Tuhat sanaa

Hassu juttu. Kansalaisvaikuttamisesta ja yhteyden pitämisestä päättäjiin kyllä kohkataan silloin kun kansaa halutaan valtaistaa ja aktivoida ja lisätä kiinnostusta politiikkaan... mutta sitten kun sitä kiinnostusta ilmenee niin, että se huomataan, sitä onkin syyllistytty massalobbaukseen (Sekamediasoppa, via.)

Raili Nurvala kirjoittaa "me päättäjät" -henkisessä kolumnissa Iltalehdessä:

"Entä me, massalobbauksen kohteet - päättäjät, viranomaiset ja media - käännymmekö me laumana aina siihen suuntaan, mihin joku tietokoneruudun takana istuva massalobbari haluaa meitä juoksuttaa?"

Niin.

Pitäkää vain selkänne kansaan päin, älkää turhaan kuluttako tuolienne saranoita, te, "päättäjät, viranomaiset ja media".

Internetjulkaisemisen kynnyksen madalluttua yhä useampi taviskin viitsii äännähtää silloin, kun kokee äännähtämisen aiheelliseksi. Mutta sehän ei olekaan hyvä juttu, ei vaikka nuorison aktivointihankkeissa kuten hämeenlinnalaisessa Vaikuttamossa on niin jo vuosia opetettu: "Vain ottamalla yhteyttä päättäjiin ja pitämällä asiastasi meteliä voit saada aikaan tuloksia. Läheskään aina ei toki pelkkä innokkuuskaan takaa onnistumista. Älä silti lannistu. Vain vaikkaamalla voit voittaa!!!!" www.vaikuttamo.net, Vaikkaajan käsikirja.

Ehkä Nurvalan mielestä tietoyhteiskunnassakin vallankäyttö kuuluu vain harvoille vallan käytävillä asteleville. Kolumnin mukaan kansanedustajalle meilaamisesta näet "puuttui henkilökohtainen kontakti ja välitön vuorovaikutus".

Ei kun luokkaretkelle eduskuntaan ensi keväänä, tytöt ja pojat.