Tuhat sanaa

rengasrikko, originally uploaded by tuija.

Viikonloppuna kyläillessä, siinä matkakuvia katsellessa mietin isoja ja pieniä muutoksia. Kuinka viime vuosituhannella talletin kymppikuvat albumeihin, joiden hapertuneista tarrasivuista ne luiskahtelivat lattialle albumia käsitellessä. Nyt kuvankäsittelyohjelman diaesitysmoodi pyörittää lomakuvia juuri sopivaan tahtiin läppärissä sylissä sohvalla. Mukanani kulkevat kevyesti kaikki koskaan ottamani digikuvat.

Toinen paraikaa rajusti muuttuva asia on tiedon saanti.

Toissakesäinen matka Ulan Batoriin pelotti yllättävän paljon - ihan turhaan, selvisi tietenkin heti paikan päällä. Mutta oli ahdistavaa hypätä lentokoneeseen tietämättä, mikä perillä odotti. Olimme yrittäneet selata kuvia netistä, kaivella kaikilla mahdollisilla tavoilla tietoa olosuhteista, mutta haaviin tarttui lähinnä paimentolaisläppää, jurtta- ja heppakuvia. Niinpä matkalaukussamme lensi Uralin yli survival-valikoima tonnikalasäilykkeitä ja myslipatukoita siltä varalta, että paikallinen ruoka olisi ollut ihan sietämätöntä. Se olikin, mutta kaupungissa oli myös monia ihan laadukkaita länsimaisen tason ravintoloita.

Ja hotellimme alakerrassa kaupungin hienoin ostoskeskus.

Lähdimme etsimään urbaania Ulan Batoria ja sen löysimme.

Muutoksesta kirjoittaa myös lähetyslentäjä Roy Rissanen Suomi-Mongolia - seuran jäsenlehdessä 1/2006 (Lentäjän kirje Mongoliasta). Rissasen mukaan Ulan Batorin väkiluku on kolmessa vuodessa kasvanut 650 000:sta miljoonaan. Lentäjän vinkkelistään Rissanen havainnoi, kuinka jurtta-alueet levisivät kauas kaupungin liepeille. Ulkomaiset yhtiöt kaivavat kultaa ja kuparia ja poraavat öljyä.

Jossain vaiheessa olimme luulleet, että pääkaupungissa on vain yksi katu, jonka varrella kaikki on.

Urbaani ulottuvuus jää silti maalaismaisemien varjoon matkakuva-albumeissa.

Tämä asia on varmasti muuttumassa, mutta kuinka pian? Vieläkö on pallollamme paikkoja, joihin Flickrin silmä ei kanna? Koska saamme Google Earthin, jonka pinnalta voimme zoomailla kaikkien kuviin paikan perusteella?

2006 looks like a Year of the Videoblog in Finland. The newest to enter the finnish videoblog scene, Timo Poropudas of the news website Digitoday videoblogs his search of a digital China. His clips make enjoyable watching anywhere as he does not speak over the video.

Ad-libbing over your footage is one hell of a task - try and hold your videophone steady, pan ever so slowly and utter a coherent sentence or two. Try to end with a point. Ending the shot with any dignity at all is the most difficul task by far.

We will all be needing film narration crash courses before long.

Note to self: resume habit of packing a notepad and pen to scribble a manuscript just in case of a sudden urge to videoblog.

An interview situation is so much easier since you only have to worry about making a question and after that just shoot and listen.

I, as it happens, recorded have some seriously educational footage during a holiday week in Ulan Bator, Mongolia, in July 2004. Tuija TV proubly presents: Count from one to ten in mongolian! Take a bus ride in Ulan Bator! And - ta daa - learn what "Ikh bayarlalaa" and "Sain bain uu?" mean in Finnish and / or German.

(Warning: Video and post-production quality: bad. Shot with the Minolta DiMAGE F300)