Tuhat sanaa

Chilen maanjäristyksen uutisointi osoittautuu esimerkiksi suoran videolähetyksen voimasta. Havaijin rannikolla vyöryvien vesimassojen liikkeitä on koukuttava katsoa hyvin selostetusta lähetyksestä. CBS:llä oli tarjota ainutlaatuista suoraa kuvamateriaalia Hilo Beachilta, ja linkki Ustream-palveluun, jossa kuvan yhteydessä oli reaaliaikaista pikaviestivirtaa, kiersi netissä.

Twitterin listoja kokosi useampi uutismedia.

Huffington post koosti Chilen tsunamin vaikutuksia seuraavan uutissivun automaattisesti päivittyvistä Twitterin listoista ja samaisesta saatavilla olevasta upotettavasta Ustream-palvelun CBS:n suoraa lähetystä jakavasta videopoayeristä.

Ulkopuolisista lähteistä koostetun sivun hyvä puoli on täysi reaaliaikaisuus riippumatta toimituksen resursseista, miinuspuoli se, että jos ulkopuolinen syöte kaatuu, jää sivu ilman sisältöä.

Hawaii News Now -sivustolla ongelma oli toisenlainen: minulta puuttui vaadittava videokoodekki, Microsoft Silverlight. Sen käyttöönotto onnistui uutisnälässä kuitenkin rivakasti.

"Tiedän, että sensuroit kaikki sosiaalista mediaa kritisoivat kommentit mutta kirjoitan sellaisen silti", lähestyi ilman nimimerkkiä kirjoittanut kommentoija Tuhat sanaa -blogia tänään. (Kyllä, poistin kommentin asiayhteydestä, johon se ei liittynyt - kiitos kuitenkin juttuideasta).

"Miksi ihmeessä jokaisen täytyy tunkea jokaiseen tweettiinsä nyt #jourfut hashtagi? Eihän sen mistä ihminen tweettaa pitäisi olla ihan näin tärkeää vaan tärkeämpää olisi se mihin asia liittyy ja käyttää hashtageja sen mukaan."

Tähän ei ole paljoa lisättävää. Jos käyttäisin blogissani hymiöitä, sellaisen paikka olisi tässä.

Hashtag eli risuaita on siis tapa ripustaa oma viesti virtuaaliselle kanavalle internetin tietovirroissa löytyäkseen esimerkiksi jonkin tietyn tapahtuman tiimoilta keskustelevien yhteisestä viestivirrasta.

• Katso: Twitterin lyhyt kielioppi: @, RT ja #

Esimerkkejä

Hashtag Bambuser-videon otsikossa

Hashtag seminaarijärjestäjän Tweetissä.

Twitter on sosiaalisen median palveluista kovin nousija. Alexan mittarissa se on tätä kirjoittaessa Suomessa sijalla 27. ennen oikotietä, mol.fi-palvelua ja YTV:n sivuja. Signaali tämäkin: uudistunut HS:fi sijoitti Jaa Twitterissä - napin uutistensa alle.

Twitter on siis syytä panna tutkalle viimeistään nyt, jos digitaalisen ja verkottuneen maailman viestintäilmiöitä seuraa.

Mikäli Twitterin käyttöliittymä on aivan vieras, eikä palvelusta ota selkoa omin päin, tässä pikakurssi merkintöjen lukemiseen. Nämä merkintätavat tuntemalla viestien selaaminen on toivottavasti vähän helpompaa.

@nimimerkki

@-merkki käyttäjätunnuksen edessä on merkki puhuttelusta. Tällöin julkisessa viestivirrassa näkyvä repliikki on erityisesti suunnattu mainitulle käyttäjälle. Itselle tulleet puhuttelut näkee oman sivun oikeasta sivupalkista Replies -linkin takaa.

RT @nimimerkki viesti

Merkkijono RT @nimimerkki viestin edessä tarkoittaa, että kirjoittaja on pannut sanan kiertämään eli Re-Tweettaa kaverin viestiä omille verkostoilleen luettavaksi.

#merkkijono

#risuaita merkkijonon edessä ilmaisee kanavatunnuksen. Yksi Tweettaaja tai isompi joukko on päättyänyt merkitä yhteen kuuluvat viestit tunnisteella, jotta juuri näitä viestejä voi seurata erillään muusta Twitterin tietovirrasta.

Uusinta uutta Twitterissä ovat listat - käyttäjät voivat nyt merkitä Twitter-tunnuksia vapaasti nimeämiinsä listoihin, ja jokaisen käyttäjän profiilissa näkyy, kuinka moneen listaan tämä on merkitty.

Vierityspalkki-blogin piikkiin laadimme reilun 70 nimen Twitter-listan kotimaisista digimedia-alan vaikuttajista, jolta tämän blogin lukijat varmasti löytävät monta kiinnostavaa visertäjää seurattavaksi.

• Sometu-blogi haastatteli Pauliina Mäkelää, Suomen epävirallista Twitter-kuningatarta
  
• Katso myös työblogissani aiemmin tällä viikolla: Twitter, aikuisten mese

Sosiaalisen median rooli poliittisessa vaikuttamisessa on ollut laajasti esillä mediassa tällä viikolla Iranin vaalien jälkeisten levottomuuksien vuoksi.

Radiouutisten Ajantasassa oli juttu verkon yhteisöpalveluiden roolista vaikuttamisessa. Henry Tikkasen haastateltavana olivat verkkoviestinnän tutkija Janne Matikainen ja internetin sosiaalisten työkalujen kuten IRCin ja Facebookin aktiivikäyttäjä Gia Tulilahti.

Suomessa esimerkiksi alle 30-vuotiaista naisista puolet käytti aktiivisesti Facebookia, raottaa Matikainen tuoretta tutkimusaineistoaan.

Ajantasa: YLE Radiouutiset 25.06.2009 10.03 YLE Areena stream / MP3

YLEn A-Studiossa puolestaan oli asiantuntijana tutkija Petri Kola. Insertti YLE Areena-taltiossa 27 minuutin kohdalla.

Sosiaalisissa verkostoissa kiertää CollegeHumor.comin pilkkavideo Real Life Twitter - Dan takes his tweets to the streets. Filmillä nuori mies ajattelee ääneen, hihkuu yksityisiä, omille kavereille tarkoitettuja päähän pälkähdyksiään väärässä kontekstissa, kaduilla ja vieraiden ihmisten keskellä. Sosiaalisissa verkostoissa viestimistä vähemmän harrastava luulisi, että niinhän netissä juuri tehdään. Tätä mielikuvaa toi esiin voimakkaasti Mika Tuomolakin taannoisessa Voimala-keskustelussa. Että ainoa tapa toimia on, että otetaan paikka estradilla, vaaditaan huomiota ja huudellaan.

Pilkkavideo on hauska, mutta se kertoo enemmän suuren yleisön epävarmuudesta uusien viestintämuotojen edessä kuin noista uusista viestintämuodoista.

Video paljastaa hyvin konkreettisesti olennaisimman asian, joka sosiaalisen median palvelujen käyttöä harkitessa pitää muistaa: itse palvelu, alusta, työkalu ei ole vielä mitään ilman muiden käyttäjien verkostoa.

Jos päätät ryhtyä YouTuben, Twitterin tai Ningin käyttäjäksi kesäkuussa, voi olla että työkalusta on sinulle hyötyä vasta lokakuussa, kun olet löytänyt kaikki omat ihmiset ympärillesi (subscribers, followers, friends).

Jos CollegeHumor -videon tekijät olisivat filmanneet pätkän, jossa nuorten aikuisten joukko kulkee kadulla jutellen ja satunnaisia sivuhuomioita toisilleen heitellen, oltaisi oltu lähempänä totuutta. Mutta sehän olisi ollut liian normaalia.