Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
"When did posting something to internet become so serious?" Milloin nettiin julkaisemisesta tuli niin vakavaa?, aprikoi Antti Akonniemi Twitterissä. Akonniemi on mukana julkaisemassa uutta kotimaista Bisnesmiehet.com -videoblogia. Kysymys sopii hyvin ajassa olevaan läpinäkyvyyden ja avoimuuden teemaan.
Kuluttajavirasto ohjeistaa yrityksiä siihen, että markkinoinnin on aina oltava tunnistettavaa. Yhä enemmän myös muut toimijat ovat kiinnostuneita sidonnaisuuksiensa esittelemiseen niissä yhteyksissä, joissa se on relevanttia.
Yhdysvaltain liittovaltion kauppakomissio FTC aikoo julkaista syksyllä päivitetyn ohjeistuksen liittyen tuotesuosituksiin ja käyttäjäkokemuksiin mainonnassa. Tarvetta tällaisille ohjeille on nähty kirjavassa nettijulkaisun kentässä, kertoo New York Times (Approval by a Blogger May Please a Sponsor).
Kuluttajilla on oikeus tietää, milloin heille markkinoidaan, sanoo kauppakomission apulaisjohtaja Richard Cleland lehdessä.
FTC on julkaissut mainonnan ohjeistuksia vuodesta 1972 (Wikipedia). Uusin päivitetty versio (luonnos Guides Concerning the Use of Endorsements and Testimonials in Advertising (pdf)) sisältää esimerkkejä nettimaailmasta (ks. § 255.5 Disclosure of material connections alkaen sivulta 80).
Kommentit
Tämä on ns. Hyvä Asia.
Tämä on ns. Hyvä Asia. Ehdottomasti.
Vaikeaksi se menee siinä vaiheessa kun aletaan viisastella siitä mikä on maksettu viesti ja mikä ei.
Onko esimerkiksi henkkoht tuotearvio blogissa tai email-listalla maksettu viesti, jos itse viestistä ei ole maksettu mitään, mutta sen lähettäjä saa provision mahdollisesti siitä seuraavasta myynnistä. Jos myyntiä ei tule, ei tule provisiotakaan.
Eli kumppanuusmarkkinointia puhtaimmillaan. Kumppanuusmarkkinointi on suuri ajuri (öh, mitä se draiveri nyt suomeksi olisikaan?) etenkin amerikkalaisessa verkkokaupassa.
Harmaan alueen endorsementit sun muut PR-stuntit on sitten asia erikseen, sitä on aihettakin selventää...
Ylilyönneiltä tuskin päästään välttymään läpinäkyvyyttä hakiessa, Amazon ja pari muuta ovat jo ees-taas -liikkeitä tehneet viranomaisten muuttuvia ohjeistuksia ennakoidessaan.
Juho, arvioisin, että
Juho, arvioisin, että kumppanuusmarkkinointikuviossa hyödyn saamisen odotus voi värittää viestiä, tai olla värittämättä, lukijalla on kai luottaminen ainoastaan omaan kokemukseensa kirjoittajan motiiveista, kuten Janne pohtii tässä toisessa ketjussa. Tosiaan kumppanuusmarkkinointi on varmasti erittäin tärkeä ja tuottoisa alue, näitä affiliaattiohjelmia suosittelee sosiaalisen median PR-asiantuntija Katja Presnalkin. Mielikuvani on, että Suviko on kertonut jossain kommentissaan olevansa tyytyväinen Edoa etsimässä - bloginsa J-List -verkkokaupan kumppanuusohjelmaan, mutta en nyt löydä sitä linkittääkseni, joten voin muistaa väärinkin.
Hyviä pointteja kaikki.
Hyviä pointteja kaikki. Luottamus on tosiaan kaiken avain tässä.
Kumppanuusmarkkinoinnissa on yksi mielenkiintoinen piirre, mikä jää toisinaan sitä seuraavilta huomaamatta. Nimittäin se, että kumppanuusmarkkinoijalla ei oikeastaan ole muuta mahdollisuutta kuin olla täysin rehellinen ja läpinäkyvä toiminnassaan, koska jos hän tekee jotain muuta, häntä seuraavat eivät suositteluista pitkään piittaa. Eli siinä on tietty itseään ohjaava mekanismi mukana (ei toki päde kaikkiin, aina löytyy hyväksikäyttäjiä missä rahaa liikkuu).
Itse seuraan muutamaa bloggaaja-markkinoijaa, joiden tiedän saavan elantonsa ja enemmänkin suositteluistaan, mutta se ei normaalisti ole ainakaan vähentänyt heidän uskottavuuttaan silmissäni. Päinvastoin; tietää henkilön olevan sitoutunut puhumaan pelkkää asiaa jos elanto siitä riippuu. Promottavia tuotteita maailmassa riittää, kiinnostunut lukijakunta on huomattavasti arvokkaampaa omaisuutta...
Joku kähvelsi töissä tuon
Joku kähvelsi töissä tuon YLE-mukin multa kahvihuoneen kaapista! Olen harkinnut etsivän palkkaamista.
tekonen, vääryys on sinua
tekonen, vääryys on sinua kohdannut suuri
Kirjoita uusi kommentti