Tuhat sanaa

Aamun Hesarissa oli juttua siitä, miten kirkko karttaa hautakivien koristelua. Lehti siteeraa Malmin ylipuutarhuria: "vainajan ammattiin liittyviä koristeita voi olla", ja toisaalta "Pronssisia lintuja ja enkeleitä saa hautakivessä olla, mutta ei esimerkiksi mäyräkoiraa tai kissaa".

Loogista kuin mikä.

***

Olisi edes kaamea kapula, haikailee rivitoimittaja Helinä Hirvikorven jutussa toimittajan työvälineistä Journalisti - lehdessä. Jutun lähtökohtien kanssa olen visusti samaa mieltä: kunnon työluurien tarjoaminen koko journalistista työtä tekevälle henkilökunnalle olisi suotavaa - niin paljon kunnon kapineet liikkuvaa työtä tehostavat.

Jutun loppukaneetissa pannaan merkille, että erityisen sofistikoidut vempaimet on niillä, jotka askartelevat työssään niin sanottujen uusien palvelujen parissa.

Askartelevat? Auts.

Joskus yksittäinen, vaikka tahatonkin, sanavalinta onnistuu kirpaisemaan. Tulee mieleen oma kaamea sammakko taannoin Juha Kulmasen Julkisen sanan suorassa lähetyksessä, jossa suustani pääsi jotakin sellaista kuin IT-alan harrastelija , kun viittasin Sami Köykkään ja hänen ei-kaupallisena projektina perustamaansa Blogilista.fi - palveluun.

Auts, auts.

***

Tämänkertaisen sitaattiharavan omituisin sitaatti tulee TeliaSoneran tulosuutisesta (HS 29.7.). Juho Lipsanen siinä selittää, miksi 3G-sisältöpalvelut eivät oikein vielä vedä. "Tämä on hieman sama kuin Oraksen aikanaan kehittämä sekoitehana, jossa yhdestä putkesta tuli kuumaa ja kylmää. Ei sitäkään heti osattu käyttää. Puhelinkin on laite, jossa yhdestä tuutista voi tulla monenlaista tavaraa."

Mediat arkistuvat. Radio on jo ennestään leivänpaahdin ja nyt kännyk, - anteeksi, multimediatietokone on siis sekoitehana.

Voisihan sellainen sekoitehana olla ihan kivan näköinen hautakiveen kaiverrettuna.