Verkkoläsnäolo vaatii paitsi asennetta, myös uusien työvälineiden osaamista.
Asiantuntijan ja organisaation tapoja olla verkossa ovat esimerkiksi
- Sisällön julkaiseminen ja jakaminen
- Ryhmäideoinnin ja -keskustelujen suunnittelu ja johtaminen eli fasilitointi
- Tapahtumien järjestäminen verkossa
- Yhteistyöverkostojen rakentaminen, aktiivinen vuorovaikutus ja läsnäolo asiantuntijafoorumeilla
Kuhunkin on olemassa laaja valikoima eri tyyppisiä palveluja. Työstämäni lista on tarkoitettu organisaation tai yksittäisen asiantuntijan tarpeisiin sopivimpien työkalujen kokeilemisen ja arvioimisen lähtökohdaksi, eikä se suosittele mitään näistä palveluista erityisesti. Käyttöehtoihin perehtyminen on välttämätöntä.
Sisällön julkaisuun ja jakamiseen soveltuvat esimerkiksi blogit ja nettivideot. Keskustelufoorumit ja yhteisesti muokattavat dokumentit soveltuvat ideoimiseen ja keskustelujen käymiseen. Videolähetyksinä toteutettaviin tapahtumien järjestämiseen verkossa on olemassa kaupallisia palveluntarjoajia tai niitä voi välittää verkon avoimilla netti-tv-alustoilla. Ne mahdollistavat laajojen yleisöjen pääsyn mukaan osallistumaan tapahtumaan etänä.
Yhteistyöverkostojen rakentamiseen sopivat hyvin erilaiset tähän tarkoitukseen suunnitellut yhteisöpalvelut, erityisalojen keskustelupalstat ja esimerkiksi eri alojen asiantuntijablogit.
Verkkoläsnäololle asetetut tavoitteet määrittelevät, minkä tyyppinen palvelu on kulloinkin tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi pikaviestiminen soveltuu hyvin neuvontapalveluihin.
Sosiaalisen median foorumeita voi tarkastella esimerkiksi viestinnän samanaikaisuuden ja eriaikaisuuden näkökulmasta. Samanaikaisesti tapahtuva vuorovaikutus on näkyvillä osapuolilla heti, kun taas eriaikaisesti toimivissa palveluissa viesteihin ja muihin sisältöihin voivat mukana olijat tutustua itselleen sopivana aikana. Samanaikaista viestintää ovat pikaviestintä ja verkkojuttelu sekä yleistyvät suorat videolähetykset. Enemmän viivettä viestien lähettämisestä vastaanottamiseen ja vastaamiseen sallivat keskustelufoorumit, postituslistat, blogit ja wikit.
Palvelut voivat olla joko erillisiä omalle koneelle asennettavia sovelluksia tai selaimessa käytettäviä palveluja; niitä on ilmaisia tai maksullisia, ja riippumatta käyttäjältä perittävästä käyttömaksusta ne voivat sisältää mainoksia. Useista maksullisista palveluista on saatavissa ilmainen kokeiluversio lyhyeksi aikaa, tai ominaisuuksiltaan riisuttu versio. Ilmaiset palvelut voivat muuttua maksullisiksi tulevaisuudessa ja päin vastoin.
"Sosiaalisen median työkalut" listaa kootessa minua vaivasi - ja vaivaa yhä - sosiaalinen media - käsitteen laajuus. Oman listansa voisi laatia avoimista ja avoimeen lähdekoodiin perustuvista palveluista ja ohjelmistoista, yksi näkökulma olisi selaimessa toimivat palvelut, jotka eivät vaadi mitään asennuksia käyttäjän koneelle. Joissakin organisaatioiden virallisessa käytössä vain kaupallinen ja vakiintunut ohjelmistopalvelu saatavilla olevine tukipalveluineen tulee kysymykseen. Joidenkin toiminnan luonteen vuoksi on toimittava ainoastaan sellaisissa palveluissa, jotka ylläpidetään Suomen lainsäädännön alaisuudessa.
Kaikilla näistä voi toimia sosiaalisen median toimintakulttuurin hengessä, ja siksi oma listani sisältää työkaluja kaikista yllä mainituista kategorioista.
Käyttäjän omat tarpeet sanelevat valintakriteerit. Täydellisin työkalukaan ei toisaalta vie asiantuntijaa tai organisaatiota uuteen maailmaan, vaan sen tekevät ihmiset. Ihmiset on saatava vakuuttumaan valitun työkalun käyttökelpoisuudesta. Hyvienkin työkalujen käyttöönottoaste voi jäädä pieneksi, jos ihmiset eivät koe niitä itselleen hyödyllisiksi.
Ennen minkään työkalun käyttöönottopäätöstä on siis syytä tarkistaa strategia: mikä olikaan päätehtävä? Mitä halutaan saada aikaan, millä tavalla? Kun osaa vastata kysymyksiin mitä, voi ryhtyä ratkomaan kysymyksiä missä ja miten.
