Sosiaalisen webin ammatillinen käyttö: Tavoitettavissa, ei väijyttävissä

Sosiaalisen webin palvelut tarjoavat muutamia kohtuullisen hyviä vaihtoehtoja henkilöille, jotka haluavat olla löydettävissä mutta jotka eivät suunnittele käyttävänsä aikaa sen kummempaan nettiverkostoitumiseen. Esimerkiksi Facebook ja LinkedIn on mahdollista ottaa passiiviseen käyttöön niin, että omalla nimellä haettaessa netistä löytyvät ajantasaiset julkiset yhteystiedot, muttei paljoa muuta.

Mikäli on valmis kokeilemaan jotain hieman aktiivisempaa kuin vain yhteydenottojen vastaanottaminen, kannattaa lukea läpi kahden usalaisen konsultin neuvot How to Use Social Networking Safely: Tips From Security Pros. Howard Schmidt ja Bill Boni listaavat CSOOnline.com -sivustolla turvallisen verkostoitumisen alkeet näin:

  1. Selvitä, millaiseen yhteisöön sinun kannattaa liittyä
  2. Säädä yksityisyysasetukset riittävän, muttei liian tiukalle
  3. Katso kenet kytket kontaktiksi
  4. Älä kerro liikaa

Arvioi eri palvelut suhteessa omiin tarpeisiisi. Mieti, mitä ominaisuuksia sinun kannattaa käyttää ja mitä kenttiä täyttää. Käytön laajuus riippuu tavoitteistasi. Voit rajata verkkoläsnäolosi aiheet vain ammatillisiin, tai lähteä avoimemmin kertomaan harrastuksistasi. Arvioi, millaisten sisältöjen jakaminen muiden verkoston jäsenten kanssa tuntuu itsestäsi mukavalta.

Verkostopalvelun hyödyt ovat suoraan verrannollisia niiden avoimuuteen. Niinpä yksityisyysasetuksia ei kannata vetää tappiin. Mutta aina sisältöä julkaistessa kannattaa muistaa, että kaiken maailman ihmiset saattavat ne nähdä - palvelusta riippuen omien kontaktien kontaktit mukaan lukien. Tästä aiheesta kirjoitti hiljattain myös Danah Boyd laajasti: Putting Privacy Settings in the Context of Use (in Facebook and elsewhere).

Kolmas ohje - tarkkana, kenet kytket kaveriksi - muistuttaa suhtautumaan varauksella kaikkiin "Olen kaverisi kaveri, kai sinä minut tiedät" - tyyppisiin kaveripyyntöihin. Kaikkien kanssa ei tarvitse kaveerata sosiaalisessa webissäkään. Mikäli kaveruudesta kieltäytyminen aiheuttaisi nolon tilanteen, joissain palveluissa (esim. Facebookissa) voi rajata määrätyille kontakteille näytettäväksi vain osan profiilisi tiedoista.

Neljäs ohje kehottaakin pitämään vähän rajaa siinä, mitä sisältöä julkaisee. Käytä arvostelukykyäsi ja jos vähänkään epäilet, pidä seikka (kuva, video) omana tietonasi. Kannattaa mielummin olla liian varovainen kuin luottavainen eri palvelujen tietosuojatasoon: jos jokin sisältö voisi julki päästessään aiheuttaa haittaa itsellesi tai lähipiirillesi, jätä sellainen julkaisematta. On asioita, joita emme halua tietää sinusta. Radiojuontajien nyrkkisääntö - "Be personal, not private" - sopii webiinkin.

Suurin epäröimisen aihe useimmille tuntemilleni tietotyön ammattilaisille on kuitenkin ajankäyttö - koukuttumista pelätään turvallisuusriskejä enemmän. Miten sinä käytät sosiaalista webiä ammatillisesti hyödyksi niin, että surffailu pysyy asettamissasi ajankäytöllisissä rajoissa?

Oma vinkkini on pitää naamakirjassa tiukkaa linjaa: kytke kavereita ja liity hyödyllisinä pitämiisi ryhmiin, mutta älä lähde mukaan haasteisiin, älä katso massajaeltuja hassuja videoita äläkä koskaan asenna yhtään sovellusta profiiliisi.

Kommentit

Fiksuja vinkkejä

Monesti ihmisiltä unohtuu se, että kerran verkkoon laitettua tietoa ei sieltä enää pois saa. Julkaisemisen kynnys alenee alenemistaan mutta samalla unohtuu entisestään se, että onko tiedon jakaminen aina paras vaihtoehto. Harkintakykyä toivoisi niin itelle kuin muillekin, sillä aina ei tule ajateltua riittävän tarkkaan asioita etukäteen. Julkaistun viestin poistaminen verkosta vaatii monesti entistä enemmän työtä varsinkin jos julkaistut sisällöt levittyvät eri puolille nettiä palvelujenvälisen toimivuuden lisääntyessä.

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö näkyy ainoastaan sinulle ja ylläpidolle
  • Allowed HTML tags: <img> <a> <style> <div> <br> <p> <caption> <span>
  • Automaattinen rivin/kappaleen katkaisu.

Lisätietoa sisällön esitysmuodosta

Syndicate content Syndicate content