Tuhat sanaa

Kansanedustaja Jyrki Kasvilla (@jyrkijasvi) oli perjantaina Twitterissä profiilikuvassaan Iron Sky-elokuvahankkeen mainos.

Iranin levottomuuksien aikaan netissä levisi vihreä väri opposition tukemisen merkkinä (ks. esim. Houston Chronicle: Green reflects solidarity with Iran protesters on Twitter)

Itse en muuttanut Iranin levottomuuksien aikaan Twitter-avatariani vihreäksi, vaikka moni Suomessakin teki niin. Ja vaikka pidän Iron Sky-elokuvahanketta upeana, en aio mainostaa sitä profiilikuvallani.

Internetissä on kautta aikojen levinnyt meemejä - matkitaan jotakin mielenilmausta, osoitetaan mielipidettä toimimalla tietyllä tavalla, tai levitetään hassuja juttuja (Trololo!).

Oman avatarkuvan valjastaminen jonkin aatteen tai tuotteen tunnetuksi tekemiseen on nykyään hyvin tavallista. Meemeihin mukaan lähteminen on tehty erittäin helpoksi - vähimmillään käyttäjän ei tarvitse kuin klikata pari kertaa, ja kampanja tuunaa profiilikuvan uusiksi.

Verkkovoiman tutkija Kari A. Hintikka näkee avatar-hassuttelun osana koko nettiprofiilia ja -läsnäoloa. Erilaisia verkostoja yhdistävään aktiiviseen integraattori-fasilitaattori-rooliin se voisi esimerkiksi sopia hyvin. Huumoriprofiilikuva ei hänestä ole ehkä se aivan ensi valinta asiantuntijalle nettiprofiilin rakentamisessa.

- Aika paljon se on kiinni kontekstista. Tuskin FB:n taannoinen Hussein-meemi, (jossa moni ilmaisi tukensa Barack Obamalle lisäämällä toiseksi nimekseen Hussein) tai viimevuotinen vihreä Iran -meemi avautui satunnaiselle ohikulkijalle sen paremmin, Hintikka sanoo.

Miehelle saattaa olla helpompi yhdistää huumori asiantuntijarooliin sosiaalisessa mediassa, arvioi vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja Suvi Korhonen.

Esimerkiksi jos ja kun tutut aktiiviset verkon käyttäjät @Karde, @dst tai @ubiq (Kari Haakana, Olli Sulopuisto tai Kari A. Hintikka) laittavat huumorikuvan avatarikseen sosiaalisen median ympäristössä, se ei vaikuta Korhosen käsitykseen näistä henkilöistä. Osittain varmaankin siksi, että hän osaa jo odottaa moista kavereilta, jotka ovat hupailleet ja vitsailleet verkossa ennenkin.

Korhonen mainitsee verkostostaan naisten profiileja, joilla myös on lupa leikkiä humoristisilla profiilikuvilla. Tällainen on esimerkiksi Mari Koistinen. Toisaalta Riitta Nieminen-Sundellista Korhosella on asiapitoinen mielikuva, johon huumorikuva ei sopisi. Vaikutus voisi olla kuvasta ja tilanteesta riippuen positiivinen tai negatiivinen, hän miettii.

Negatiivisesti Korhosen mielikuvaan henkilöstä asiantuntijana vaikuttavat lemmikkieläinten ja lasten tai pariskuntakuvien pitäminen profiilikuvina. Myöskään avatarkoneiden tekemistä kuvista hän ei juuri pidä.

Toimitusjohtaja Helene Auramo pitää eri linjaa eri palveluissa. Twitterissä hän ei vaihda kuvaa meemien hyväksi, mutta Facebookissa hän on niin tehnyt. Esimerkiksi kaksoisolentokuvailmiön aikoihin (Facebook Doppelgänger Week) hän vaihtoi kuvansa Sandra Bullockin kuvaan.

Hän pitää Facebookia kavereiden ympäristönä, jossa ei tarvitse olla niin asiantuntijaa. Pikemminkin liian markkinointimainen kuva on poistyöntävä kaveripiirissä. Jos Facebook-kavereina on työkavereita tai asiakkaita, näiden tulisi Auramon mukaan ymmärtää FB:n luonne. Hänestä monia tuntuu ärsyttävän FBssä liian mainosmainen ote. Miksi joku markkinoi itseään kavereille, Auramo kertoo ainakin nuorempien kavereidensa keskuudessa ajateltavan.

Profiilikuvalla on ehdottomasti suuri vaikutus mielikuvaan ihmisestä, sanoo valokuvaaja, yrittäjä Peter Forsgård. Hänestä liian söpö tai hassu profiilikuva on asiantuntijalle huono valinta. Kuvan tunnelman pitäisi tukea sitä mielikuvaa, jonka haluaa itsestään antaa. Asiantuntijan kuvan tulisi hänestä olla asiallinen.

Forsgård neuvoo pitämään kuvan samana ainakin jonkin aikaa. Lisäksi kuva saisi olla sama tai hyvin samankaltainen eri palveluissa. Tunnistettavuus helpottuu, ja kuva kuitenkin on osa ihmisen brändiä, hän muistuttaa.

Profiilikuvan valjastaminen meemien käyttöön tuli puheeksi perjantaina Twitterissä ja Qaikussa tekemissäni keskustelunavauksessa, joissa tiedustelin verkostoiltani mielipiteitä siitä, mihin he asettavat asiantuntijan ilmaisun rajat profiilikuvan kohdalla.

Jos aikuisella on ylisöpö tai hassu profiilikuva, miten se vaikuttaa mielikuvaan tästä ihmisestä asiantuntijana - kysymykseen vastasi parikymmentä verkon aktiivikäyttäjää. Alla joitain poimintoja saamistani vastauksista.

• Kuvalla on merkitystä. Sen pitäisi olla linjassa muun verkkoprofiilin kanssa. Tarkistan aina uusien seuraajieni kuvat. Marko Sykkö, toimitusjohtaja, promener Oy (Twitterissä @marsyk)
• Ylisöpö tai hassu kuva ok, jos olet klovni, lastenkirjailija tms. Geenitutkijat yms. välttäkööt. Persoonallinen voi silti olla. Itse en koskaan käytä röyhelöitä tai rusetteja. Outi Lammi, Tietotekniikkakouluttaja ja konsultti, tietokirjailija (Twitterissä @outilammi)
• Kuvalla pystyy viestimään paljon, mutta ei se minusta asiantuntijuutta poista lainkaan. Pirkka Aunola, strategi (Twitterissä @pirkkaaunola)
• Ylisöpö mies = homo ylisöpö nainen = tyhmä blondi tuomio: ei asiantuntija - meniskö kategorisointi näin ainakin Suomessa? Christina Anderson, luovuusvalmentaja, konsultti ja tietokirjailija (Twitterissä @winninghelix)
• Tulkinta riippuu kuvan katsojasta ja tämän preferensseistä. Söpö yhdelle = epäuskottava toiselle. Normaali yhdelle = hassu toiselle. Pekka Nikrus, suunnittelija (Twitterissä @skrubu)
• FB:n doppelganger-viikko oli minusta aidosti tosi hauska villitys. Santtu Toivonen, vanhempi konsultti, markkina-analyytikko (Qaikussa @touqo)
• Ihmiseen, joka suhtautuu itseensä vakavasti, ei voi suhtautua vakavasti. Petja Jäppinen, yrittäjä, yhteisöllisen median asiantuntija (Qaikussa @Herra)

Tämä on toinen kirjoitus kaksiosaisessa juttusarjassa, jossa kokeilen kahta erilaista tapaa referoida ja kreditoida verkkokeskusteluja. Katso ensimmäinen osa.