Identiteetti

Kollegani Pirkka Aunola, YLEn Uusien palvelujen strategi, on tänään ollut puhumassa akavalaisten koulutuspäivässä sosiaalisen median toimijuudesta hyvin henkilökohtaisesta näkökulmasta. Kalvosarjan kolmannella sivulla on kaavio, jota jokaisen kannattaa pohtia omalta osaltaan: yksityisen minän ja työroolin rinnalla on tilaa asiantuntijatason roolille, yksityiselle työminälle.

Sosiaalisessa mediassa asiantuntija tekee työtään omalla persoonallaan. On pitkällä tähtäimellä hyvin tärkeää pitää yllä omaa verkkoidentiteettiä sen rinnalla, että työn puolesta esiintyy työpaikkansa nimissä verkossa.

Tilanteet muuttuvat, työpaikka ja -tehtävät voivat vaihtua. Pitkällä tähtäimellä järkevintä on toimia systemaattisesti yhdellä ja samalla verkkoidentiteetillä. Näin omalla ajalla tapahtuva verkostotoiminta on investointi omaan sosiaaliseen pääomaan.

Monet asiat, kuten verkostojen joukkoälyn valjastaminen jotain tehtävää ratkomaan, vaativat hyvää verkkomainetta ja olemassa olevia luottamussuhteita. Olisi työn hukkaan heittämistä joutua rakentamaan verkostonsa työpaikkaa vaihtaessaan uudelleen.

Googlen Friend Connect ja Facebook Connect ovat saaneet viime päivinä palstatilaa tekniikkamediassa. On arvioitu palvelujen keskinäisiä strategioita ja uutisoitu, mitkä palvelut ovat lähteneet kenenkin kimppaan (mm. Digg, TechCrunch ja CNET Facebookin).

Näitä kahta palvelua vanhempi verkon "yleisavain", OpenID, on periaatteessa vain standardi siitä, miten verkkosivuille rekisteröidytään ulkoisella identiteetillä, ja melkein kuka hyvänsä voi ryhtyä “OpenID-tarjoajaksi”, Yoe kuvaa, ja toteaa että Google Friend Connect taas on OpenSocial-rajapintaa käyttävä työkalu.

Ovatko Friend Connect ja Facebook Connect pienemmille verkkopalveluille hyväksi vai haitaksi? Entä verkon käyttäjille? Aiotko itse jatkaa verkkoidentiteettiesi hajasijoittamista vai keskitätkö vaivattomasti naamakirjaan, milloin mahdollista? Kuuntele 50-minuuttinen keskustelumme (mp3) ja kerro oma mielipiteesi Sula Pinta - blogissa, tässä tai vaikkapa palautelomakkeella.

Maikkarin netin kolumnisti Roman Schatz äimistyi, kun tuttava ilahtuneena kiitteli että kiva kun sinäkin viimein liityit Facebookiin. Joku muu oli hoitanut homman kirjailijan puolesta ja alkanut kerätä kavereita (Fakebook!).

Schatz otti ensin yhteyttä poliisiin, josta ohjattiin kuitenkin ottamaan yhteyttä palvelun tarjoajaan. Facebook poisti väärennetyn profiilin kahden vuorokauden sisällä.

"Toivottavasti tuoreeltaan tukahdutettu identiteettivaltausyritys oli vain harmiton pila," kirjoittaa kolumnisti ja pohtii: "Mutta mitä jos joku skitsofreeninen digirikollinen suunnittelee sairaassa mielessänsä tuhoavansa elämäni kommunikoimalla selkäni takana ystävieni kanssa, lypsämällä salakavalana työhöni liittyvää tai henkilökohtaista arkaluontoista tietoa?"

Schatz käyttää termiä identiteettivaltausyritys. Verkossa toisena henkilönä esiintyminen onkin eri asia kuin identiteettivarkaus, josta kansalaisia on neuvottu suojautumaan niin kauan kuin sähköistä asiointia on ollut. Tietosuojavaltuutetun toimiston vuonna 2005 julkaisema ohjelehtinen "Mikä on identiteettivarkaus" keskittyy neuvomaan, miten estää henkilötunnuksen tai palvelujen käyttäjätunnuksien joutumista vääriin käsiin.

Melkoista vahinkoa voi syntyä myös siitä, että sinuksi tekeytyvä pumppaa ystäväpiiristä arkaluonteista tietoa elämästäsi feikkiprofiilin avulla. Sosiaalinen manipulointi on niin tuloksellista siksi, että emme osaa varautua moiseen. Elämästä tulee hankalaa, jos joka ainoaa tulevaa sähköpostia ja ystäväkutsua pitää epäillä. Verkon ystäväkirjat ovat jo niin arkinen osa viestintää, että oikeasta elämästä ennestään tuttu nimi kytketään mielellään kaveriksi. Harvemmin tulee hetimiten tarkistettua toista, jo todennettua kanavaa pitkin, että kontakti oli aito. Pitäisi ehkä ottaa tavaksi.

Liike-elämän verkostoitumis- ja suosittelemispalvelut kuten LinkedIn perustuvat siihen, että henkilö tiedetään ja maineensa tunnetaan. Ystävien ystävät ovat turvallisia yhteistyökumppaneita, käy logiikka. Näin onkin niin kauan, kunnes verkostossa tulee vastaan heikko lenkki: joku, joka kytkee kontakteja ilman, että on tosielämässä muuten tekemisissä tyypin kanssa.

Varmistatko sinä toista kanavaa pitkin ystäväpyynnön lähettäjän profiilin aitouden? Tuntuisiko sinusta oudolta, jos saisit tarkistuspuhelun vastauksena ystäväpyyntöön? Vai tuntuisiko se tunkeilevalta?

Onko itsellesi sattunut vastaavaa tai tiedätkö tuttavapiiristä jonkun, jonka nimissä on netissä esiinnytty tämän tietämättä?