.

Aivan asiakaslähtöiseltä palvelun toteutus ei tunnu: kritiikkejä ei voi selata teoksittain. Juuri tällaista toiminnallisuutta sitä kuitenkin ensimmäisenä luulisi kaipaavan: mitähän eri kriitikot sanovat The Happening - elokuvasta? Jos kerran sivustoa ylläpidetään manuaalisesti, luulisi teoskohtaisen listauksen olevan mahdollisuuksien rajoissa toteuttaa.

Suomen arvostelijain liiton SARVin, Suomen Kulttuurirahaston ja hankkeeseen osallistuvien sanomalehtien yhdessä ylläpitämän Kritiikkiportin tarkoitus on "vahvistaa ja demokratisoida taiteen, sen kritiikin ja kriitikoiden asemaa sekä taide- ja kritiikkikeskustelua".

Tietokone-lehden toimituspäällikkö Kari Haakana moittii toteutusta keskusteluhaluttomuudesta: "Kritiikkiportti jättää käyttämättä ammattimaisten kriitikkopiirien ulkopuolelta tulevan keskustelupotentiaalin. Kritiikkiportin käyttäjän interaktiomahdollisuudet ovat nimittäin vain linkkien klikkaaminen ja harvakseltaan ilmestyvien pääkirjoitusten kommentointi. Sivuilla mainitaan, että "yksittäisiä arvosteluja voi kommentoida sanomalehtien omilla sivuilla". Mutta entäpä jos haluaisin keskustella yksittäisen teoksen saamasta kritiikkikokonaisuudesta? Ja sitä paitsi kaikki lehdet eivät tarjoa kommentointimahdollisuutta tai piilottavat sen erilaisten rekisteröintihäkkyröiden taakse" (Narinaa Kritiikkiportista). Keskustelukerroksen puuttuminen Kritiikkiportista on varmasti keskusteltu ja perusteltu päätös: tarkoitus lienee johdattaa asiakkaita lehtien sivuille eikä niiltä pois: hankkeessa mukana olevat lehdet eivät halunne, että niiden lukijat tuottavat sisältöä ja sivulatauksia muualla kuin niiden omien mainosbannereiden välkkeessä. Lisäksi on moderointikysymys: päätoimittaja Siskotuulikki Toijosella ja toimitussihteeri Päivi Nikkilällä olisi tekemistä valvoa kenties kiivaaksikin käyvää keskustelua kotimaisen taidekritiikin tilasta.

Arkkitehtuuri, elokuva, kirjat, kuvataide, muotoilu, musiikki, pelit, sarjakuva, sirkus, tanssi, teatteri ja valokuva ovat saaneet Kritiikkiporttiin omat alaotsikkonsa. Tutkija Leena Saarinen Taideteollisesta korkeakoulusta kaipaa mukaan mediataidetta: "jäin oikein kovasti kaipaamaan käsiteltäviin taiteenaloihin myös mediataidetta (tai laajemmin uusimedia sisältöjä) omana luokkanaan. Onhan toki niin, että ainakin juuri näissä valtamedioissa jotka kritiikin establishmentiksi ovat muodostuneet, ei kovinkaan usein noteerata mediataidetta ollenkaan ja vielä harvemmin asiantuntevasti " (Missä on mediataide?)

Aiheesta muualla:

• Parnasso.fi: Uusi portti
• HS: Nettisivusto kokoaa eri lehtien taidearviot
• YLE: Taidekritiikit kootaan yhdelle sivustolle