Vaikuttaminen

Heidi Hautala kirjoitti kaksi vuotta sitten, että tekeillä olevasta "kauppasopimus ACTAsta" ei heru tietoa kansalaisille sitten millään. "ACTA ei ole niinkään kauppasopimus vaan ennemminkin yhteinen tekijänoikeuslaki, joka voi johtaa merkittäviin muutoksiin eri maiden tekijänoikeuslainsäädännöissä ja uhata kansalaisten perusoikeuksia", hän arvioi.

Neuvottelut on käyty salassa. Suomen EFFi valitti avoimuuden puutteesta lausunnossaan eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnalle (pdf) helmikuussa 2010: "LiV:n käsiteltävänä olevassa kirjelmässä on esitetty ”vaitiolopyyntö”. 

Toisin kuin Hautala ja EFFi näkevät, viranomaiset vakuuttelevat, että muutoksia lainsäädäntöön ei "pääosin" olisi tulossa: "Sopimus täydentää Maailman kauppajärjestön WTO:n ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön sääntöjärjestelmää. Sen määräykset eivät aiheuta muutoksia EU-lainsäädäntöön eivätkä pääosin myöskään kansalliseen lainsäädäntöömme," kerrotaan ulkoministeriön 25.1. päivätyssä tiedotteessa.

UM:n tiedotteesta kuitenkin ilmenee, että seuraamuksia on tulossa. "ACTA-sopimus sisältää siviili- ja rikosoikeudellisia määräyksiä, määräyksiä tulliviranomaisten toimista sekä internetissä tapahtuvista oikeudenloukkauksista ja teknisistä toimenpiteistä."

ACTA ei ole vielä torstaisella allekirjoituksella tullut voimaan. "Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunnan hyväksyntä sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille on saatu. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle aikaisintaan syksyllä 2012," UM tiedottaa.

Vielä ehtii varmistaa, että kansanedustajat tietävät, millainen kansainvälinen sopimus heidän hyväksyttäväkseen on tulossa. Puolassa kansalaisten protestit näkyvät kaduilla.

• ACTA suomenkielisessä Wikipediassa
• Stopacta.info

Actaan viittasi nimetön kommentoija tässä blogissa jo joulukuussa.

Helsingin sanomien arkistosta maininta ACTAsta löytyy piraattipuolueen eduskuntavaaliohjelmaa käsittelevästä jutusta.

"ACTA on valmisteilla oleva kansainvälinen sopimus, jossa valtiot sopivat väärennettyjen tuotteiden ja nettipiratismin vastaisista toimista. Sen vastustaminen on tärkeää puolueelle, joka ajaa muun muassa musiikin yksityisen kopioinnin laillistamista." (HS 16.5.2010: Piraattipuolue ei innostu tuloveroista tai terveysasioista)

Viime torstain internetpimennyksellä on ollut ainakin jotakin vaikutusta USA:n lainsäätäjien mielipiteisiin.

ProPublica-uutispalvelun seuranta osoittaa usean kongressiedustajan ja senaattorin vetäneen tukensa lakiesitykselle: SOPA Opera Update: Opposition Surges.

USA:n presidenttiehdokkaat ovat ilmaisseet vastustuksensa USAa kuohuttavalle tekijänoikeuslaille TV-väittelyssä, kertoo The Hill -blogi: Romney slams piracy bill authored by backer (via).

Vielä on kuitenkin liian aikaista juhlia, varoittaa Forbesin teknologiakommentaattori: PIPA Halted In The Senate But It's Still Too Soon To Celebrate.

Samaan aikaan Euroopassa, EU digitaalisesta agendasta vastaava komissaari Neelie Kroes vakuuttaa Twitter-keskustelussa, ettei vastaavaa tulla näkemään tällä mantereella: Europe Says It Won’t Adopt ‘Bad’ Digital Policy Like SOPA.

Sananvapausnäkökulma nousee esiin uusimpien SOPA-lain vastustajien puheenvuoroissa.

Internetin esitaistelijana ansioitunut Yhdysvaltain ex-varapresidentti Al Gore on käyttänyt internetin toimintavapautta puolustavan puheenvuoron esiintyessään yritystilaisuudessa eilen. YouTubessa on klippi, jonka julkaisija ilmoittaa sen olevan ote kyseisestä puheenvuorosta (via EFF.org). (Lisäys 14.1.2011: Ilmeisen luvatta kuvattua klippiä ei enää löydy YouTubesta)

Christine Montgomery, Online News Association ONAn johtaja, on julkaissut yhdistyksen kielteisen kannan ehdotettuun lakiin perusteluineen (Letter from the President: Why ONA opposes SOPA).

Journalistit perustelevat kantaansa sananvapausnäkökulmalla

SOPA-lakiesityksen suurimmat puutteet ONA:n mukaan:

• Voimaan tulleessaan SOPA antaisi oikeuden USA:n oikeusministeriölle vallan käytännössä sulkea netistä mikä tahansa ulkomaisen verkkosivuston, jota syytetään tekijänoikeudella suojatun aineiston julkaisemisesta tai tekijänoikeusrikkomuksen mahdollistamisesta.
• Yhdysvaltain oikeusministeri voisi määrätä internetpalveluiden tarjoajat estämään pääsyn kyseiselle sivustolle, hakukoneita poistamaan kyseiselle sivustolle johtavat linkit; maksupalvelujen tarjoajat kuten Paypal, VISA ja MasterCard joutuisivat vahingonkorvausvaateiden uhalla katkaisemaan maksuliikenteen ja mainosverkostot lopettamaan mainosten välittämisen ko. sivustolle.
• SOPA-lailla olisi lähes varmasti kielteinen vaikutus sosiaalisen median ja käyttäjien tuottaman sisällön kasvuun. Kävijöiden sisältöä julkaisevat verkkopalvelut joutuisivat SOPAN voimassa ollessa varmistamaan, etteivät ne riko SOPAa vastaan ja joudu sanktioiden kohteeksi, ONA arvioi.

Digital Millennium Copyright Act -laissa kongressi vapautti internetsisältöjen välittäjät vastuusta siitä sisällöstä, mitä niiden avulla jaetaan. Ilman DMCA:aa ei oilsi Facebookia tai YouTubea, ONA lausuu.

Journalistiyhdistys pitää ongelmallisena lain kohtaa, joka tekee rangaistavaksi kaikenlaisen tiedon välittämisen, joka voi auttaa kiertämään edellä mainittuja estotoimia. Lausunto muistuttaa, että sulku- ja estotoimien vastaisilla keinoilla voi olla monia oikeutettuja käyttötarkoituksia. Ne mahdollistavat vapaan ja nimettömänä pysyvän tiedonvälityksen. Arabikevään protestiliike käytti vastaavia välineitä kiertääkseen hallituksen yritykset sulkea verkkosivuja ja viestintäyhteyksiä.

• Poynter: What journalists need to know about SOPA

Samaan aikaan nimekkäät verkkotoimijat kuuluvat järjestäytyvän kilpailevan, ilmeisesti hieman paremman OPEN Act-lakiehdotuksen tukijoiksi (Twitter, Facebook, Google endorse alternate online piracy bill).

Forbes: The OPEN Act is Flawed but Still Better than SOPA.