Vuonna 2005 olin jonkin aikaa sitä mieltä, että mitään uutta ei oltu keksitty sitten vuoden 1996. Sitten koettiin blogien ja podcastien aalto, ja "välillä väsähtäneeltä tuntuneessa" netissä oli " taas hohtoa".
Sosiaalisen median ohittaminen olankohautuksella on virhe, joka kostautuu mediatalolle sen yleisösuhteen, tavoittavuuden ja vaikuttavuuden asteittaisena rapautumisena, uhosin 2009 ja vaadin uutisteatterin lopettamista. (Uutisten suunnittelulistan avautumista saatiinkin odotella vielä pari vuotta, kunnes maailman johtava liberaali ääni Guardian päätti kokeilla.)
Koska uusien asioiden aloittamiseksi on hyvä raivata tilaa lopettamalla vanhoja asioita, lakkasi Aalto -blogi tänään päivittymästä. Ajankuva dokumentoituu jatkossa Ylen eri tiimien kimppablogeissa.
Tuhat sanaa -blogi säilyy verkkoelämäni ankkurina. Aiheet vaihtelevat, mutta vasta pidemmällä aikavälillä hahmottuvat isot kaaret. Niinpä, jos joku tänä päivänä harkitsee oman työ- tai yksityisblogin perustamista, suosittelen lämpimästi. Ikuisuusprojektiksi blogia ei kannata perustaa, mutta toisaalta, äkkiäkös seitsemän vuottakin kuluu, kun viihdytään.
Hyvä maine on emotionaalista vetovoimaa. Tämä voidaan nyt todistaa neurofysiologisesti.
Digital Reputation - projektin tutkimuksessa koehenkilöt saivat mittauselektrodit sormiinsa kämmenten hikoilua tarkkailemaan ja päähänsä aivosähkökäyrän rekisteröimiseksi. Myönteistä tai kielteistä tunnetilaa mitattiin lisäksi kasvojen lihaksista elektromyogafian keinoin. Orbicularis oculi, silmänympäryslihas, näet aktivoituu, jos koehenkilö hymyilee aidosti.
Ammattilaisten analyysi painottaa pelkoja
Maineen rakentuminen digitaalisessa, sosiaalisessa julkisuudessa on vain osittain organisaation viestintätoimen tai maineenhallinnan käsissä.
(videotaltiot seminaarista Kurt Linderoosin Bambuserkanavalla).
Laaksonen haastatteli 17 viestinnän ja riskienhallinnan ammattilaista saadakseen kuvan maineen rakentamisen koetuista eduista, mahdollisuuksista, kustannuksista ja riskeistä (benefits, opportunities, costs, risks).
Maineriski liittyy vahvasti tunteisiin. Sen laukaisee organisaation oma moka tai ulkoinen tekijä. Riskin toteutuminen huonontaa organisaation mainetta ja johtaa luottamuksen menettämiseen.
Digitaalisen julkisuuden etuja ovat nopeus ja laaja vaikutuspiiri. Hyville teoille on mahdollista saada näkyvyyttä. Hintana on digitaalisen julkisuuden sattumanvaraisuus. Sitä on vaikea hallita tai valvoa, ja yrittäminenkin vie henkilöresursseja.
Digitaalinen, sosiaalinen julkisuus on informaatiolabyrintti, josta mainetarinoita on vaikea löytää ja siellä leviävää väärää tietoa vaikea paikata. Katveeseen jäävät keskustelut, negatiivisen informaation ja tunteiden ylivalta, huhujen voima ja tahallinen mustamaalaus verkossa hirvittävät Laaksosen haastattelemia viestintäalan ammattilaisia.
Digital Reputation - hanke mittasi maineen vaikutusta neurofysiologisin menetelmin. Koehenkilöille näytettiin negatiivisia ja positiivisia uutisia mitatusti hyvä - ja huonomaineista yrityksistä.
Psykofysiologiset menetelmät tuottavat objektiivisempaa tietoa emotionaalisista reaktioista maineeseen verrattuna siihen, että luotettaisi koehenkilöiden kertomaan kokemukseen.
Hyvämaineiseen yritykseen liittyvä myönteinen uutinen hymyilytti. Positiiviset uutiset herättivät enemmän aitoa hymyä. Tutkijat yllätti, miten positiivinen reaktio koehenkilöillä oli myös siihen, että huonomaineisesta yrityksestä näytettiin huono uutinen. Samaten negatiiviset kommentit negatiivisessa uutisessa
synnyttivät positivisen reaktion.
Hyvämaineista yritystä koskeva negatiivinen uutinen puolestaan herätti lähentymisreaktion. Aivan kuin kuluttaja tuntii myötätuntoa tai varautuisi puolustamaan yrityksen mainetta?
Negatiiviset uutiset saivat enemmän huomiota huolimatta yrityksen maineesta.
Huonolla toiminnalla hankittua huonoa mainetta on vaikea korjata, koska "epäsymmetrinen" tieto - hyvät uutiset huonomaineisista firmoista - aiheuttavat vastaanottajassa vireystilan putoamista - tietoa ei oteta niin valppaasti vastaan kuin yrityksen maineen kanssa linjassa olevaa tietoa.
Tekesin rahoittama DiRe -tutkimus on viestinnän professori Pekka Aulan mukaan uurtamassa kansainvälisestikin uusia uria tehdessään neurofysiologista mainetutkimusta.
Mitä organisaation maineelle siis voi tehdä?
Jo arkikokemus osoittaa, että verkossa koetaan vahvojakin tunnereaktioita organisaatioiden toiminnan vuoksi ja ne voivat kanavoitua monella tavalla - Seiska-lehtien kääntelykampanjasta tuotteiden boikotointiin.
Pahasti mokannutta yritystä halutaan rangaista - mutta itse jäin pohtimaan, miten rankaisijoista rekrytoitaisi rakentajia auttamaan yritystä kohti parempaa mainetta. Jeff Jarvis saarnaa tätä kriitikkojen kääntämistä auttajiksi kirjassaan "What Would Google Do", esimerkkinä tapaus "Dell Hell".
Kommentteja