You are here

Etusivu › Blogs › Tuija's blog

Kumpi on vaikuttavampi, blogi vai väitöskirja?

Pe, 2008-08-08 00:58 — Tuija
Jaa
Kategoriat: 
Blogit
Videobloggaus
Itsensä johtaminen

Irmeli Pietilä, blogosfäärissä Sun äitis, miettii, kannattaako käyttää aikaa väitöskirjan väsäämiseen vai olisiko enemmän saavutettavissa maailman parantamiseksi omalla alalla bloggaamalla. Akateeminen meritoituminen on hidas ja kankea prosessi ja panee miettimään, onko se sen ajankäytön panoksen arvoista. Ansiokas videopostaus, kannattaa kuunnella ja panna syöte seurantaan. Blogillaan asemansa vakiinnuttanut SÄ on kiinnostava myös videobloggaajapersoonana.

Kommentit

Pe, 2008-08-08 07:46 — Sun äitis (-)

Siinä puhuessa tuntuu ihan oklta puhua. Äänityksen jälkeen katsoessa iskee ensimmäinen paniikki, sillä itsensä näkeminen ei ole helppoa (äänen kuulemiseen olen vähitellen alkanut tottua). Pari ensimmäistä ottoa menee roskiin, kun jossain kohtaa kokee möhlineensä niin pahasti. Kolmannen kohdalla ajattelee, ettei täst ikinä tule valmista, jos yrittää liikaa hioa ja päättää julkaista tuotoksen.

Sitton hetkeen ihan kuuli (on sitä elämässä muutakin mietittävää kuin joku blogipostaus!).

Hetkittäin on iloinen ja kiitollinen ihmisten palautteesta, joka on ollut hämmentävän kannustava. Sitten alkaa miettiä, mitä ne minusta oikein ajattelee. Että mikähän mä oikein luulen olevani, kun tuputan höpinöitäni. Itsensä esille tuominen nyt vain ei kuulu suomalaisiin perushyveisiin!

Huh! Ajattelin kuitenkin vielä hetken jatkaa, jos aikaa ja aiheita sattuisi riittämään.

Pe, 2008-08-08 08:06 — Tuija

Omat Seesmic-kokeiluni ovat aina vaatineet useita ottoja. Milloin taaplaa tai pitää taukoa häiritsevästi, katoaa ajatus kokonaan, tai tulee nostettua kulmakarvoja omituisesti. Panee ihmettelemään, miten me kestämme viestiä kasvokkain ylipäätään kun se on niin sliippaamatonta?

Muuten millai olit käsikirjoittanut tuon postauksen, oliko sulla jotain ranskalaisia viivoja jossain lapulla? Ihan kuin sulla olis ollu teleprompteri käytössä, niin sujuvaa puhetta.

Pe, 2008-08-08 09:50 — Sun äitis (-)

Ah, hyvä kuulla, että samanlaisia alkukipuiluja on muillakin!

"millai olit käsikirjoittanut tuon postauksen"

Minulla on tapana kirjoittaa puheet puhumalla. Eli en varsinaisesti kirjoittele mitään, vaan alan puhua ajatusta ulos niin että saan sanomiseni suuhun sopivaksi (ymmärrätkö, mitä tarkoitan?). Se on hirveän hidas tapa! Puhun ja puhun samaa pätkää uudestaan ja uudestaan ja vasta sitten kun puhe on valmis, kirjoitan sen muistiin. Tämä siis koskee varsinaisia puheita, mutta pätee kyllä näihin Seesmiceihinkin (paitsi, etten tahkoa niitä niin pitkään, että ne olisivat ihan valmiita).

Tuon tohtorointijutun kanssa kävi niin, että liitin kyllä koneeseen alunperinkin kiinteän datakaapelin, mutten huomannut kytkeä Airportia pois. Seurauksena oli, että kone yritti ensisijaisesti yhteyttä langattomasti ja kun wlan mikrokatkeili siinä tuli jotain häikkää, joka esti videon postaamisen. Jouduin puhumaan jutun varmaan liki kymmenen kertaa ennen kuin sain sen postattua. Kai siitä toistelemisesta sitten tuli sellainen pään sisäinen teleprompteri!

t. Irmeli

Su, 2008-08-10 12:56 — pixi (-)

Kuuntelin ja katselin tuossa äsken Irmeli Pietilän videobloggia ja tuntui heti siltä että haluaisin keskustella hänen kanssaan juuri otsikossa mainitusta aiheesta! Ajatukset olivat NIIN tuttuja ja niitä olen tässä vuosia vatvonut samalla kun olen kirjoittanut väitöskirjaani. Sain sen muuten kirjoitettua ja "puolustaminen" tapahtuu syyskussa Hankenilla Helsingissä. Väitöstilaisuutta kutsutaankin joskus leikkisästi "Hetken häpeäksi mutta ikuiseksi kunniaksi", kun tuossa blogissa mainittiinkin häpeämistä...Väitöskirjani käsittelee ikääntymistä, seniorikuluttajuutta joten sehän sopii vähän vanhemmalle tai "aikuiselle" jatko-opiskelijalle (olen tällä hetkellä 46-vuotias tai pitäisikö sanoa 40+?). Olenkin omasta mielestäni ikääntynyt nopeammin koska olen ajatellut ikääntymistä nin paljon. Joka tapauksessa, väitöskirjani alkuteksteissä olenkin juuri pohtinut sitä että olisinko tehnyt arvokkaampa työtä jos esimerkiksi olisin käyttänyt energiaani vanhusten hoitamiseen tai heidän elinolojensa parantamiseen? Välillä tuntuu kyllä siltä mutta sitten toisaalta kun olen lukenut niitä tuhansia sivuja ja katsonut vanhemmalle asiakkaalle suunnattuja mainoksia niin tuntuu että ehkä voin tutkimuksellani tuoda jotain uutta näkökulmaa tähän yhteiskuntaan. Ehkä ajatukseni ja tutkimukseni rikkoo tiettyjä stereotyyppejä, ennakkoluuloja ja auttaa meitä ymmärtämään mikä esimerkiksi meidän oma osuutemme on "vanhuuskuvien" syntymisessä (tässä käytänkin sanaa vanhuutta varovasti koska tänä päivänä pyritään useasti tiettyyn iättömyyteen). Mutta kyllä olen monta kertaa repinyt hiuksiani ja päättänyt lopettaa mutta aihe on sittenkin ollut niin mieluinen että päätin saada projektin maaliin. Väitöskirjahan on niinkuin sanoit Irmelli, tietynlainen tapa oppia tekemään tieteellistä tutkimusta ja joskus ehkä se ajokortti siihen maailmaan missä sanasi saa painoarvoa vasta kun sinulla on tohtorin titteli. Toisaalta sen jälkeen pitää sitten julkaista artikkeleita jotta arvovalta säilyy...Mielestäni käyttämäsi termi maallikkoväittelijä on hyvä koska koen itse olevani sellainen. Ja ehkä yhdistämällä bloggaamista väitöskirjan kirjoittamiseen saavutatkin suurempaa yleisöä? Ehkä se on vähän niin kuin amatöörilaulaja joka voi laulaa todella hyvin ja sydän mukana mutta kun hän ei tee sitä täyspäiväisesti niin hän ei voi esiintyä suurissa oopperarooleissa? Kiitos Irmeli mukavasta videoblogista!

t.

Maria

Su, 2008-08-10 18:47 — Ville Vesterinen (-)

Loistava video blogaus Irmeli. Paras 'rauhallinen' seesmic postaus mitä olen nähnyt. Yleensä nuo vaativat aina korkean energia latauksen ja hulinan, jotta video juttuja jaksaa katsoa, mutta tuo oli todella mukavaa katseltavaa vaikka juttelit hyvin rauhallisesti. Todella fiksusti valitty myös tuo yksivärinen punainen pusero mikä toi pirteyttä kuvaan tekemättä sitä silti rauhattomaksi. Toivottavasti jatkat videon parissa myös tulevaisuudessa.

Ville.

Su, 2008-08-10 22:44 — Irmeli Pietila (-)

Maria,
ensiksikin: onneksi olkoon, kun olet urakkasi liki valmiiksi saanut! Tuija jo minulle vinkkasikin väitöstilaisuudestasi, ja olemme tulossa kuuntelemaan ja kannustamaan.

Kommenttiasi lukiessani huomasin meissä yhden oleellisen eron. Sinulla on ollut intohimo ja aito kiinnostus aiheeseesi. Minulla sitä ei toistaiseksi ole, kun ei oikein ole aihettakaan. Työpaikkani on tehnyt yhteistyösopimuksen Jyväskylän yliopiston kanssa ja tutkimusaiheidemme tulisi jotenkin liittyä yrittäjyyteen. Yksi osa nykyistä työtäni on yrittäjyyskasvatukseen liittyvien koulutusten järjestäminen opettajille, joten tavallaan yrittäjyyteen liittyvät jatko-opinnot ovat ihan ok. Mutta mitään tulenpaloa en aihetta kohtaan (vielä) tunne.

"Ja ehkä yhdistämällä bloggaamista väitöskirjan kirjoittamiseen saavutatkin suurempaa yleisöä?"

Sitä tässä olen yrittänyt päässäni pyörittää, että jos vain keksisin jonkin sosiaaliseen mediaan liittyvän lähestymistavan tutkimusaiheeseen, niin saattaisin sen puuttuvan innon löytää. Kaltaiselleni toiminnan ihmiselle olisi mielenkiinnon ylläpitämiseksi kauhean tärkeää päästä heti puuhaamaan jotain, ettei ensin tarvitsisi jumittua kirjapinoihin.

Ville,
huh, täällä on nyt punaisen paidan lisäksi naama ihan punaisena ja olo kiitoksesta hämillään! Kiitos kannustuksesta!

Ma, 2008-08-11 20:00 — Tuija

SÄ, puhumalla suunnittelu kuulostaa järkeenkäypäseltä. Mä olen omat Seesmikkini ottanut suunnittelematta ja se kostautuu, kun yrittää paitsi ajatella, mitä puhuu, myös seurata, miltä kuvassa näyttää ja istuuko ryhdikkäästi ja pysyykö ne kulmakarvat aisoissa.

Maria, kiinnostava todellakin tuo sun aiheesi ja kuulolle tullaan

Ville hyvä huomio tuo puserojuttu, moni asia vaikuttaa kokonaisuuteen.

SÄ, kuinka väljästi sulla on aihe auki? Olisiko siinä mitään yrittäjyyteen ja koulutukseen ja sosiaaliseen mediaan kytkeytyvää pointsia, kuinka webin nykyinen toimintamalli alentaa kustannuksia tehdä kokeiluja erilaisista liiketoimintamalleista? Clay Shirky sanoi keväällä Businessweekin haastattelussa uuden kirjansa tiimoilta, että nykyään ei pahemmin kannata panna aikaa ja rahaa markkinatutkimuksiin, sen kun panee bisneksen pystyyn ja kokeilee, lentääkö se. Niinkuin Bemmu Sepponen Tampereelta asian esimerkillään osoittaa: Name Analyzer sattui Facebook - sovelluksena oikeaan saumaan, mutta ne 20 muuta viritystä eivät ole lähteneet lentoon (YleX, Yle Areena / HS.fi). Hypoteesiksi siis jotakin sellaista kuin "Liiketoimintaympäristö muuttunut radikaalisti - Opetussuunnitelma uusiksi? Tai jotain?

Ti, 2008-08-12 21:21 — Sun äitis (-)

Kiitos vinkeistä! Olisikohan sinulla taas joskus aikaa lounastaa yhdessä, niin pumppaisin lisää ajatuksia!

Ti, 2008-08-12 22:15 — Tuija

Juu! Mielelläni lounastan sun kanssas, vaihtaessa nuo tuulettuvat, ajatukset. Nyt Luftiin pääsee komeasti ysin ratikalla, jos se käypi sulle paikaksi niin sovitaan vaan aika. Pikkuee ei tosin enää kökötä paikallaan ikkunalaudalla, joten kahvikupin ääressä nojumisen voitais vaihtaa Kallion kulmilla kävelyyn, jos semmoinen käy laatuun? Meilataan.

Pe, 2013-04-05 08:03 — http://Shanelee... (-)

This excellent post, “Kommentoi | Tuhat sanaa” reveals the fact that
you truly fully understand everything that u r communicating about!
I totally approve. With thanks ,Jeremiah

Kommentoi

Subscribe to Comments for "Kumpi on vaikuttavampi, blogi vai väitöskirja?" Subscribe to Tuhat sanaa - All comments