Tuhat sanaa

Pietarsaari, originally uploaded by tuija.

Väentungoksessa välähdyksenomainen ajatus: kaikki oman elämänsä keskipisteitä. Kaikki me kuusi miljardia. Ei mikään originelli oivallus, mutta melkein fyysinen tuska tajuta oman olemisensa hetkellisyys ajassa ja tilassa. Ihmisen osa, ja kai kaiken kulttuurin liikkeelle paneva voima. Ajankulun liukusäätimellä kartta täyttyy ihmisen tuottamista pysäytyskuvista. Tämäkin hetki talteen.

***

Mikko Paartola on aloittanut 40X40 - projektin Valokuvataide.fissä. Aiemmin dokumentaristi on tutkinut mm. Kuolemaa ja Ulkopuolisuutta.

***

Syntyykö nettiin ikuinen virtuaalimuistolehtokulttuuri, pohtii HS (Kuolema ilmoittaa verkossa (€). Hautausmaat kiehtovat, fyysisiä tai virtuaalisia.

***

Entä arkistot - eivätkö nekin uhmaa kuolemaa uhmatessaan aikaa? Kuolemattomuutta edes taiteelle ja kulttuurille; hengelle, kun ei lihalle.

***

Salaperäisiä kivikasoja tai digitaalista dataa. Sama tavoite kaikessa, jättää merkki, olla merkityksellinen sillä tavalla kuin pystyy ja osaa ja sillä tavalla kuin itselle on väliä.

***

Kaksoisagentti linkittää Livesciencen kolmiosaiseen sarjaan, jossa pohditaan, mitä, jos voisimmekin elää 140-vuotiaiksi tai ikuisesti. Toisessa elämässä - pohdinta jääkin tarpeettomaksi, kun ehdimme tehdä kaiken, mikä tarpeeksi kiinnostaa, jo tässä elämässä?

BBC:n viime päivinä julkistamat kunnianhimoiset suunnitelmat on demand - palveluista ja verkkopalvelun uudistamisesta ovat kiinnostaneet mediaa Slashdotista Economistiin (Auntie on tap - The BBC lays out ambitious plans for its future online).

(BBC's Director of New Media & Technology defines vision for the future)

Samaan aikaan toisaalla Ranskassa INA on avannut laajan nettiarkiston, kertoo Jari Mäkinen Tieteen stiiknafuuliaa-blogissaan 100 000 ohjelmaa netissä!).

YLEn Radioarkiston päällikkö Pekka Gronow tarinoi blogissaan arkistojen aarteista. Tiesittekö, että monia Yleisradion kuunnelmia voi lainata kirjastosta? "Tulevaisuuden haaveena on tietysti saada tavalla tai toisella kuunnelmat verkkoon", Gronow kirjoittaa (Maitometsässä).

Lähivuosina tullaan näkemään hirmuisia ponnistuksia eri vuosikymmenien ohjelmien digitoimiseksi ja julkaisemiseksi internetiin. Mutta kuinka vanha jutun pitää olla kelvatakseen arkistoon? Mäkinen osuu asian ytimeen:

"Ja kun aineistoa saadaan kurottua yhä enemmän kohti nykypäivää ja päivitettyä jatkuvasti, mihin lopulta menee arkiston ja uuden aineiston raja? Ovatko tämän päivän ohjelmat, joita netistä voi katsoa tai kuunnella suorana tai videopodcastattuina, jo huomenna siirrettyinä arkiston puolelle?"